Lue keskustelun säännöt.
Itsetuhoinen ja masentunut veli: APUA!!
16.10.2006 |
Täysi-ikäinen pikkuveljeni asuu vielä vanhempiemme luona. Vanhemmat ovat olleet jehovantodistajia hamasta nuoruudestaan lähtien ja kasvattaneet meidät kovalla kädellä. Minä lähdin jo 14-vuotiaana, en kestänyt enempää. Jehoville tyypilliseen tapaan kaikki yhteydet minuun katkaistiin, mikäli vuosia ja taas vuosia kestävää helvetillistä uhkailua ja painostusta ei lasketa.
Sisareni jäivät kotiin ja olivat vanhempien onnen ja ylpeyden aihe, minua paheksuttiin ja muistettiin mustamaalata niin, että välit sisaruksiin kuolivat moneksi vuodeksi. Olen sotani taistellut ja arpeni ovat lähes umpeutuneet - niin henkiset kuin fyysisetkin.
Mutta nyt on veljeni tullut toisiin ajatuksiin. Hän on nähnyt mitä minulle on tapahtunut, kun ilmoitin halustani erota ko. vaarallisesta lahkosta. Entisenä koulukiusattuna ja hyvin itsetunto-ongelmaisena hän ei uskalla sanoa tahtoaan vanhemmillemme ja muulle yhteisölle, vaan on sulkeutunut kuoreensa. Joitakin keskusteluyrityksiä hänellä on ollut isämme kanssa, mutta ne ovat nopeasti jyrätty. Kunniallinen eroaminen ei järjestöstä ole mahdollista.
Veljeni on alkanut vuosien hiljaiselon jälkeen pitämään minuun yhteyttä, ja sattuman kautta tuli ilmi hänen parin vuoden takainen itsemurhayrityksensä ja pakkohoidot. Ilmi tuli myös holtiton alkoholin ja pillereiden sekakäyttö. Veli on sulkeutunut huoneeseensa ja sekoilee siellä, sieltä hänet oli löydettykin verilammikosta makaamasta.
Ensinnäkin, olen NIIN vihainen vanhemmilleni, että he eivät näe veljeni hätää, vaan tarjoavat hänelle humpuukiuskontoa, joka on pääasiallinen ahdistuksen lähde veljelleni. Eivät halua ymmärtää! Ja toiseksi, he ovat salanneet veljeni itsariyrityksen minulta ja kieltäneet veljeäni kertomasta minulle asioiden todellisesta laidasta! Ja kolmanneksi, olen vihainen vanhemmillemme siitä, että he tekevät nyt veljelleni saman kuin minulle aikoinaan: ajavat veljeni hulluuteen! He eivät tajua ollenkaan mitä ovat jo toistamiseen tekemässä.
Hyvät ihmiset, antakaa neuvoja! Kyseessä on kuitenkin aikuinen veljeni, mutta niin ahdistunut ja vanhempieni manipuloima, että en usko hänen tästä selviävän yksin. Vaarana on se, että jos vanhempani saavat tietää että autan veljeäni, he kiristävät liekaa varmasti ja manipuloivat veljeni minua vastaan. Veljelläni ei ole ketään, hän on tosi yksinäinen ja arka. Ja sittenpä ollaankin siinä tilanteessa, että saan odotella soittoa jossa kerrotaan veljeni kuolleen.
Miten voin auttaa? Mitä voin tehdä? Tietenkin olen sanonut veljelleni, että olen aina hänen apunaan, ja että meille voi tulla milloin vain, tai soittaa vaikka keskellä yötä. Mutta tuntuu, että veli on niin lamaantunut, ettei pysty toimimaan. Help
Kommentit (9)
hurahti siihen, mutta onneksi tuli järkiinsä jonkun vuoden jälkeen. Muistan kuinka pikku-tyttönä pelkäsin ainaista maailman lopun julistamista.
Äitini tosiaan pääsi eroon siitä lahkosta tai lahkon mukaan hänet erotettiin, hyvä niin. Äitini elämä oli koko hänen ikänsä hankalaa ja masentavaa, monien asioiden takia ja lopulta kaksi vuotta sitten hän päätti päivänsä. Se on taas toinen juttu, mutta sinuna ottaisin nyt tosi vakavasti tämän veljesi " ongelman" . Onko siellä missä hän asuu ketään jolle voisit soittaa ja pyyttää viemään hänet pois. Oletko niin kaukana ettet itse voi lähteä häntä hakemaan? Jos saat hänet kiinni niin tiedustele mitä mieltä hän on jos veisit jonnekin lääkäriin/hoitoon. Veljesi on nyt tehtävä valinta ja toivon, että sinä voit siinä avittaa!
Nämä itsetuhoiset ajatukset on otettava tosissaan, minä jos kuka sen tiedän.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko ensin ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Jos viet veljen sinne, niin siellä olisi jonkinlainen ennakkotieto asiasta ja ehkä suunnitelma. Veljesi tietysti itse sitten päättää, mutta apu voisi olla hieman nopeampaa.
Terveyskeskuslääkäri on velvollinen tarkistamaan tilanten. Yleensä mukana mys virka-apua. Jos veljesi on ollut jo hoidossa, hänen tilanteensa on varmasti tuttu kunnassa.
Hän ei kai käy töissä? Onko koululussa? Parasta olisi ottaa hajurakoa vanhempiin mutta selvää on ettei hänen henkiset voimavaransa tällähetkellä riitä. Tietenkin voit edellyttää täys raittiutta ja kodin töihin osallistumista. Auttaisitte häntä sitten hommaamaan asunnon ja tukisitte itsenäisen elämän aloittamisessa. ( työ tai opiskelu). Tämä vaatisi teiltä kyllä paljon...
ja hommaamaan pojalla omaa kämppää ja opiskelu/työpaikkaa!!
Voimia ap! Toimi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos veljesi on kerran sairaalahoidossa jo ollut. Siellä kuitenkin järjestetään perhetapaamisia. Veljesi voisi pyytää sinut paikalle, jos hoitohenkilökunta ei ole jostain syystä näin tehnyt. Ehkäåä vanhemmat ovat kieltäneet, mutta täysi-ikäisenä hän päättää itse asioistaan. Hänelle tekisi hyvää irtautua vanhemmistaan ja sinä tarjoaisit siihen hyvän mahdollisuuden.
Veli voinee siellä kieltäytyä tapaamasta vanhempiaan. Tilanne on erittäin ikävä, mutta siihen voi olla vaikeaa tai lähes mahdotonta puuttua, jos sinä et nauti vanhempiesi luottamusta. Olennaista minusta olisi, että veli saataisiin pois kotoaan, ainakin tietyn pituiseksi ajaksi, ja että hän saisi asiallista hoitoa sairauksiinsa. Mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Voisiko tässä asiassa se uskontojen uhrit auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin paljon en voi olla fyysisesti paikalla ja seurata tilannetta. Veljeni on onneksi löytänyt erään yhteisön internetissä, jossa voi purkaa mietteitään anonyyminä. Muutetaan kyllä piakkoin lähemmäs veljeäni, joten voin sitten olla onneksi paremmin avuksi.
ap
Yritin tavoittaa veljeäni eilen ja tänään, mutta hän ei ole vastannut. Olisiko mun viisasta soittaa vanhemmilleni ja vyöryttää tämä kaikki heidän niskaansa? Pelkään, että jotain kurjaa tapahtuu, jos en tee mitään.
ap