Kuulitteko lapsena ruotsia?

Kuulin, puolet sukulaisista ovat ruotsinkielisiä, äiti mukaan lukien. Minun äidinkieli on suomi. On se niin auttanut, että jossain syvällä minulla on valmiudet ymmärtää ja puhua. Varsinkin jos olen ottanut muutaman neuvoa antavan.

Vierailija kirjoitti:

Turussa vietin lapsuuteni ja ruotsia kuuli päivittäin. Meillä oli ihania ruotsinsuomalaisia naapureita. Opin jo kansakouluiässä auttavasti ruotsia ja puhun edelleenkin varsin hyvin. Ihan mukava kielihän ruotsi on, minulla ei ole mitään antipatiaa ruotsin kieltä kohtaan koskaan ollut. 

Miten ne naapurit voi olla ruotsinsuomalaisia jos kerran asuivat Suomessa?

En ole. Asun Oulussa.

Joskus Haaparannalla käydessä, mutta asiointi onnistui kyllä Suomeksi.

Juu, synnyin porvoossa ja kävin suomenruotsalaisessa päiväkodissa. En oppinut varhain ruotsia, paitsi "mamma, titta på här! Mamma mamma! Titta! På! Mig!" ... täälläpin puhuttu suomenruotsi on niin rumankuuloista, että oli heikko motivaatio opetella moinen kieli, suomella kun pärjäsi silloin. Ruotsi joka tapauksessa on tosi helppo kielo oppia englannin jälkeen jos on ollenkaan kiinnostusta oppia, mutta mieluummin sitä tietysti puhuisi jotenkin ahvenanmaalaisittain tai jotain. RRRRRRuotsi kuulostaa oikeasti vaan niin kamalalta. Ei suomessa joka sana särähdä korvaan.

Kotikaupungissani en käytännössä koskaan kuullut ruotsia missään, pl. ruotsintunnit.

Kotona vanhempani puhuivat puhelimessa ehkä kerran/kk ruotsia Ruotsissa asuville tutuilleen (olivat,olleet töissä Ruotsissa) ja kun em. tuttavat kävivät meillä/me heillä kylässä, niin aikuiset keskenään puhivat ruotsia.

Ohiksena,

Omiin korviini 'ruotsinruotsi' kuulostaa ns. normaalilta, siis se puheensointu jne. vs. suomenruotsi mikä kuulostaa hassulta. Em. syystä en pysty katsomaan niitä yksiä poliisileffoja (Beck?) kun sen sen yhden naisnäyttelijän tapa puhua ärsyttää.

Itsen en ruotsia koskaan oppinut hyvin, osittain lukihäiriön takia. Englanninkin opin enemmän kuuntelemalla' esim. tv:tä katsellessa/pelaillessa en niinkään koulussa, tuosta johtuen tiedän paljon sanoja mutta on iso kuilu sen välillä mitä osaaan sanallisesta/kirjallisesti.

Hauskaa on se, että ymmärrän ruotsinruotsia jonkin verran, mutta en itse löydä sanoja jos koitan puhua. Esim. Etelänlomilla jos on ruotsalaisia vieressä ja puhuvat "arkisia juttuja" pystyn suht hyvin seuraamaan mistä puhe, mutta jos itse pitäisi sanoa joku (yksinkertainenkin) lause tai sana, en saisi sitä päähäni.

Vierailija kirjoitti:

Kotikaupungissani en käytännössä koskaan kuullut ruotsia missään, pl. ruotsintunnit.

Kotona vanhempani puhuivat puhelimessa ehkä kerran/kk ruotsia Ruotsissa asuville tutuilleen (olivat,olleet töissä Ruotsissa) ja kun em. tuttavat kävivät meillä/me heillä kylässä, niin aikuiset keskenään puhivat ruotsia.

Ohiksena,

Omiin korviini 'ruotsinruotsi' kuulostaa ns. normaalilta, siis se puheensointu jne. vs. suomenruotsi mikä kuulostaa hassulta. Em. syystä en pysty katsomaan niitä yksiä poliisileffoja (Beck?) kun sen sen yhden naisnäyttelijän tapa puhua ärsyttää.

Itsen en ruotsia koskaan oppinut hyvin, osittain lukihäiriön takia. Englanninkin opin enemmän kuuntelemalla' esim. tv:tä katsellessa/pelaillessa en niinkään koulussa, tuosta johtuen tiedän paljon sanoja mutta on iso kuilu sen välillä mitä osaaan sanallisesta/kirjallisesti.

Hauskaa on se, että ymmärrän ruotsinruotsia jonkin verran, mutta en itse löydä sanoja jos koitan puhua. Esim. Etelänlomilla jos on ruotsalaisia vieressä ja puhuvat "arkisia juttuja" pystyn suht hyvin seuraamaan mistä puhe, mutta jos itse pitäisi sanoa joku (yksinkertainenkin) lause tai sana, en saisi sitä päähäni.

Minusta sekä ruotsinruotsi että suomenruotsi kuulostavat hassuilta. Jotenkin typeriltä. En tiedä onko tämä antipatia sitten tulosta pakkoruotsista vai jostain muusta. Voihan frukkost.

Olen asunut Ruotsissa 7-vuotiaaksi joten lapsena olen todella kuullut ruotsia niin paljon että itsellekin tulee riikinruotsalainen nuotti puheeseen. Mutta sanavarastoni on pieni, varsinkin nyt kun ei ole kieltä aktiivisesti käyttänyt enää vuosiin. Mutta yläasteella kun ruotsin opiskelu alkoi, kaikki sujui vielä kuin vettä vaan.

Joo vauvasta asti. Vanhempani puhuvat ruotsia.

Isän suku puhuu ruotsia, isä kuitenkin kasvanut suomenkieliseksi, Hämeessä, ja kieltäytyi pikkupoikana puhumasta ruotsia ollenkaan (hullujen ja hurrien kieli kuulema). Me lapset vietimme kesämme Ahvenanmaalla sukulaisten luona, rahan suhteen köyhässä mutta sivistyneessä perheessä, joille täyshoitorahat meistä viidestä toivat hyvän lisän budjettiin. Myöhemmin sain isän äidin puhumaan kanssani ruotsia. Koulussa ruotsi aina joko 9 tai 10. Pidän kielestä paljon.