Lue keskustelun säännöt.
Tämä palsta musertaa minut henkisesti
11.06.2022 |
Olen aidosti ja oikeasti erittäin yksinäinen ihminen. Mulla ei ole ketään oikean elämän ystävää tai edes kaveria. Ei ole puolisoakaan ollut moneen vuoteen. Näytän ihan normaalilta, elelen ulospäin normaalia elämää paitsi, että "sosiaalinen elämäni" rajoittuu lähinnä nettiselailuun ja muutamiin somekommentteihin joissain harrastusryhmissä. Jos kerron jostain todella vaikeasta asiasta täällä, niin saan todella ilkeitä vastauksia, diagnoosiheittelyitä ym.
Olin aiemmin tänään hyvällä tuulella, mutta nyt tänne kirjoittamisen jälkeen ja niiden vastausten lukemisen jälkeen on niin paha olla, että en jaksa oikeastaan enää elää. Mulla ei ole muuta paikkaa puhua elämästäni kuin tämä palsta ja suomi24. En voi paeta täältä oikeiden ihmisten pariin, kun ei mulla ole sellaisia. Miksi maailma on näin paha paikka olla ja elää? En enää ymmärrä.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla ei kannata viettää aikaansa, käydä vain välillä vilkaisemassa ja poistua, sekä naureskella. Oikea elämä on tuolla ulkona. Kesä on kauneimmillaan, normaalit ihmiset elävät elämäänsä. Täällä palstalla hullut, sekopäät houruavat omiaan.
Kumpaa viimeksimainittua itse edustat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sossut on ilkeilyn ammattilaisia, yleensä sellaisia 45-60 vuotiaita turvonneita ja homssuisia ämmiä, jotka oksentaa tänne pahanolonsa kun eivät onnistu kyykyttämään asiakkaitaan ilmastoimattomissa toimistoissaan. Tänne tulevat sitten röhkimään.
Sinäkö tuohon ylle oksensit ja röhkit noi linkit? En usko että kukaan on vaivautunut katsomaan mitä niissä on.
"Whoever is trying to bring you down is already below you."
Tsemppiä sulle ap, yritä olla välittämättä typeristä vastauksista. Niitä riittää eri sivuilla.
Muuten, minä en ikinä seuraa enkä laita, en millään keskustelualueella ylä-tai alapeukutuksia! Täysin tarpeeton juttu, vois poistaa!
Olen aivan kuten Sinä. Olen totaalisesti yksin ja pidän siitä! Heittelen jatkuvasti ajatuksiani näissä some-ketjuissa, mutta en koskaan lue niihin tulevia kommentteja! Sinunkin kannattaa lopettaa älyttömyyksien lukeminen nyt ja heti. Sitten taas elämä hymyilee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä on oikeasti mukavia ja haluaa sulle hyvää. Ne ilkeät ihmiset nyt vaan sattuvat olemaan varsin äänekkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan oikeasti ymmärrä sitäkään, miksi jotkut oikean elämän kaukaisemmat hyvänpäiväntutut tai vaikkapa jotkut vapaaehtoistyöntekijät/diakonit ovat niin paljon empaattisempia ja lohduttavampia, jos puhun heille.
Mä en silti jotenkin jaksaisi mennä "oikeiden ihmisten" pariin, kun ei ole voimia sellaiseen. En koe, että olen niin hieno ja kiinnostava, että mulla olisi oikeus löytää kavereita tai kumppani. Mietin aina, että parisihteet ja ystävyyssuhteet ovat vain instabeibejen heiniä. Itse poikkean siitä ihanteesta liikaa ollakseni arvokasta seuraa kenellekään. Olisi helpompaa olla vain 100% yksin ja kirjoitella huolistaan netissä anonyymisti. Mutta ei tämäkään kovin mielekkäältä elämältä tunnu.
Täydennän: jos joskus harvoin ihastun ja teen aloitteen, saan yleensa pakit. Sekin on todiste siitä, että en kelpaa parisuhteeseen. Jos kelpaisin parisuhteeseen, en saisi pakkeja ja eläisin jo parisuhteessa. Jos olisin kaveruuden arvoinen, kohtaisin ihmisiä ja tutustuisin uusiin ihmisiin. En ole lukioaikojen jälkeen ystävystynyt keneenkään ja nekin vanhat ystävyydet ovat hiipuneet vuosien saatossa elämäntilanteiden muuttumisen ja ulkomaille muuttojen ym. vuoksi.
Haloo, todellisuus kutsuu - kaikki saavat yleensä pakit, mitä oikein kuvittelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan oikeasti ymmärrä sitäkään, miksi jotkut oikean elämän kaukaisemmat hyvänpäiväntutut tai vaikkapa jotkut vapaaehtoistyöntekijät/diakonit ovat niin paljon empaattisempia ja lohduttavampia, jos puhun heille.
Mä en silti jotenkin jaksaisi mennä "oikeiden ihmisten" pariin, kun ei ole voimia sellaiseen. En koe, että olen niin hieno ja kiinnostava, että mulla olisi oikeus löytää kavereita tai kumppani. Mietin aina, että parisihteet ja ystävyyssuhteet ovat vain instabeibejen heiniä. Itse poikkean siitä ihanteesta liikaa ollakseni arvokasta seuraa kenellekään. Olisi helpompaa olla vain 100% yksin ja kirjoitella huolistaan netissä anonyymisti. Mutta ei tämäkään kovin mielekkäältä elämältä tunnu.
Täydennän: jos joskus harvoin ihastun ja teen aloitteen, saan yleensa pakit. Sekin on todiste siitä, että en kelpaa parisuhteeseen. Jos kelpaisin parisuhteeseen, en saisi pakkeja ja eläisin jo parisuhteessa. Jos olisin kaveruuden arvoinen, kohtaisin ihmisiä ja tutustuisin uusiin ihmisiin. En ole lukioaikojen jälkeen ystävystynyt keneenkään ja nekin vanhat ystävyydet ovat hiipuneet vuosien saatossa elämäntilanteiden muuttumisen ja ulkomaille muuttojen ym. vuoksi.
Ihmiset suhtautuvat sinuun niin kuin sinä itse koet itsesi. Eli jos sinusta tuntuu, että et kelpaa kenelläkään ihmiset aistivat sinusta tuon energian. Jos taas opettelet ajattelemaan itsestäsi positiivisesti niin alat vetämään mukavia ihmisiä puoleesi.
Olen kyllä nähnyt ihan tukeakin muiden saavan, kuten Ap. saa nytkin.
Itse kirjoittelen vain loogisia; oli ne tunnepuolen tai en, ja ymmärrän hyvin miksi saan usein enemmistön alapeukkua, mutta myös sen, että ovat puoliksi väärässä. Ja noin, vain kun revitän vähän soveliaisuuden rajoja, siis voi tulkita väärinkin, ja oletankin niin. Ei niin, ettei se olisi myös totta.
Useimmiten pysyn rajoissa, ja otan tulkinnatkin huomioon, eikä mua motivoi kenenkään loukkaaminen, vaan asian järki, analyysi, yhteistyö, tieto. Sitä on hankala loukata, koska se ei voi mua loukata, ollen korkeintaan loan heittoa, ja olen tottunut paljon pahempaan erinäisillä saiteilla, jotka on hyvinkin karkeita jopa puolet ajasta.
Tämä foorumi on mun mielestä pehmeä saitti myrkyllisyyden suhteen, ja loukkauksetkin tuntuu olevan pumpulissa. Ja kun joku kritisoi, siinä on yleensä hyvääkin logiikkaa, vaikka sitten on ne alapeukutkin, mutta ymmärrän hyvin minkä takia, eikä se mua haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni täällä tuntee ap:n palstalta ehkä jopa 10 vuoden takaa. Lähtien siitä että palstalaiset onnistui puhumaan hänet ulos ihan hirveästä parisuhteesta. Sen jälkeen on käyty kymmeniä jollei satoja tismalleen samansisältöisiä keskusteluja. On oltu empaattisia, on selitetty, tuettu, opastettu, ja kun mikään ei ole auttanut, on kokeiltu auttaisiko tough love, ei sekään. Moni on ehtinyt pahan kerran turhautua. Eihän se tietenkään oikeuta ilkeilemään, mutta nousee esiin kysymys pitäisikö asioista puhua niiden oikeilla nimillä vai jatketaanko maailman tappiin samaa hyödytöntä neuvomista ja tukemista joka ei auta tässä mitään koska ongelmat on nextillä levelillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä taukoa, niin mäkin tein ja heti voin paremmin! Palsta on valitettavasti pilalla 😏
Mitään kovin henkilökohtaista ei tänne kannata enää kirjoitella, saat vaan trollit ja kiusaajat kimppuusi. Jostain ajankohtaisista aiheista ja viihdehömpästä pystyy joten kuten puhumaan, eikä niitäkään kannata ottaa liian vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on oikeasti mukavia ja haluaa sulle hyvää. Ne ilkeät ihmiset nyt vaan sattuvat olemaan varsin äänekkäitä.
On huono juttu, jos ihmiskontaktit rajoittuu lähinnä vauva ja Suomi24 palstoille. Oikeassa elämässä ihmiset on oikeasti paljon mukavampia, vaikka toki uusien ystävyyssuhteiden luominen aikuisiässä voikin olla hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä tuntuu, että kaikenlaista hyvyyttä pidetään nykyään naiivina. Vinksahtanutta.
Totta. Joidenkin mielestä moraaliset periaatteet ovat nykyään korkeintaan merkki valkoritaroinnista ja muusta "hyvesignaloinnista".
Aikakaan miehet eiovät saisi olla muuta kuin pahoja konnia. Toisaalta, vasemmisto ei saisi olla muuta kuin tekopyhää poseeraavaa moralismia.
Mutta itse kyllä tuumaan että todellinen hyvyys ei etsi yleisöä itselleen. Ja näitä hyviä taviksia on edelleen paljon, kärsivät vain hiljaa vaieten. Toivottavasti eivät tiedäkään palstasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on oikeasti mukavia ja haluaa sulle hyvää. Ne ilkeät ihmiset nyt vaan sattuvat olemaan varsin äänekkäitä.
On huono juttu, jos ihmiskontaktit rajoittuu lähinnä vauva ja Suomi24 palstoille. Oikeassa elämässä ihmiset on oikeasti paljon mukavampia, vaikka toki uusien ystävyyssuhteiden luominen aikuisiässä voikin olla hankalaa.
On kyllä, mutta monista palstalla vellovista aiheista ei voi puhua irl, vaikka suoraan kysyen kantaa. Kyllä sen tutkii nopeasti mitä toinen kelailee enkä itse ala puskemaan mitään.
Livenä on tärkeintä hyvä mieliala ja tsemppi. Ajattelen että tuo on just sivistystä että jättää toiselle liikkumavaraa. Ei toisen tarvitse olla oma klooni. Kunhan jokin hyvä juttu yhdistää.
Vierailija kirjoitti:
Pidä taukoa, niin mäkin tein ja heti voin paremmin! Palsta on valitettavasti pilalla 😏
Tämä on kuin joki. Elää joka päivä. Onneksi.
Ihmiset osaavat olla ihan todella ilkeitä ja kirjoittaa ajattelemattomasti netissä. Ei ihme, jos tälläkin palstalla aikaa viettäessä musertuu sen alle. Olisiko parempi paikka joku vähän rajatumpi, yksityinen keskusteluryhmä, josta voisi oikeasti saada tukea ja ystäviä?
Ongelma on että ns. moderointi ei ole kohdillaan. Jos se olisi, kaikenkarvaiset ilkeydet perattaisiin alta aika yksikön. Sanoma tässä lähinnä on syyllinen, ei ne sekopäät jotka ei itselleen mitään voi, kun luulevat olevansa vitsikkäitä ja ovat vain surkeita trolleja.
Moni yksinäinen saisi palstasta enemmän iloa jos modet toimisi kuin kuuluu.
Sossut on ilkeilyn ammattilaisia, yleensä sellaisia 45-60 vuotiaita turvonneita ja homssuisia ämmiä, jotka oksentaa tänne pahanolonsa kun eivät onnistu kyykyttämään asiakkaitaan ilmastoimattomissa toimistoissaan. Tänne tulevat sitten röhkimään.