mitä mieltä olette nimen " varastamisesta"
eli meille kävi näin että miehen veli antoi omalle pojalleen kolmanneksi nimeksi mun miehen toisen nimen joka on päätetty meidän kolmannen pojan ensimmäiseksi nimeksi (sekavaa vai mitä). eli meidän mielestä olis ollut kohteliasta kysyä veljeltään että saako hänen nimeä käyttää, vai mitä?
tässä samass kyselen että kertokaa kivoja ja kauniita C:llä alkavia pojan ja myös tytön nimiä (kolmannen sukupuoli ei siis vielä varma)
isoveljet on Alexander ja Benjamin ja nimi joka meiltä vietiin oli Christian.
en tiedä olenko enemmän surullinen vai vihainen tästä asiasta.
kommentteja ja kokemuksia onko jollekkin käynyt näin, kiitos :)
Kommentit (26)
En kutsuisi sitä varastamiseksi, vaan ajattelemattomuudeksi. Minä nimesin aikanaan lapseni ystäväni lempimen mukaan ja soitin ja kysyin haittaako se häntä. Koin olevani sen ystävälleni velkaa, koska häntä kutsutaan aina lempinimellä. Itse olin päättänyt tämän nimen jo pienenä ennenkuin tunsin tätä ystävääni, monimutkainen tarina.
No... meillä on ollut nimet pojalle ja tytölle aina valmiina ja toisen sukupuolen nimi vielä odottaa kantajaansa. Kukaan lähipiiristäni ei varmastikaan voi sanoa, etteikö tiedä niitä nimiä kun niitä on toitotettu tarpeeksi. Silti tämä on tapahtunut kahdesti, että ns minun varaamani nimi on annettu läheisen lapselle. Ensin serkku nimesi lapsensa ja sitten paras kaveri. No, nämä ihmiset ovat niitä idiootteja, jotka eivät koskaan ajattele ketään muuta ja annettakoon se heille anteeksi. Se ei estä minua nimeämästä lastani sen mukaan kun olen aina haaveillut, ehkä en koskaan saa sitä sukupuolta joka vielä puuttuu. Näiden ajattelemattominen vaan ei pidä soimata sitten minua kun minun lapseni saa heidän lapsensa nimen, jonka minä olen päättänyt jo 20 vuotta sitten.
Olipa puuduttava tarina:)
Kuvitteleeko nimen varaaja olevansa ainoa, joka kyseisestä nimestä pitää tai joka sitä on lapselleen suunnitellut ehkä jo vuosikaudet? Jos kuvittelee, niin aika itsekeskeistä mielestäni. En voi käsittää sellaista ajatuskulkua, että nimiä voisi tuosta vain varata itselleen ja olettaa olevansa ensimmäinen " varaaja" , tai ainoa ihminen maailmassa jolle kyseinen nimi merkitsee jotakin tärkeää!
Minun on mahdotonta ajatella, että joku varastaisi nimiä. Omalle lapselle haluaa antaa kauneimman nimen, minkä tietää ja tätä voi olla myöhemmin enää vaikea muuttaa ja jos nimi, josta pitää ja jonka haluaa antaa lapselleen, on sellainen, joista toinenkin pitää, niin sille ei sitten vain voi mitään. Tuskin kukaan antaa lapselleen nimeä sillä perusteella, että nappaanpa tuosta tuon nimen, josta en edes välitä, vain jotta voisin pahoittaa jonkun mielen.
Christian merkitsee myös kristittyä, joten ehkä alitajuisesti on ikäänkuin enteellisesti haluttu antaa tämä nimi. Tosin tässä tapauksessa nimi olisi voinut olla Kristiankin, mutta ehkä nimi Christian valittiin juuri kunnianosoituksena miehellesi. Miten miehesi suhtautuu asiaan?
Edelleenkään en voi ymmärtää, miksi ette voi antaa nimeä Christian etunimeksi, jos siitä pidätte. Christiania/Kristiania on kuitenkin annettu paljon tässä maassa, etenkin kakkosnimenä, eiväthän nekään nimet ole teiltä pois, miksi sitten serkun lapsen kolmas nimi.
nimet kun tapaavat olla kaikille yhteisiä siinä mielessä, että laki asettaa rajoituksia käsittääkseni osapuilleen sisarusten ensimmäisen etunimen kohdalle, eli samojen vanhempien kaksi yhteistä tyttöä eivät voi molemmat olla etunimeltään Pirkko. toinen etunimi voi kai olla samakin.
joten.. onpa meilläkin lähipiirissä samaa nimeä annettu.
mieheni isä on mikko, mieheni toinen nimi on mikko, mutta mieheni velipuoli antoi pojalleen nimeksi mikko, vaikka ei hänen omassa nimessään kyseinen esiinnykkään.
ei me siitä häkellytty, vaan pantiin pojalle toiseksi nimeksi mikko, eikä keltään mitään kyselty. eikä miehenikään aikanaan mitenkään paheksunut veljensä nimivalintaa pojalleen.
että sattuuhan näitä yhteisiä mieltymyksiä varmaan useastikin. ja, kun se christian ei siinä toisessa perheessä ole kutsumanimenä, niin, mitä ihmeen väliä sillä oikeasti sitten on? mä aika harvakseltaan kutsun poikaani koko kolmen etunimen rimpsulla missään tilanteessa, saati että se mieheni veljenpoika ja pappakin olisi läsnä, ja että menisivät vielä sekaisin.. =)
älkää ottako niin kauhean vakavasti näitä nimeämisasioita, pääasia, että ite tykkäätte lapsenne nimestä, muitten mielipiteet on sivuseikka...
nyt kun itse odotan toista asta, ja ollaan jo nimet päätetty, niin eipä tosiaan tuu mieleen lähteä kyselemään kaikenmaaliman sukulaisilta ja tuttavilta, että sattuuko kaikille sopimaan meidän nimivalinnat meidän lasta varten..
-e-
niin kannattaa pitää se salaisuutena ja toivoa sormet ristissä, ettei kukaan keksi antaa sitä nimeä.
Eri asia on, jos olisit jo antanut lapsellesi kutsumanimeksi Christian, ja serkku nimettäisiin myöhemmin samalla kutsumanimellä. Silloin mielestäni olisi toimittu ajattelemattomasti, jos mielipidettänne ei olisi kysytty - vaikka eipä sitä voi siltikään kieltääkään...
Mutta vaikka Christian olisikin jo annettu sinun poikasi kutsumanimeksi, niin silti muut voivat vapaasti käyttää sitä lapsillaan toisena/kolmantena nimenä, jos kutsumanimi on eri.
Meidän suvussa kävi niinkin, että serkuksille tuli sama etunimi eli kutsumanimi! Tällöin kuitenkin jälkimmäinen nimeäjä kysyi " lupaa" ensimmäiseltä nimenantajalta. Eka nimenantaja ei varmaankaan hurjasti ilahtunut, mutta sanoi, että kyllä voi antaa koska se oli toisenkin mielestä " maailman kaunein nimi" ja nimi löytyy kalenterista (eli ei ollut ainutlaatuinen nimi). Serkukset näkevät toisiaan sukujuhlissa muutamia kertoja vuosittain, ikäeroa pari vuotta, eikä sekaannuksia ole tullut.
Laittakaa ihmeessä Christian oman poikanne etunimeksi!!! Toisten lasten toiset ja kolmannet nimet ei haittaa yhtään.
mukavaa että olen myös saanut muutaman samaa mieltä olevan kommentin. en tiedä niistä jotka pitävät minua pikkumaisena että miten he suhtautuvat lastensa nimiin, mutta meille meidän poikien nimet on tarkkaan mietityt kokonaisuudet ja kolmannen lapsen(pojan) kokonaisuus on nyt pilattu tällä asialla. jokaisella nimellä on tarkoitus yksikään nimi ei ole vaan nimikirjasta otettu vaan niille on kaikille joku syy.
lisään vielä että jasper on siis serkun etunimi ja joku ehdotti että laitetaan se meidän kolmannen kolmanneksi nimeksi niin ei tosiaankaan :( me ei olla yhtä ajattelemattomia kun serkun vanhemmat ja sitäpaitsi jasper nimi ei merkitse meille mitään...
lisään vielä sen että asia olisi ollut ehkä vähän enemmän ok jos tästä olisi meille kerrottu ennen ristiäisiä että ei olisi tarvinnut siellä kirkossa sitten miehen kanssa pohtia että kuultiinko se kolmas nimi oikeen...
no joo ei tämä toisaalta paremmaksi tästä muutu vaikka sitä täällä kuin selittää, typerää tämä meidän mielestä kuitenkin on, oli muut mitä mieltä tahansa...
täytyy vaan toivoa parasta että kolmas on tyttö niin tämäkin ongelma helpottuu :)