Miksi ihmiset saavat voimaa negatiivisuudesta?
Voisiko joku psykologi selittää? Suvussa on useampi negatiivisuuden kautta elävä ihminen. Mehustellaan kriiseillä (mm. povataan ensi talvelle nälänhätää ja jopa sotaa Suomeen) ja jääkiekon mm-kulta ym. Suomen menestys saa heidät vihaisksi tyyliin "väärin voitettu". Suomen tai sitten vaikka jonkun lähiomaisen huono menestys sen sijaan saa heidän huulet hymyyn.
En ymmärrä.
Kommentit (11)
Tämä onkin vain suomalainen erikoisuus ja tosi outo sellainen. Mulla on yksi ystävä joka asuu maassa, jossa on sodittu aina ja hän ihmettelee samaa. Omassa kotimaassaan nimenomaan se yhteisöllisyys ja usko paremmasta kantaa.
Itsekin olen aina tuntenut olevani ulkopuolinen ja hyljeksitty täällä kun olen iloinen ja optimistinen. Muissa Pohjoismaissa voisi olla helpompaa elää.
Se on se kateus. Samat henkilöt saattavat kehua vahingoniloa. Persoonallisuushäiriöisiä kaikki.
Itse voi vaan vähentää yhteydenpito minimiin.
Minä tiedän monta ihmistä jotka saavat katkeruudesta voimansa.
Minulle sanoi kerran yksi vanhempi nainen töissä, kun olin hänen mielestään liian positiivinen ja iloinen, että kyllä se sullakin vielä hymy hyytyy.
Totta.Täälläkin huomaa kuinka hauktaan jääkiekkojoukkue, Sanna Marin ym. Ne jotka uskaltavat tehdä alotteita. Aina on vikaa kaikessa. Suomalaiset ovat todella tyytymätöntä kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle sanoi kerran yksi vanhempi nainen töissä, kun olin hänen mielestään liian positiivinen ja iloinen, että kyllä se sullakin vielä hymy hyytyy.
Uskomatonta!
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän monta ihmistä jotka saavat katkeruudesta voimansa.
Samoin.
Pelko uutiset kerää enemmän huomiota kanssa. Ihmiset rakastaa hysteriaa!
Vierailija kirjoitti:
Tämä onkin vain suomalainen erikoisuus ja tosi outo sellainen. Mulla on yksi ystävä joka asuu maassa, jossa on sodittu aina ja hän ihmettelee samaa. Omassa kotimaassaan nimenomaan se yhteisöllisyys ja usko paremmasta kantaa.
Itsekin olen aina tuntenut olevani ulkopuolinen ja hyljeksitty täällä kun olen iloinen ja optimistinen. Muissa Pohjoismaissa voisi olla helpompaa elää.
Ei ole vain suomalainen ominaisuus.
Ranskalaiset esim eivät ole järin tunnettuja ylitsevuotavasta kaikenhalaavasta myönteisyydestä. Tosin ovat ehkä enemmän äksyjä ja periaatteesta vastahankaan.
Positiivisuus ainoana sallittuna tunnetilana onkin väkivaltaa.
Sitten on toki ihmiset jotka eivät kykene tuntemaan mitään myönteisiä tunteita (vahingoniloa ei lasketa), ja näitä kutsutaan myös nimellä narsistiset luonteet. Voivat kätkeytyä toki maireuteen ja mielistelyynkin. Mutta ovat siis täysin kyvyttömiä kokemaan mitään ilon tapaistakaan eivätkä ole masentuneita ainakaan niin että se jarruttaisi heidän tuhoavuuttaan. Eli todellakin käyvät pimeän energian voimalla: vihan, kateuden, inhon, mitätöinnin..
Luonnehäiriöisiä. Eli toivottomia lähes poikkeuksetta kehittymään.
Samaa joskus miettinyt.
Mutta sen olen huomannut, että tuollaiset negatiiviset ihmiset ovat vanhemmiten sairaita ja entistä negatiivisempia. Kun kannattaisi liikkua ja mennä vielä ihan oman itsensä vuoksi, nämä usein vaan voivottelevat kotona omissa nurkissa, kunnes pakko mennä hoivakotiin ja sieltä lähdetäänkin pian jalat edellä arkussa pois.
Minusta jokin mielenkehityksessä on jäänyt kesken näillä...
Kommenttiani ei hyväksytä, hah. No, jos sen viimeinen osa hyväksyttäisiin:
Elä elämäsi positiivisesti ap, ja unohda ne negatiiviset sukulaiset.