Lue keskustelun säännöt.
Miten isoa lasta voi muka vieraannuttaa?
24.05.2022 |
Kysyin tuossa vieraannutamiskeskustelussa, mutta nostan kysymyksen omaksi, jos saisi vastauksia.
Tarkoitan noin yli 10-vuotiasta lasta. Tai vähintään koululaista.
Jos äiti puhuu etäisästä pahaa ja mustamaalaa tätä, mutta tavatessa isä on aina kiva, niin kyllähän se lapsi tajuu tilanteen, eikö?
Kommentit (13)
Meillä toisin päin, isä puhui äidistä pahaa ja sai tytön uskomaan ja olemaan äidille vihainen.
Tyttö oli jo 13- 14-vuotias, me hänen kanssaan asuimme ja asumme ulkomailla isä Suomessa.
Tyttö oli aina kuukauden kesällä isänsä luona, ja kun tuli kotiin oli vihainen ja töykeä minulle ja katkerana syytti miten kamala olin ollut isää kohtaan. Mitä kaikkea olin ollut, sitä en tässä ala kertoa, mutta kyllä oli tehokkaasti saanut iskostettua tytön mieleen erinäisiä asioita.
Kun hän tuli kotiin, saattoi heitellä tavaroitaan, purki kiukkuaan ja vihaansa minuun miten inhottava akka olen ja miten isä on uhri.
Tämä vieraannuttaminen alkoi siis vasta teini-iässä, ilmeisesti herkässä iässä olevaa oli helppo manipuloida.
Tämä oli erittäin raskasta tytölle, kahden tulen välissä kun äiti oli ja on kuitenkin hyvin rakas mutta kun revitään kahtaalle. Isä sanoo noin, itse kuitenkin rakastaa äitiä ja ollaan läheisiä. Jouduttiin turvautumaan terapiaan hänen kanssaan, sairastui vakavaan masennukseen josta onneksi on päässyt yli.
Aina syytetään äitiä. Äiti on se sadun noita-akka ja hirviö. Isäparka on uhri. Näinhän se aina esitetään, kuten aloituksessakin. Itse tämän kokeneena sielu vereslihalla lapsen puolesta olen raivoissani tästä koko aiheesta. Vanhempien kaunoja oksennetaan lapsen päälle, lapsen kannettavaksi. Ei osata edes hävetä!
Meillä isä oli katkera erosta ja päätti sitten kostaa sen lapsen kautta. Voiko (anteeksi sika mutta parempaa sanaa en keksi) sikamaisempaa temppua tehdä?! Myöhemmin isä sitten vetäytyi vähitellen kokonaan ja tuli vielä hylkääminenkin kuvaan mukaan. Kai sekin jokin minulle tähdätty kosto oli, suunnattuna lapseen.
Eron syitä en ala ruotia eikä ne kenellekään kuulu.
Tyttö, tai nuori nainen nykyisin voi hyvin ja hänellä menee elämässä kaikki hienosti. On vakituinen poikaystävä ja opiskelut sujuu. Isäänsä ei juurikaan yhteyttä saa, isä ei ota yhteyttä ja kun tytär laittaa vaikka viestin siihen ei joko vastata tai sitten vasta viikkojen päästä. Itsestään on onnistunut vieraannuttamaan varsin tehokkaasti. Minä taidan kärsiä tästä enemmän kuin tyttäreni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä toisin päin, isä puhui äidistä pahaa ja sai tytön uskomaan ja olemaan äidille vihainen.
Tyttö oli jo 13- 14-vuotias, me hänen kanssaan asuimme ja asumme ulkomailla isä Suomessa.
Tyttö oli aina kuukauden kesällä isänsä luona, ja kun tuli kotiin oli vihainen ja töykeä minulle ja katkerana syytti miten kamala olin ollut isää kohtaan. Mitä kaikkea olin ollut, sitä en tässä ala kertoa, mutta kyllä oli tehokkaasti saanut iskostettua tytön mieleen erinäisiä asioita.
Kun hän tuli kotiin, saattoi heitellä tavaroitaan, purki kiukkuaan ja vihaansa minuun miten inhottava akka olen ja miten isä on uhri.
Tämä vieraannuttaminen alkoi siis vasta teini-iässä, ilmeisesti herkässä iässä olevaa oli helppo manipuloida.
Tämä oli erittäin raskasta tytölle, kahden tulen välissä kun äiti oli ja on kuitenkin hyvin rakas mutta kun revitään kahtaalle. Isä sanoo noin, itse kuitenkin rakastaa äitiä ja ollaan läheisiä. Jouduttiin turvautumaan terapiaan hänen kanssaan, sairastui vakavaan masennukseen josta onneksi on päässyt yli.
Aina syytetään äitiä. Äiti on se sadun noita-akka ja hirviö. Isäparka on uhri. Näinhän se aina esitetään, kuten aloituksessakin. Itse tämän kokeneena sielu vereslihalla lapsen puolesta olen raivoissani tästä koko aiheesta. Vanhempien kaunoja oksennetaan lapsen päälle, lapsen kannettavaksi. Ei osata edes hävetä!
Meillä isä oli katkera erosta ja päätti sitten kostaa sen lapsen kautta. Voiko (anteeksi sika mutta parempaa sanaa en keksi) sikamaisempaa temppua tehdä?! Myöhemmin isä sitten vetäytyi vähitellen kokonaan ja tuli vielä hylkääminenkin kuvaan mukaan. Kai sekin jokin minulle tähdätty kosto oli, suunnattuna lapseen.
Eron syitä en ala ruotia eikä ne kenellekään kuulu.
Tyttö, tai nuori nainen nykyisin voi hyvin ja hänellä menee elämässä kaikki hienosti. On vakituinen poikaystävä ja opiskelut sujuu. Isäänsä ei juurikaan yhteyttä saa, isä ei ota yhteyttä ja kun tytär laittaa vaikka viestin siihen ei joko vastata tai sitten vasta viikkojen päästä. Itsestään on onnistunut vieraannuttamaan varsin tehokkaasti. Minä taidan kärsiä tästä enemmän kuin tyttäreni.
No tuota juuri tarkoitin. Mustamaalaajan omaan nilkkaan se lopulta kuitenkin kolahtaa.
Tiedätkö, millaisia asioita isä puhui loman aikana? Eli millaiset asiat saivat lapsen pään sekaisin? Jotenkin outo kuvio, siksi,kysyn.
Ap
Totta kai voi 10 - vuotiasta vieraannuttaa. Miksei sana kuvaisi joissain tapauksissa myös aikuisten ihmissuhteita. Puoliso vaikka puhuu sisaruksistaan siten, että normaalit välit eivät ole enää mahdollisia kumppanin ja heidän välillä. ("Se sanoi, että sä kyllä olet...)Miksi joku niin tekisi, en tiedä, mutta ihan mahdollista se on. Tai töissä joku kertoo sille uudelle työntekijälle pomosta semmoisia ei- tosia juttuja, että tämä on jo varmasti valmiiksi varpaillaan.
Eri asia toki kuin lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta, mikä.toki on paljon vakavampaa, mutta mekanismi on sama. Eli ei siinä ikärajaa ole.
Pitää olla aika narsistinen, että pystyy manipuloimaan toista noin hyvin.
Minun eksäni oli narsistinen. Ei nyt narsku, mutta syyllistävä, dominoiva ja kontrolloiva. Kun lapset jäivät vuoroviikkolapsiksi, niin minun oli pakko alkaa puhua lapsille siitä, kuinka syyllistäminen on väärin. En viitannut syyllistämisellä isään, vaan puhuin yleisellä tasolla, kuinka ikinä ketään ei saa syyllistää.
No, lapset osasivat laskea 1+1. En tiedä, mitä he isänsä luona puhuivat, mutta isä alkoi syyttää minua vieraannuttamisesta. Toinen lapsemme sairastui vakavaan masennukseen.
Jos voisin elää kaiken uudestaan, tekisin silti kaiken jälleen samoin. Kertoisin, mitkä on minun arvoni siinä, miten toisia ihmisiä saa ja tulee kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todella surullista kuinka nämä narsistiset vieraannuttajat toimivat. Toivottavasti lapset ymmärtävät lopulta miten oikeasti asiat menivät. Toisen osapuolen narsistisuus ajoi eroon ja nyt sitten jatkaa tuhoamistaan vieraannuttamalla lapsia. Tuntuu kamalalta. Edes lastensuojelu ei voi auttaa, koska ei ole mitään muuta ongelmaa kuin toisen osapuolen manipulointi ja lasten omiminen. Alkanut somessakin esittää kuinka hän hoitaa ja hän on hyvä vanhempi. Kaikki ihan vain julkisuuskuvan kiillottamiseksi. Hän tietää etten kerro totuuksia hänestä ympäriinsä, koska siinä kävisi minulle vielä huonommin. Aivan kauhea tilanne.
Kadun, että sain lapset tuon julmurin kanssa.
Jos lapsella on yhteys molempiin vanhempiin ja hän viettää aikaa heidän kanssaan niin vieraannuttaminen on mahdotonta. Yleensä vanhempi itse aiheuttaa sen vieraannuttamisen ihan vain toimimalla väärin lasta kohtaan esim tekemällä oharit, suosimalla uutta puolisoa tai uusia lapsia ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on yhteys molempiin vanhempiin ja hän viettää aikaa heidän kanssaan niin vieraannuttaminen on mahdotonta. Yleensä vanhempi itse aiheuttaa sen vieraannuttamisen ihan vain toimimalla väärin lasta kohtaan esim tekemällä oharit, suosimalla uutta puolisoa tai uusia lapsia ym.
Asumme lähellä toisiamme. Lasten toinen vanhempi ei päästä lapsia luokseni. Keksii mennä lintsille heidän kanssa, kun kuulee, että meidän on tarkoitus mennä sinne yhdessä. Pitää lapsia minun ajalla. Keksii syitä miksei lasten kannata tulla luokseni edes viikolla. Pyytää sukulaisensa vahtiin kotiinsa, eikä päästä lapsia luokseni, kun on itse reissussa. Puhuu pahaa minusta ja väittää etten halunnutkaan nähdä heitä ja siksi hän hoitaa asiat. Tyypillä on rahaa, joten kaikenlainen lahjoilla manipulointikaan ei ole vierasta.
Lastensuojelukaan ei auta, koska vastassa on rikas narsistinen manipuloija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseton Vanhapiika taas vastailee itselleen ja keksii tarinoita . 🤮🤮🤮🤮🤮
Me erosimme, kun lapset olivat noin 10-vuotiaita. He jäivät vuoriviikkolapsiksi, mutta eivät halunneet isän uusperheeseen. Isä syytti minua vieraannuttamisesta ja mustamaalaamisesta.
En koskaan haukkunut isää lapsille ja yritin olla aina mahdollisimman korrekti. Kun lapset valittivat jotain isänsä luona, niin totesin vain, että ihmiset ovat erilaisia yms.
Joillekin on mahdottoman vaikeaa katsoa peiliin.