Loppujen lopuksi sokerikoukusta olikin aika helppo päästä irti
Olen ihan yllättynyt siitä, miten helppoa tämä on lopulta ollutkin. Olen nyt elellyt kolmisen kuukautta ilman karkkia, suklaata, pullaa, keksejä, limsaa ynnä muuta. En ole myöskään syönyt sipsejä, vaikkeivat ne tosin olekaan varsinaisia sokeriherkkuja. Miten tämä onkin näin kivutonta? Ihanaa, kun karkkihyllyjen ohi käveleminen ei aiheuta mitään mielitekoja - paljon halvempaakin, kun ei osta ollenkaan. En ole myöskään "vaihtanut" addiktiotani mihinkään muuhun aineeseen kuten tupakkaan, kahviin tai alkoholiin: olen lopettanut kahvinjuonninkin, enkä tupakkaakaan ole polttanut koskaan. Lieveilmiönä täytyy todeta, että kun söin palan raparperipiirakkaa, jouduin pian säntäämään vessaan, sillä vatsani ärtyi silmittömästi. Ehkä ihan positiivinen sivuvaikutus?
Miten te muut, käytättekö paljon sokeria? Oletteko todenneet sokerikoukun rikkomisen kovin vaikeaksi, vai onko se sujunut yllättävän kivuttomasti? Seuraavaksi yritän itse vähentää hiilareita ylipäätään - minulla on heikentynyt sokeriaineenvaihdunta, joten ketoosi kiinnostaisi ainakin joksikin aikaa verensokerin parantamiseksi. Verensokeriongelman havaitseminen olikin minulle se tarvittava motivaattori sokerin käytön vähentämiselle.
Kommentit (5)
Ainoa joka toimii on se että sallii itselle tietyn sokerin määrän mutta pitää sen kohtuudessa. Esim. pari suklaapatukkaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis miten oli helppoa? Et saanut ollenkaan vieroitusoireita, mielitekoja, vai mitä?
Juuri niin, ei mitään vieroitusoireita, mielitekoja eikä muutakaan! Ajattelin, että sokerista luopuminen olisi hirveää taistelua ja vaatisi mielenlujuutta jatkevia mielitekoja vastaan, vaan ei. Ei tullut mielitekoja, himoa, päänsärkyjä, tai muuta vastaavaa, ja yhtäkkiä onkin kulunut jo useampi kuukausi lähestulkoon sokeritta. Nykyään menee vain ilmeisesti vatsa vähän sekaisin kovin sokeripitoisista tuotteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis miten oli helppoa? Et saanut ollenkaan vieroitusoireita, mielitekoja, vai mitä?
Juuri niin, ei mitään vieroitusoireita, mielitekoja eikä muutakaan! Ajattelin, että sokerista luopuminen olisi hirveää taistelua ja vaatisi mielenlujuutta jatkevia mielitekoja vastaan, vaan ei. Ei tullut mielitekoja, himoa, päänsärkyjä, tai muuta vastaavaa, ja yhtäkkiä onkin kulunut jo useampi kuukausi lähestulkoon sokeritta. Nykyään menee vain ilmeisesti vatsa vähän sekaisin kovin sokeripitoisista tuotteista.
Ai okei. Itselle tulee vieroitusoireet. Viikkokin tekee jo tiukkaa ja sit luovutan. Kuulemma 2-3 viikkoa voi mennä että kroppa tottuu.
Itselläkin ongelmana sokerikoukku, tulee ostettua ihan liikaa herkkuja, jonka jälkeen on sitten semmoinen väsynyt, turta, vähän zombimainen vetämätön olo eikä saa mitään aikaiseksi.
Joskus olen viikon-pari kyennyt olemaan ilman ylimääräisiä herkkuja ja huomaan itsekin miten paljon pirteämpi ja aikaansaavampi olen, painokin varmaan tippuu kun on semmoinen kevyempi olo, helppo hengittää, jne. mutta sitten repsahdan taas. Ilmeisesti se hyvä ja pirteä olo ei voita sokerin pirullista otetta :/
Koetan välillä että herkkujen sijaan söisin omenaa ja joisin appelsiinituoremehua, mutta kun ei ole itsekuria niin se repsahdus tapahtuu väistämättä, ja mättää sitten herkkuja niin että on taas vetämätön laiskimus, liekö jotain sokerihumalaa tms.
Niin siis miten oli helppoa? Et saanut ollenkaan vieroitusoireita, mielitekoja, vai mitä?