Lue keskustelun säännöt.
Uskotko että kohtaat elämäsi rakkauden vai
Kommentit (14)
Rehellisesti ajateltuna luulen että jossain vaiheessa kypsyn tähän ikisinkkuuteen ja tyydyn johonkin 5/10 naiseen, ehkä yksinhuoltajaan tai vähän pullukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mulla sellainen tutina, että kohtaan juuri sen ihmisen, joka mun kuuluukin kohdata... Vaikka mitään syytä ei kyllä ole uskoa, että kenellekään enää kelpaisin. Aika näyttää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohdannut ja monta kertaa. Tosirakkaus kestää max 7 vuotta ;D
Terv. Ikitytteli 60v.
M_35 kirjoitti:
As sivuilta oon löytänyt.
Hyi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et kelpaisi? Onko ihmissuhteet kauppatavaraa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohta 43 vuotias, enkä ole edelläänkään löytänyt ihmistä, joka saisi minut tuntemaan lähellekään samanlailla kuin nuoruuteni rakkaus. Alan pikkuhiljaa uskomaan, että en välttämättä tule kohtaaamaan seuraavankaan 25 vuoden ajanjaksolla. Sitten alkaa olla jo pikkuisen myöhäistä, vaikka onhan jotkut kuulemma löytäneet sen elämänsä rakkauden vasta vanhainkodissa. Omalla kohdallani voi kyllä olla, että olen sen jo kohdannut. No, aika näyttää... uskoisin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtasin jo ja lähetin hänet kasvamaan ilman minua. Toivon, että kohtaisin vielä toisen. En ole valmis sekaantumaan entisen nykyiseen elämään, vaikka entiselle se voisi sopia. En myöskään ryhdy kilpa-asetelmaan tai jakamaan häntä toisen kanssa. Hän ajattelee, että kohtalo yhdisti meidät ja kysyi jo, että eikö näytäkin siltä myös mielestäni. Minä ajattelen, että tarvitaan muutakin kuin kohtalo. Muun nimi on muutos.
Olen kohdannut jo kaksi, mutta he eivät ilmeisesti olleet samaa mieltä. En usko enää.
Ainakin se on varmaa etten ole vielä kohdannut. Toivottavasti kohtaan tulevaisuudessa, mutta enpä tiedä uskonko siihen.