Lue keskustelun säännöt.
Raskaus huonossa elämäntilanteessa
09.06.2022 |
Minulla on ollut hormonitoimintani kanssa ongelmia pitkään ja niitä selvittäessä naistentautien lääkäri totesi että todennäköisemmin voitan lotossa kuin tulen raskaaksi. Olen aina halunnut lapsia, minkä vuoksi lääkärin sanat satuttivat pitkään ja vei kauan ennenkö opettelin olemaan sinut asian kanssa.
Viimeisimmät kuukautiseni olivat viime vuoden puolella, joten en jaksanut stressata asiaa kummemmin kun noin kuukausi sitten kondomi hajosi kesken seksin. "Ihme" kuitenkin tapahtui ja tänään tein positiivisen raskaustestin.
Vaikka olen aina halunnut lapsia, on raskaus silti iso shokki. Olen vasta hiljattain aloittanut yliopisto-opinnot ja elän kelan pienillä tuilla, joilla en aina pysty elättämään edes itseäni näillä hinnannousuilla. Oikeastaan koko tilanteessa ainut "kunnossa" oleva asia on vakaa parisuhde, mutta opinnoistani johtuen asumme miehen kanssa 400km päässä toisistamme. Yksin tuota väliä vielä jaksaa rampata edestakaisin, mutta lapsen kanssa kahden kaupungin välillä asuminen ei kuulosta kovin tasapainoiselta lapsuudelta. Opintoni kuitenkin vaativat läsnäolon, joten jos haluan saada tutkinnon tehtyä loppuun pitää minun jäädä opiskelupaikkakunnalle vielä ainakin kolmeksi vuodeksi. Miehellä taas on kotikaupungissaan suht hyväpalkkainen vakityö ja perhe sekä kaverit, joiden vuoksi mies ei halua muuttaa.
Jos tekisin päätöksen pelkästään tunteiden perusteella, pitäisin lapsen ehdottomasti. Järki kuitenkin sanoo että on vastuutonta hankkia lapsi tilanteessa, jossa rahatilanne on huono ja tulee sellaisena pysymään vielä usean vuoden. Muutenkin oma elämäni on vielä niin "kesken", että pelkään etten kykenisi tarjoamaan lapselle tarpeeksi hyvää kasvuympäristöä. Toisaalta taas pelkään tämän olevan ainoa mahdollisuuteni ja tiedän varmasti että katuisin keskeytystä koko elämäni jos lasten saanti ei onnistu myöhemmin.
Pahoittelen selostuksen sekavuutta, olen edelleen aika shokissa. Mitä tällä avautumisella haen on lähinnä vertaistuki ja kokemukset vastaavanlaisista tilanteista, niin hyvässä kuin pahassa.
Kommentit (22)
Selviät kyllä. Älä stressaa. Yolla paljon etäopintoja nykyään, ja 1 v voit laittaa vaikka osa aika hoitoon.
Onnea raskaudesta! Toivotaan että kaikki menee hyvin, sekään ei ole koskaan varmaa. Mietit sitten uudestaan kun vauva on syntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastavaa tilanne paksuksi kaikista lääkärin puheista huolimatta.Sain lapsen elämän lahjan. Vaikea tilanne isä tuuri juoppo oli..Mutta juopon kanssa ei pakko asua. Työ tiellä piti vaikka ei rikkaita: Pärjätiin,kun ei kuhun kurkotettu.
Varmasti jännittää tilanne, kuitenkin jos todennäköisyydet ovat noin huonot en voisi missään tapauksessa suositella tilanteessasi aborttia. Nyt vain miettimään ratkaisuja😘
Suosittelen aborttia. Lapsi ei ansaitse syntyä epävakaaseen elämäntilanteeseen, jossa sinun on vaikea elättää itseäsikin. Suomessa on jo nyt todella paljon köyhyydessä eläviä lapsia, ei ole kiva alku elämälle se. Pikkulapsiaikana voi tuntua, ettei lapseen mene paljon rahaa kun vaatteita saa kirppareilta ja ruokamäärät ovat pieniä, mutta lapsi tulee oikeasti todella kalliiksi jos haluaa tarjota edes perushyvän elintason. Pelkkä lapsilisä ei siihen riitä. Lisäksi tuo, että miehesi asuu eri paikkakunnalla eikä halua muuttaa ei lupaa hyvää lapsen saantia ajatellen. Yksinhuoltajakin voi pärjätä, mutta kyllä lapselle olisi parempi tasapainoinen koti, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä.
Jos olet kondomin hajotessa tullut raskaaksi, on hyvä mahdollisuus että tulet myöhemminkin, jos tarkoituksella yrität raskautua.
Hmmm... parisuhde on toimiva ja olet aina halunnut lapsia. Eli oletettavasti kumppanisi olisi muutenkin kovin potentiaalinen isäehdokas lapsillesi. Eli tämä ongelma, että teidän välissä on 400 km eikä kumpikaan halua muuttaa, tulisi joka tapauksessa jossain vaiheessa eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen aborttia. Lapsi ei ansaitse syntyä epävakaaseen elämäntilanteeseen, jossa sinun on vaikea elättää itseäsikin. Suomessa on jo nyt todella paljon köyhyydessä eläviä lapsia, ei ole kiva alku elämälle se. Pikkulapsiaikana voi tuntua, ettei lapseen mene paljon rahaa kun vaatteita saa kirppareilta ja ruokamäärät ovat pieniä, mutta lapsi tulee oikeasti todella kalliiksi jos haluaa tarjota edes perushyvän elintason. Pelkkä lapsilisä ei siihen riitä. Lisäksi tuo, että miehesi asuu eri paikkakunnalla eikä halua muuttaa ei lupaa hyvää lapsen saantia ajatellen. Yksinhuoltajakin voi pärjätä, mutta kyllä lapselle olisi parempi tasapainoinen koti, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä.
Jos olet kondomin hajotessa tullut raskaaksi, on hyvä mahdollisuus että tulet myöhemminkin, jos tarkoituksella yrität raskautua.
No huh huh taas. Paljon huonommistakin lähtökohdista on äidiksi tultu. Mies ei kuulosta lainkaan siltä, että ei lapsensa elämässä olisi. Olisiko hänenkin parempi olla työtön vai?
Ap saa äitiyspäivärahaa, mies saa vanhempainvapaata uuden mallin mukaan ja jompikumpi hoitorahaa. Ikimaailmassa lapsettomaksi luokitellulle lasta haluavalle ei voi suositella aborttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen aborttia. Lapsi ei ansaitse syntyä epävakaaseen elämäntilanteeseen, jossa sinun on vaikea elättää itseäsikin. Suomessa on jo nyt todella paljon köyhyydessä eläviä lapsia, ei ole kiva alku elämälle se. Pikkulapsiaikana voi tuntua, ettei lapseen mene paljon rahaa kun vaatteita saa kirppareilta ja ruokamäärät ovat pieniä, mutta lapsi tulee oikeasti todella kalliiksi jos haluaa tarjota edes perushyvän elintason. Pelkkä lapsilisä ei siihen riitä. Lisäksi tuo, että miehesi asuu eri paikkakunnalla eikä halua muuttaa ei lupaa hyvää lapsen saantia ajatellen. Yksinhuoltajakin voi pärjätä, mutta kyllä lapselle olisi parempi tasapainoinen koti, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä.
Jos olet kondomin hajotessa tullut raskaaksi, on hyvä mahdollisuus että tulet myöhemminkin, jos tarkoituksella yrität raskautua.
No huh huh taas. Paljon huonommistakin lähtökohdista on äidiksi tultu. Mies ei kuulosta lainkaan siltä, että ei lapsensa elämässä olisi. Olisiko hänenkin parempi olla työtön vai?
Ap saa äitiyspäivärahaa, mies saa vanhempainvapaata uuden mallin mukaan ja jompikumpi hoitorahaa. Ikimaailmassa lapsettomaksi luokitellulle lasta haluavalle ei voi suositella aborttia.
Tuo vanhempainvapaaudistus on aplle ja miehelle aivan loistava! Ap saa opintonsa tehtyä helposti, jos isä hyödyntää vapaansa.
Onnea ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen aborttia. Lapsi ei ansaitse syntyä epävakaaseen elämäntilanteeseen, jossa sinun on vaikea elättää itseäsikin. Suomessa on jo nyt todella paljon köyhyydessä eläviä lapsia, ei ole kiva alku elämälle se. Pikkulapsiaikana voi tuntua, ettei lapseen mene paljon rahaa kun vaatteita saa kirppareilta ja ruokamäärät ovat pieniä, mutta lapsi tulee oikeasti todella kalliiksi jos haluaa tarjota edes perushyvän elintason. Pelkkä lapsilisä ei siihen riitä. Lisäksi tuo, että miehesi asuu eri paikkakunnalla eikä halua muuttaa ei lupaa hyvää lapsen saantia ajatellen. Yksinhuoltajakin voi pärjätä, mutta kyllä lapselle olisi parempi tasapainoinen koti, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä.
Jos olet kondomin hajotessa tullut raskaaksi, on hyvä mahdollisuus että tulet myöhemminkin, jos tarkoituksella yrität raskautua.
Sulla ei ole mitään kokemusta lapsettomuudesta selvästi. Ihanan naiivi ajatus toki.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tilanteesi ole ollenkaan huono, älä huoli. Eikö miehesi paikkakunnalla ole vastaavia opintoja? Onko läsnäolopakko koko ajan vai vain tietyt kurssit? Tiedät itsekin ettei patempaa aikaa sinun tilanteessasi voi jäädä odottelemaan.
Onnea!
Paikkakunta jolla opiskelen on lähimpänä miehen paikkakuntaa niistä kaupungeista joissa pääainettani voi lukea. Läsnäolopakko on noin 90%:lla opintoihin sisältyvistä kursseista. Maisterivaiheessa läsnäoloa vaativia kursseja on vähemmän, mutta menee ainakin pari vuotta ennenkö saan kandin valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen aborttia. Lapsi ei ansaitse syntyä epävakaaseen elämäntilanteeseen, jossa sinun on vaikea elättää itseäsikin. Suomessa on jo nyt todella paljon köyhyydessä eläviä lapsia, ei ole kiva alku elämälle se. Pikkulapsiaikana voi tuntua, ettei lapseen mene paljon rahaa kun vaatteita saa kirppareilta ja ruokamäärät ovat pieniä, mutta lapsi tulee oikeasti todella kalliiksi jos haluaa tarjota edes perushyvän elintason. Pelkkä lapsilisä ei siihen riitä. Lisäksi tuo, että miehesi asuu eri paikkakunnalla eikä halua muuttaa ei lupaa hyvää lapsen saantia ajatellen. Yksinhuoltajakin voi pärjätä, mutta kyllä lapselle olisi parempi tasapainoinen koti, jossa molemmat vanhemmat ovat läsnä.
Jos olet kondomin hajotessa tullut raskaaksi, on hyvä mahdollisuus että tulet myöhemminkin, jos tarkoituksella yrität raskautua.
suosittelen aborttia eli suomeksi:
Tapa se lapsesi!!!!!!
Ihmettelen tuota, että mielestäsi tunnepäätös olisi pitää lapsi ja järkipäätös tehdä abortti, vaikka tiedät, että et suurella todennäköisyydellä tule koskaan raskaaksi uudelleen ja haluat kuitenkin lapsia. Minusta ainoa järkevä vaihtoehto on pitää lapsi, toivoa että raskaus menee hyvin, ja toivoa että elämä kantaa sen jälkeen ja asiat järjestyvät jotenkin. Minusta tuossa tapauksessa abortti olisi se tunnepäätös, pelkoon pohjautuva sellainen.
Muutatte miehen kanssa tietysti nyt yhteen. Sitten alatte miettiä suunnitelmaa, kumpaan kaupunkiin muutatte, vai kenties jonnekin muualle. Elämä ei mene nyt niin täydellisesti kuin halusit, ja voi olla, että sinun valmistumisesi lykkääntyy muutamalla vuodella. Sinun pitää nyt kuitenkin pitää pää kylmänä ja ajatella pitkällä tähtäimellä. Viisikymppisenä tai seitsemänkymppisenä tuskin enää voivottelet viivästystä ja hankaluuksia uran alkuvaiheessa, vaan elämästä on jäänyt muita asioita päällimmäisenä mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinun tilanteesi ole ollenkaan huono, älä huoli. Eikö miehesi paikkakunnalla ole vastaavia opintoja? Onko läsnäolopakko koko ajan vai vain tietyt kurssit? Tiedät itsekin ettei patempaa aikaa sinun tilanteessasi voi jäädä odottelemaan.
Onnea!
Paikkakunta jolla opiskelen on lähimpänä miehen paikkakuntaa niistä kaupungeista joissa pääainettani voi lukea. Läsnäolopakko on noin 90%:lla opintoihin sisältyvistä kursseista. Maisterivaiheessa läsnäoloa vaativia kursseja on vähemmän, mutta menee ainakin pari vuotta ennenkö saan kandin valmiiksi.
Olet 9kk raskaana, joten 2v on lyhyt aika. Jos hyödynnätte perhevapaat optimaalisesti, homma hoituu kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm... parisuhde on toimiva ja olet aina halunnut lapsia. Eli oletettavasti kumppanisi olisi muutenkin kovin potentiaalinen isäehdokas lapsillesi. Eli tämä ongelma, että teidän välissä on 400 km eikä kumpikaan halua muuttaa, tulisi joka tapauksessa jossain vaiheessa eteen?
Tuo välimatka on oikeastaan ongelma lähinnä siihen asti että saan opinnot loppuun, sen jälkeen voisin hyvinkin muuttaa miehen kanssa takaisin yhteen. Suhdetta on siis takana jo 6 vuotta ja noin puolet siitä asuttu yhdessä, mutta pääainettani ei voinut lukea lähempänä joten opintojen perässä oli pakko muuttaa. Lapsia haluamme kummatkin, mutta alunperin oli asiaa tarkoitus miettiä vasta kun asutaan taas saman katon alla.
Myös miehen suhtautuminen asiaan jännittää, en ole siis kertonut hänelle vielä kun näemme viikonloppuna ja haluan kertoa kasvotusten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyellä tähtäimellä abortti on hyvä, mutta pitkällä tähtäimellä lapsi. Päätös on koko sinun loppuelämäsi päätös eikä sitä voi perua. Miehen on osallistuttava myös sinun ja lapsen elättämiseen, koska lapsi on teidän yhteinen. Suosittelisin avioitumista, ettet jää ilman taloudellista tukea mieheltä. Onko hän valmis ottamaan vastuun perheestään? Kyllä kai hän työpaikan saa sinun opiskelupaikkakunnaltasikin, jos heti alkaa hakea. Jää kavereiden ja perheen takia sinne 400 km päähän ja sinä ja vauva matkustatte? Typerämpää en voi kuvitella. Muutatte sitten perheenä kolmen vuoden kuluttua takaisin, jos solitär tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm... parisuhde on toimiva ja olet aina halunnut lapsia. Eli oletettavasti kumppanisi olisi muutenkin kovin potentiaalinen isäehdokas lapsillesi. Eli tämä ongelma, että teidän välissä on 400 km eikä kumpikaan halua muuttaa, tulisi joka tapauksessa jossain vaiheessa eteen?
Tuo välimatka on oikeastaan ongelma lähinnä siihen asti että saan opinnot loppuun, sen jälkeen voisin hyvinkin muuttaa miehen kanssa takaisin yhteen. Suhdetta on siis takana jo 6 vuotta ja noin puolet siitä asuttu yhdessä, mutta pääainettani ei voinut lukea lähempänä joten opintojen perässä oli pakko muuttaa. Lapsia haluamme kummatkin, mutta alunperin oli asiaa tarkoitus miettiä vasta kun asutaan taas saman katon alla.
Myös miehen suhtautuminen asiaan jännittää, en ole siis kertonut hänelle vielä kun näemme viikonloppuna ja haluan kertoa kasvotusten.
No jos mies on tietoinen noista vaikeista hedelmällisyysongelmista ja hän haluaa lapsia niin luultavasti hän on haljeta onnesta, kun on joutunut varautumaan tahattomasti lapsettomaan tulevaisuuteen ja käsittelemään siihen liittyvää surua. Kyllä te jonkun kompromissin löydätte. Jos kyse on muutamasta vuodesta, niin ehkä yhteinen kotinne voisi olla opiskelukaupungissasi sen ajan, ja mies reissata viikoiksi töihin vanhaan kaupunkiin. Ehkä hän pystyisi neuvottelemaan vähän etäpäiviä itselleen, että voisi elää paria päivää pidempiä pätkiä perheen kanssa. Osan tuosta muutamasta vuodesta mies voi joka tapauksessa olla isyyslomalla, eikä tarvitse töihin kauas. Sitten voitte muuttaa "lopullisesti" miehen kotikaupunkiin ja sinä voit puolestasi välillä reissata maisterivaiheen opintoja viimeistelemään. Siellä toisessa kaupungissa olisi ilmeisesti miehen perhekin tukiverkkona.
Tuossa olisi minulle sekä tunteella että järjellä ajateltuna vain yksi vaihtoehto, jos siis itse haluaisin lapsen. Jos haluat, ja olet kuin ihmeen kaupalla tullut raskaaksi, niin ei ole tyhmää tai vastuutonta ottaa se nyt vastaan. Vaikka olosuhteet voisivat toki olla otollisemmatkin, niin ne tärkeimmät asiat ovat kuitenkin kunnossa, vakaa parisuhde ja tulevaisuus. Pari vuotta on lyhyt aika kuitenkin.
Lapsen ensimmäinen vuosi taitaa äidiltä mennä kotona, asuipa missä tahansa. Sen jälkeen isä käy töissä ja lapsi on työpäivän ajan päivähoidossa ja äiti lähtee arkipäiviksi opiskelupaikkakunnalle. Äiti tulee kotiin viikonlopuiksi sieltä opiskelupaikkakunnalta ja voi lukea nuo pitkät matka-ajat. Kyllä se isä ne arkipäivät pärjää kahdestaan siellä kotipaikkakunnalla, ja äidillähän on opiskelijana vapaita varmaan aina välillä, niin voi olla siellä kotona useamminkin.
Se saattaa olla sun ainoa raskaus koskaan, joten....mieti hyyyyvin tarkkaan....
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ensimmäinen vuosi taitaa äidiltä mennä kotona, asuipa missä tahansa. Sen jälkeen isä käy töissä ja lapsi on työpäivän ajan päivähoidossa ja äiti lähtee arkipäiviksi opiskelupaikkakunnalle. Äiti tulee kotiin viikonlopuiksi sieltä opiskelupaikkakunnalta ja voi lukea nuo pitkät matka-ajat. Kyllä se isä ne arkipäivät pärjää kahdestaan siellä kotipaikkakunnalla, ja äidillähän on opiskelijana vapaita varmaan aina välillä, niin voi olla siellä kotona useamminkin.
1-vuotiaalle ei ole hyväksi olla erossa äidistä 5 päivää putkeen viikossa, jos hän on ensimmäisen vuoden tottunut ensisijaisesti äitinsä hoivaan. Ensimmäisinä vuosina on tärkeämpää elää arkea äidin kanssa. Jos isä ottaa päävastuun lapsen hoidosta vauvavuonna, asia on tietysti toisin.
Ei sinun tilanteesi ole ollenkaan huono, älä huoli. Eikö miehesi paikkakunnalla ole vastaavia opintoja? Onko läsnäolopakko koko ajan vai vain tietyt kurssit? Tiedät itsekin ettei patempaa aikaa sinun tilanteessasi voi jäädä odottelemaan.
Onnea!