Tykkäätkö shoppailla vaatteita yksiksesi vai mielummin joku seuranasi?

Tyttäreni on loistava löytämään minulle vaatteita, joten hänen kanssaan. Harmi, kun hän asuu nykyään vain sen verran kaukana, että tähän tulee harvoin mahdollisuuksia.

Kaikki mahdollinen netistä, ja jos on ihan pak ko käydä kaupassa, niin ehdottomasti yksin. Paljon nopeampaa, plus isona asiana se että yksin voin pitää päässä kuulokkeita b lo -kkaamaan sen kama -lan kirk -umis"musiikin" mitä kaupoissa soitetaan. Joskus jos pitää pistäytyä kaupassa ilman kuulokkeita men-ee her- mo ihan välittömästi siihen jo ikumi seen.

(mikä ihme tässä viestissä ei mene läpi?!)

En shoppaile, mutta silloin kun jotain ostan, niin yksin.

Usein uusi hankinta on mielessä hyvissä ajoin jo ennen ostopäätöstä. Tarvitsen vaikka uuden takin, kierrän katselemassa, ja kun löydän sen joka sanoo "pang" tämä, ja ehdottomasti tämä, yleensä ostan sen.

Olen tarkka kaisissa ostoksissa enkä koskaan osta turhaa enkä hetken päähänpistosta. Tuote saa maksaa, kunhan saan kunnollista laatua, miellyttää ehdottomasti silmää, vaatteen kohdalla istuu hyvin ja väri ja kuosi miellyttää.

Netistä en ostaisi koskaan mitään, koska haluan kunnollista ja varmasti sitä mistä maksan. 

Jos ostan itselleni, yksin. Mulla on tietyt kriteerit vaatteiden leikkauksen ja materiaalien suhteen, ja tiedän mitä haluan.

Tykkään muiden kanssa shoppailusta, jos saan olla makutuomari :D tämä on nyt omakehua, mutta osaan aika hyvin sanoa, mitkä vaatteet sopisivat kellekin! Osaan ottaa huomioon vartalotyypin, ihon ja tukan värin sekä vaatteiden ominaisuudet.

Yksin. Kaverit haluavat jatkuvasti syömään tai kahville. En ymmärrä, miksi pitää kaiken aikaa syödä tai juoda.

Mä en tykkää siitä musiikista, mitä kaupoissa soitetaan. Pakko ottaa aina omat kuulokkeet mukaan. Shoppailen mieluummin netissä muutenkin. 

En tosiaan tykkää siitä että joku kyttää mun ostoksia, sen takia ostan yksin. Yksin on se oma rauha, mielenrauha. Voi ajatella rauhassa. En tarvitse kenenkään mielipidettä siitä, ostanko jonkin ja minkä värisenä. En tarvitse kenenkään kommentteja pilaamaan tunnelmaani. 

Se on ahdistavaa, kun olin esim. kaverin kanssa kaupassa, ja hän näki paidan, ja tokaisi "Uuuuu tämä on ihan sinun tyylinen, sinun näköinen! Tää sopisi sulle tosi hyvin. Kato, ei maksa ees paljoa. Ja kato miten kiva kaula-aukko. Toi kuosi on ihan sun näkönen...". Itse ajattelen: EI, EI, EI. Itseäni ei miellytä, en tykkää, ja en viitsi sanoa että en todellakaan osta tätä vain sen takia että SINÄ PIDÄT SIITÄ. Vähän aikaa kuuntelen kiitollisena kehuja ja kävelen hienovaraisesti pois kyseisen paidan luota, koska jään "miettimään" asiaa... Ja ulos kaupasta. 

Samaisen kaverin kanssa tai siis no kenen tahansa kanssa, jos olen kaupassa ja näen jotain mielenkiintoista, pistän tuotteen mieleeni ja palaan kauppaan myöhemmin uudestaan yksin :D 

Mulle se itse shoppailu ei ole siis sosiaalinen tapahtuma. Voin lähteä kaupungille pyörimään, mutta en ostamaan yhdessä. Tykkään katsella yksin. Haluan pähkäillä yksin. 

Olen tosiaan tehnyt niin, että olen nähnyt jotain tosi kivaa, ja palannut kauppaan, kun toinen on lähtenyt, tai sitten seuraavana päivänä... 

Mä en pidä siitä että joku koko ajan kommentoi niitä tuotteita mitä mä katon tai että meidän pitäisi katsoa samoja tuotteita yhdessä ja kulkea koko ajan samaa hyllyväliä ja kommentoida kaikkea, vielä jos meillä on kovin erilainen maku...