Hävettää. Miten mä voin käyttäytyä näin lastani kohtaan?!
Mulla on maailman ihanin lapsi, jota rakastan enemmän kuin elämää. Hän on valloittava, ilonen reipas ja todella, todella rakas ja toivottu. Luonnollisesti hän omaa uhmaikäisen lapsen oikut.
Mua huolestuttaa todella oma käytökseni ja kärsivällisyyteni puute. Tulee huudettua ja joskus jopa tukistettua vähän tai hermostuksissa otteet rajuuntua. Mielessäni ajattelen, kun hermot menee, että roikotan hiuksista kaksin käsin tai lyön, luojan kiitos näin ei ole koskaan tapahtunut, enkä usko, että moiseen pystyisin. Mulla on vaan niin paha olla näiden ajatusten ja sen kanssa, että olen tehnyt väkivaltaa (sitä tukistaminen ja rajut otteet mielestäni ovat) lapselleni.
Onko kukaan saanut apua samanlaisessa tilanteessa? Mistä ja millaista? Mulla on niin paha olla tän asian kanssa, haluaisin vaan olla hyvä äiti lapselleni, mutta selvästi mulla ei eväitä ole siihen.
Tää ei varmaankaan ole paras paikka avautua tästä, mutta johonkin mun oli vaan purettava. Toivottavasti joukossa olisi myös rakentavaa kommenttia.
Kommentit (24)
sehän se on, kun aina kuvittelee olevansa niin yksin tässä maailmassa. On aina vaikeaa puhua omista ongelmistaan. Ja sitten kun suunsa avaa, huomaa, että muitakin on samassa jamassa.
Kai tällaisille hermonsa menettäville äideille pitäis olla joku AA-tyyppinen tukiryhmä. Sellainen olis varmaan tarpeen jos jonkinlaiseen " vaivaan" . Sais puhuttua pahan olonsa ulos ja ylpeänä kertoa, että olen " tänään ollut 37 päivää tukistamatta uhmaikäistäni" :) Se vois oikeasti toimia!
-ap
olen yrittänyt miettiä, miksi näin teen, koska en muista, että minulle lapsena olisi koskaan niin tehty.
Ilmoittaudun mukaan ryhmään. Huudan joskus tosi paljon ja hermot menee kun 2v saa raivarin ja ei tiedä minkä takia. Tänäänkin huusi puoli tuntia täyttä kurkkua kunnes simahti. Kohta se herää taas..... Välillä tekis mieli lyödä. Pitäskö sen takia hakea ' hoitoa' itselleen?
Vierailija:
mun terapeutti lupasi ettei ilmoita, jotta sai minut avautumaan ja luottamaan itseensä. on auttanut, ja olen pitkäpinnaisempi lapsilleni nyt.
terv 3