Palomiehet ovat lihaltaan savustettuja, todiste! (Muita joiden työn haju on tarttunut heihin!)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2583c12a-601a-4303-bd0e-49de2e9183ee
Pelastuspäällikkö pitää erittäin tärkeänä savun kohtaamisen vähenemistä.
Savu yksinkertaisesti imeytyy palomiesten ihoon suojavaatteidenkin läpi, eli jokainen savusukellus on aina riski tätäkin kautta.
Palomiesten liha savustettua, kuin palvimakkaraa!
Esimerkiksi hikoillessaan heistä erittyy voimakas savunhajun, jos tälläistä taputtaa olalle niin voi nähdä pieniä savuntuprahduksia!
Monille varmasti merkityksetön asia mutta meille jota asia koskee tärkeä tieto jo mielenterveydenkin kannalta. Itse olen grillimyyjä. Minussa on hyvin syvällä grillituotteiden haju, olen lopen kyllästynyt selityksiin hiuksiin tarttuneesta hajusta yms, hajut pinttyvät paljon syvemmälle!
Tuttavani jätti kerran baarimikon koska tämän keho haisi tuhkakupilta, työn vuoksi!
Itse olin talvella kuukauden Välimerellä jossa leikkasin hiuksetkin. Kävelin rannoilla, uin. Uusin kaikki vaatteeni.
Lentokoneessa matkalla Suomeen vieruspenkin lapsi totesi äidilleen että tuo täti "haisee grillikipsalle".
Alanvaihtokaan tuskin enää auttaa mutta kiusallinen asia sinkkunaiselle.
Onneksi meillä käy paljon palomiehiä, ehkä jollain heistä olisi niin voimakkaat savunhajut että omat käryni peittyisivät.
Koirani kannalta myös kummallinen tilanne jos se pitää minua puhuvana makkarana.
Kommentit (10)
Olen kosmetiikkamyyjä. Tuoksun hajuvesille ja kaikille mahdollisille osastostolla myytäville hajustetuille tuotteille.
Oon hevostenhoitaja suurella tallilla.
Tuoksun ja tuoksahtelen aina hevosille, myös vapaa-aikana.
Sillä vietän työni lisäksi myös kaiken vapaa-ajan hevosten kanssa.
Deittailin ennen maitotilallisen kanssa. Kyllähän se navetan haju tarttuu, vaikka miten on suojavaatteet ja päivittäin peseytyy. Mutta ei se lopulta NIIN paha haju ole. Mies oli mukava, mutta minun opiskelut vei muualle, eikä kaukosuhde kestänyt.
Enoni oli turkistehtaalla töissä. Koirat joko rrrrakastivat tai pelkäsivät häntä, mitään välimuotoa ei ollut. Ihminen ei haistanut mitää, mutta koirat kyllä, aina.
Osa rakennuksista on kosteusvaurioisia ja eräässä työpaikassa alkoi vaatteet haista kuin homeelle tai maakellarille. Myöhemmin rakennus purettiin.
Itsellä oli ravintola. Usein kun matkustin kuulin että täällä haisee ruoka. Siis minun päälystakkiin oli tarttunut ruoan haju! Ei se mitään .Hyvätähän ruoka haisee verrattuna paskasiin ihmisiin.