Lue keskustelun säännöt.
Rötösherran vaimo umpikujassa, mitä tehdä?
14.10.2006 |
Ongelma: mieheni tuntee viehtymystä hämärähommiin. Lukuisista keskusteluista ja kielloista ja uhkailuista huolimatta ei suostu jättämään rakasta harrastustaan, vaan esim. aina rahahuoliin on ratkaisuna joku laiton ansaitsemiskeino. Mies on selkeästi ilmoittanut, ettei aio muutta tapojaan.
Mulle alkaa riittää! Olen rakastanut miestä kovin, ja naimisiinkin menty... siinä vaiheessa vielä oli lupauksia että hämäräpuuhat jää. Meillä on pieni lapsi, ja vaikkakin mies rakastaa lasta ja on hellä ja hoivaava noin yleensäottaen, niin mun mielipide on se, että perheen turvallisuus on vaarassa jos rötöstelemään ruvetaan. Itsekin voin joutua vaikeuksiin, vaikka en mitään ole tehnytkään, samoin lapsi.
Mitä siis tehdä? En haluaisi elää rikollisen kanssa, enkä toisaalta haluaisi viedä lapselta rakastavaa ja hellää isää. Kumpi pahempi lapselle noin viimekädessä? Ero vai saman katon alla asuva rötöstelevä faija? Mies on lapsen isä joka tapauksessa, ja lapsella toki oikeus tavata häntä rötöstelystä huolimatta vaikka erottaisiinkin, mutta olisko kuitenkin parempi ettei olla naimisissa ja asuta yhdessä. Lapsi vasta parivuotias. Ja mielellään ei mitään kommentteja tyyliin olisit miettinyt ja itehän olet tilanteen aiheuttanut... tiedossa ON, nyt etsinkin ratkaisua jolla voisin korjata tilannetta edes johonkin suuntaan, nimenomaan lapsen parasta ajatellen. Kiitos.
Kommentit (16)
Isä ja lapsi saavat varmasti viettää aikaa keskenään riittävästi vaikka eroaisittekin, mutta jonkun on tehtävä selväksi miehelle että rikollisuudella on seurauksensa. ( edes sitten sosiaaliset jos ei jää poliisin haaviin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen kieltänyt miestä kertomasta. Sen vaan tiedän, että ei ole puhtaat jauhot pussissa. Mutta joo, tota mäkin olen alkanut pelätä... Äh, taidan olla tyhmä kun edes kyselen. Jotenkin vaan kun on aina ollut sen kannalla että helpolla ei pidä luovuttaa... mutta joo. Kiitos kakkonen kun muistutit mua taas siitä minkä jo tiesinkin. ap
vaatisin miestä ehdottomasti aloittamaan kanssani keskustelu" terapian" ammattiauttajan, kolmannen, luotettavan (vaitiolovelvollisen) osapuolen kanssa. Kävisitte siis " perheterapiassa" . Sinuna ottaisin yhteyttä suoraan esim. sosiaalityöntekijöihin. Heidän kauttaa löytyy varmasti oikeat kontaktit ja pääsette purkamaan tilannetta oikein.
Parasta on varmistaa oma (ja lapsen) selusta.
Mulla on aikomus itse hakeutua perheneuvolaan, mutta en tiedä onko siitä muuta hyötyä kuin että saan purettua tuntojani ja ehkä potkua persiille oikean ratkaisun suuntaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai pelottaako taloudellisesti huonompi elämä kun rikollisesti hommattua rahaa ei enää olekaan käytettävissä?
Jos tilanne on kuvaamasi lainen ja harkitset jopa perheenne hajoamista, niin jos miehellä on mitään halua yleensäkään olla teidän perheessä mukana niin kun sanot hänelle että juttu on nyt niin että joko menemme yhdessä perheterapiaan tai sitten joudumme lähtemään eri teille, niin kyllä hän silloin lähtee sinne terapiaan! Ja jos ei lähde niin silloin se on merkki siitä että sinun todellakin on turha enää käyttää voimiasi tähän tilanteeseen ja on syytä eroa. Silloin se on miehen ratkaisu. Kyseessä on iso asia, sinulla on oikeus pitää " kova kovaa vasten" ja vaatia!
Ei se oikeasti ole tämän hankalampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rikos on minusta ainoa syy lähteä parisuhteesta sen kummempia tunnontuskia potematta!
oma mies pössytteli hashista suhteemme alkuaikoina. itse en hyväksy huumeita mmissään muodossa, joten annoin mieheni valita.
Tai siis mä en käytä, eikä esim. lapselle osteta mitään niillä rahoilla. Huono talous ei pelota, oon pärjännyt aina tosi vähällä (enkä vielä edes ole koskaan turvautunut sossuun). Miksi olen suhteessa yhä.. no hemmetti, kun pitää rakastaa sitä pissapäätä :( ja kun tuota seikkaa lukuunottamatta mies on juuri sitä mitä mieheltä toivoisin. Ja, koska aikoinaan on toiveita muutoksesta ollut. Ei lähteminen ole koskaan helppoa!!! Varsinkin kun joka puolella toitotetaan että ihmiset eroaa liian helposti! Mutta lapselleni haluaisin toki opettaa elämästä ne kaidan polun opit. Kyllä mä tiedän mitä mun pitäisi tehdä, taisin avata tän ketjun vain saadakseni vähän tsemppausta siihen suuntaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
moraalisesti oikeita elämäntapoja, on myö sinun omassa moraalikäsityksessäsi vikaa. sori suorapuheisuus, mutta haet täältä vain tekosyitä tai muuta siunausta teollesi.
omatuntosi kuitenkin soimaa sinua?
vaan kuten sanoin, ennemminkin tsemppausta että saisin itseni irti tästä kuviosta. Kaikki eivät ole yhtä vahvoja kuin sinä, valitettavasti. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän palstan hyvä puoli (joskus myös huono puli) on se että täällä voi sanoa asian suoraan. Mielestäni olet saanut edellä pari hyvää ohjetta, toivottavasti ne tsemppaavat sinua nyt tekemään jotain.
Ole vahva, teet oikein.
En mä loukkaannu suorapuheisuudesta, itse asiassa kirjotin av:lle juuri siksi :) Se on vaan helevetin vaikeeta tunnustaa itselleen tehneensä paska ratkaisuja, ja että niillä paska ratkaisuillaan vahingoittaa tahtomattaankin muitakin osapuolia. Älähdin, koska kalikka kalahti :) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mieti tosiaan tarkkaan, mitä opetat lapsellesi elämästä ja sääntöjen noudattamisesta ja millaisen mallin annat. Terapiassa voit hyvin käydä yksinkin, ja se helpottaa asian syiden ja seurauksien miettimistä. Tsemppiä ja uskoa itseesi; huomenna elämä on paremmin. Ja voihan olla että lähtösi herättää myös miehesi miettimään mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Mutta jos pysyt, etkä tee mitään, niin mikään ei myöskään muutu.
voihan olla että miehesi ei tajua kuinka kärsit. tee kuitnekin itsellesi ja lapsellesi palvelus ja irtaudu suhteesta joka ei ole oikealla ja kestävällä pohjalla!
ajattele vielä että miehesi voi joutua jonakin päivänä vankilaan. mitäs sitten?
- se suorapuheinen
jos olet tietoinen rötöksistä etkä tee mitään. Voitte pahimmassa tapauksessa molemmat joutua vankilaan ja lapsi jää ilman vanhempia. Viisainta taitaisi siis olla lähteä kävelemään hyvän sään aikana.