Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkän elämän tahtoisit elää?
12.06.2022 |
Kuinka vanhaksi tahtoisit elää ja minkä ikäinen olet nyt? Kertokaa toki myös haluaisitteko joskus asua ulkomailla ja miksi. :)
Kommentit (16)
Usko Jeesukseen, niin saat ikuisen elämän, joka on parempaa kuin paras seksi, mitä kuvitella saattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se elämän pituus vaan sen laatu. Mielummin kuolisin nuorena nukkuessani kuin kituuttaisin sänkypotilaana vanhaksi. Keskimäärin kai nykyisin eletään noin 80-vuotiaaksi, jolloin ehtisi olla eläkkeellä 15 vuotta.
Olen nyt 50-vuotias ja olen asunut ulkomailla. Tarkoitus on asua eläkkeellä talvet etelässä.
Itse olen kristitty, Raamattu puhuu kuinka ennen vedenpaisumusta ihmisten elinikä oli satoja vuosia. Aatamikin eli yli 900 vuotiaaksi ja pisin koskaan täällä elänyt oli Metusalah (969 vuotta). Tottakai haluaisin elää lähemmäksi tuhatta vuotta hyväkuntoisena tietysti😅 mutta koko idea on tietysti nyt mahdoton. Mutta ehkä sellatteet 90-100 elinvuotta olis ihan kiva :) siis sillä olettamuksella että Jeesus ei tulisi pian, oikeasti kun katson maailmaa nyt ja vertaan tapahtumia Raamattuun, voisin nähdä että tämä maailma loppuu pian.. Jeesus tulee myöskin äkkiarvaamatta ja kuin varas yöllä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita sanotaan Sanassa. Taivaassa toki olemme iankaikkisia onnessa ja Rakkaudessa Rakkaus voittaa Aina. Älä anna pahan saada sinua, koska olet ikuinen sielu, lihasi (elämä täällä) on ajallinen mutta sielusi ei lakkaa. Lue Raamattua! Anna Jeesuksen tulla sydämeesi ja Pelastaa sinut! Olet ikuinen, ja elämä täällä on vain hetki.
Olen nyt 30. Pääsen eläkkeelle tämän hetkisen arvion mukaan karvan vajaa 70v. Oletan että menee seuraavan 40v aikana vielä pidemmälle. Lasketaan vaikka 75v. Siinä sitten haluaisin tehdä vähän kaikenlaista. Matkustaa, nähdä lastenlasten kasvavan, perustaa etsivätoimiston yms.
Eli sanotaan likemmäs 100v alkaisi olemaan kohtuullinen poistumaikä. Siinä on ehtinyt jo elää koulun ja työn lisäksi. Mutta vain jos se on oikeasti elämää eikä sängyssä pötköttelyä vihanneksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin on terveenä ja on motivaatiota. Jahaluan nähdä, että lapset varmasti pärjäävät omillaan. Olen nyt 53 v. En usko,mettä paljoa yli kasikymppiseksi haluan. Kun nuo vaivat näyttävät silloin lisääntyvän.
Olen halunnut asua ulkomailla, ja olen pariin otteeseen asunutkin. Enää ei kiinnosta.
Vaikka kuinka pitkän, mutta niin ettei vanhene!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En yli viisikymppiseksi; sen jälkeen kaikki on alamäkeä, ja hampaat irvessä kivan ja hyvän teeskentelyä. Olen ensi kuussa 49-vuotias.
No olen nyt 44v ja sanotaanko että toivottavasti keskimmäinen ikä on jo ohitettu ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama kuinka pitkän, kunhan vaan sellaisen, jonka pituudesta ei päätä Putin tai kukaan muukaan toinen ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtötapa määrää. Kunhan tulee nopeasti, niin ei merkitystä.
Pahin skenaario 110-vuotiaana hoitokodissa. Geenien perusteella voin elää pitkään, mikä pistää miettimään pitäisikö eläkkeelle päästyään syödä itsensä kuoliaaksi.
Olet 67-vuotias nainen. Asun ulkomailla joten sen haaveen olen toteuttanut jo kauan sitten.
En osaa sanoa mitään tarkkoja lukuja kuinka kauan haluan elää, mutta niin kauan kuin kunto on sellainen että pärjään yksin, jaksan liikkua, olla kiinnostunut elämästä ja uusista asioista ja elämyksistä.
Toisin sanoen elämänhalua riittää.
Olen sairastanut syövän joka nyt tällä hetkellä on pois, mutta sitähän ei tiedä uusiiko jossain päin kehoa myöhemmin. Sitä en ehdi surra, ei ole aikaa eikä halua tuhlata ainoaa elämäänsä sellaiseen kun kerran jätkoaikaa on suotu!
Onhan sitä ollut näitä raskaita asioita, mutta ne kuuluu elämään. En usko että tässä kaikessa olisi mitään mieltä ja nautintoa jos kaikki olisi vain tasapaksua hyvää ja erinomaista. Eihän sitä osaisi sitten edes arvostaa kun ei varjopuolta olisi kokenut.
En ymmärrä ihmisiä jotka kaivavat aina pelkän negatiivisen esiin. Eivät pysty näkemään mitään hyvää missään. Täytyy olla todella raskas elämä. Ja näitä on todella paljon. Itsesääli on valtava taakka raahata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet 67-vuotias nainen. Asun ulkomailla joten sen haaveen olen toteuttanut jo kauan sitten.
En osaa sanoa mitään tarkkoja lukuja kuinka kauan haluan elää, mutta niin kauan kuin kunto on sellainen että pärjään yksin, jaksan liikkua, olla kiinnostunut elämästä ja uusista asioista ja elämyksistä.
Toisin sanoen elämänhalua riittää.
Olen sairastanut syövän joka nyt tällä hetkellä on pois, mutta sitähän ei tiedä uusiiko jossain päin kehoa myöhemmin. Sitä en ehdi surra, ei ole aikaa eikä halua tuhlata ainoaa elämäänsä sellaiseen kun kerran jätkoaikaa on suotu!
Onhan sitä ollut näitä raskaita asioita, mutta ne kuuluu elämään. En usko että tässä kaikessa olisi mitään mieltä ja nautintoa jos kaikki olisi vain tasapaksua hyvää ja erinomaista. Eihän sitä osaisi sitten edes arvostaa kun ei varjopuolta olisi kokenut.
En ymmärrä ihmisiä jotka kaivavat aina pelkän negatiivisen esiin. Eivät pysty näkemään mitään hyvää missään. Täytyy olla todella raskas elämä. Ja näitä on todella paljon. Itsesääli on valtava taakka raahata.
Katsopas, kun pitäisi olla syy haluta jatkaa elämistä. Elämäniloa ei myydä kaupoissa, ei täällä eikä ulkomailla.
Ei se välttämättä ole itsesääliä, vaan kyllästymistä, tyhjyyden tunnetta mikäli ei ole läheisiä, tai masennusta.
Olen 44. Olen elänyt jo liian pitkään. Paras ratkaisu minulle olisi ollut jäädä hedelmöittymättä.
Välillä huvittaa ajatella, että minut muodostanut siittiö oli paras siitä erästä, joka oikeaan aikaan laukaistiin uimaan. Ja jos minä oon tällainen luuseri, niin mitähän ö-luokkaa ne muut siittiöt ovat olleet... No, ehkä ne siittiöt ei olleet huonoja, mutta munasolussa ei kehumista.
Tai armollisin vaihtoehto tietenkin, että molemmat hyviä, mutta eivät keskenään yhteensopivia uuden elämän muodostamisessa.
Kaikki vuodet on liikaa