Lue keskustelun säännöt.
Onko paikalla hoitajia? Onko tällainen ihan normaalia?
11.10.2006 |
Äitini sairastaa pitkälle edennyttä syöpää ja on saattohoidossa. Nyt hän meni niin heikoksi että on siirretty kotoaan terveyskeskuksen vuodeosastolle, missä olen käynyt häntä katsomassa. Ensimmäisenä iltana kuulin hänen pyytäneen kipulääkettä koko päivän, kukaan ei ollut sitä hänelle tuonut. Tänään kävin uudestaan, äitini oli pyytänyt tyynyä mutta sellaisia ei kuulemma ole ylimääräisiä, samaten ummetuslääkettä hän oli pyytänyt koko päivän mutta kukaan ei tuo. Hoitajat sanovat joo joo, sanon sille toisella ja sitten kukaan ei tule. Voiko tällaisesta valittaa jonnekin?
Ihan kuin tilanne ei olisi muuten helvetin raskas, lisäksi on vielä koko ajan huoli siitä saako hän minkäänlaista hoitoa vai unohtavatko hoitajat hänet kokonaan jonnekin nurkkaan kitumaan :(
Kommentit (18)
et sitten ole järkännyt äidillesi paikkaa saattokodista tai jostain inhimillisemmästä mestasta? terveyskeskuksen vuodeosasto on ihan kamala paikka olla, saati sitten kuolla.
Äitini otti vuoden lomaa töistään ja hoiti syöpää sairastaneen äitinsä kotona. Se on suurinta rakkautta. Myös äitini sisar hoiti miehensä kotona loppuun saakka, tämän tytär otti lomaa opinnoistaan voidakseen olla isänsä luona koko ajan. On mahdollista saada kotisairaanhoitaja, jos ei osaa kaikkea tehdä itse, mutta en voi kuvitellakaan, että antaisin sukulaisen lojua tk:ssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähin on 150 km:n päässä, ja sinne en pääse häntä katsomaan. Äitini oli kotona missä hoidin häntä, mutta minulla on 2 pientä lasta enkä ehdi olla ympäri vuorokauden hänen kanssaan. Äitini on myös itse vaatinut päästä osastolle, eikä halua missään tapauksessa olla kotona jos ei pysty itse liikkumaan. T: ap
Jos eivät vastaa niin talon lääkäriltä sitten. Äidilläsi on oikeus kivuttomaan loppuaikaan ja inhimilliseen hoitoon.
Pidä sinä äitisi puolia sillä hänellä ei siihen ole varmasti enään voimia.
Toivon teille molemmille jaksamista ja parempaa hoitoa.
T. Hoituri
ole tehty mitään, sinuna juttelisin seuraavaksi osastonhoitajalle.
Tasan osastolta löytyy vatsanpehmikettä, tyynyihin liittyen jos sellaisia ei osastolla ole, niitä täytyy tilata.
Olen pahoillani äitisi puolesta.
t. hoitaja
Puhu ihmeessä osaston henkilökunnan kanssa asiasta. Onko äitisi sellaisessa kunnossa, että voisi unohtaa asioita? Jos vaikka on saanut lääkettä, mutta unohtanut sitten ja purkaa pahaa mieltään sairaudestaan haukkumalla hoitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko tosiaan mahdollista etsiä muuta paikkaa äidillesi? Tietenkin myös terveyskeskuksen pitäisi hoitaa saattohoitopotilas arvokkaasti, mutta näköjään arvokas hoito ei nyt toteudu.
Jos muuta paikkaa ei ole näköpiirissä, sinun täytyy vakavasti keskustella osastonhoitajan tai lääkärin kanssa tilanteesta. Käytännössä osastonhoitaja voisi varmaankin vaikuttaa tilanteeseen. Hyvää ja ihmisarvoista hoitoa pitää uskaltaa vaatia.
Tietenkin on mahdollista, että tilanteessa on syntynyt jonkin asteisia väärinkäsityksiä, eli esim. että äitisi on jo saanut " maksimaalisen" lääkityksen (mikää on täysin suhteellista, sillä saattohoitopotilaan kipuja tulee hoitaa niin suurilla annoksilla kuin on tarpeen), mikä ei olekaan vienyt kipuja pois, eivätkä hoitajat ole uskaltaneet antaa enempää lääkettä. Tai että niitä tyynyjä ei ole löytynyt osastolta lisää.
Paljon voimia sinulle suruusi, toivottavasti jaksat olla äitisi kanssa ja hänen äänitorvenaan vielä!
Olen kokenut sen itse kaksi kertaa ja kerran mieheni kautta. Siellä oastolla on lääkäri ja ylilääkäri, joten kirjaa tapahtumat ylös ja pyydä vastausta.
Ole napakan topakka tai äitisi kuolee hoidon puutteeseen.
Tämä on sitä oikeaa reaalielämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen puhunut asiasta mieheni kanssa, hän käski myös minun kirjoittaa kaiken ylös ja mikäli tilanne ei tässä nyt korjaannu niin hän menee ottamaan yhteyttä sitten vaikka suoraan lääkäreihin, minä katson mikä tilanne on huomenna ja puhun niille hoitajille.
Mielelläni haluaisin äidin jonnekin muualle, mutta mistä ihmeestä sellaisia paikkoja voi löytää? Ei täällä tosiaan ole mitään saattokoteja, keskussairaalan syöpäosasto olisi varmaan parempi mutta en kai minä voi häntä sinne määrätä siirrettäväksi? ap
Toisinaan näen vanhainkodissa, jossa on siis myös saattohoitopotilaita, dementoituneiden asiakkaiden valittavan etteivät ole saaneet ruokaa tai lääkkeitä koko päivänä tai muutakaan hoitoa. Voisiko olla kyse tällaisesta? En millään haluaisi uskoa, että kuvailemasi hoito voisi olla mahdollista missään päin Suomea.
Otan osaa tilanteeseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kipu nyt kuitenkin on semmoinen asia, että ihminen tunnistaa ja pystyy nimeämään sen vaikka olisi kuinka dementoitunut.
Kannattaa kysyä, mutta älä aloita heti syyttävään sävyyn. Uskon, että asiaan on olemassa jokin järkevä selitys, koska ainakaan minä eikä kukaan osastomme kollegoistani ikinä, kuuna päivänä toimisi noin. Kysy, keskustele hlökunnan kanssa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tarkoita, että ap pystyisi siihen omassa elämän tilanteessaan. (äitini on juuri jäänyt eläkkeelle, joten aikaa oli) Ainakin tädilläni loppu oli aika kivuton, koska äitini painoi 15 h/vrk kipulääkepumppua, jos alkoi sattua. Tosin hänelle sitä suositti lääkäri ja hoitajatkin. Äiti mietti sitäkin, ettei tule yliannosta, mutta sanoivat, että väliäkö tuolla enää... Tarkoittivat sitä, että tärkeintä on kivuttomuus, kun kuolema on kuitenkin edessä.
Tuossa samalla tuli mietittyä sitä, kuinka tärkeää on kuolemankin edessä, että vierellä olisi joku läheinen hoitamassa, pitämässä puolia ja tukemassa. Vieläkin surulla mietin tätä läheistä tätiä ja sitä, kuinka äitini jaksoi ja ehti olla vierellä, kun serkuilla on työt ja perheet.
Kannattaa asiallisesti todella puhua hoitajien kanssa, osastolla kaikki mahdolliset työntekijät kulkevat valkoisissa, jospa hän vaikka pyytänyt apua laitosapulaiselta, joka on omia töitään tehdessä unohtanut kertoa eteenpäin tai sanonut, että pyytää hoitajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö äidilläsi ole jatkuvaa kipulääkitystä, Morfiinipumppua tai muuta vastaavaa. Joka tapauksessa kipuun tulisi suhtautua vakavasti, syöpäpotilaiden kivut voivat olla käsittämättömän kovia. Tuntuu aika uskomattomalta että osastolla suhtauduttaisiin potilaan kipuun noin välinpitämättömästi. Ja kuten joku jo mainitsikin, saattohoitovaiheessa on tärkeintä turvata potilaalle niin hyvä olo kuin mahdollista, siinä vaiheessa ei enää mietitä, lääkeriippuvuuksia yms.
Jos äidillesi ei ole määrätty kipulääkitystä, ota asia puheeksi lääkärin kanssa, jos taas hoitajat eivät ole antaneet lääkettä vaikka sitä on määrätty, kannattaa keskustella hoitajien tai osastonhoitajan kanssa. Toki hoitajien toimista voi valittaa lääkäreillekin, mutta he eivät ole hoitajien esimiehiä. Lääkäreiden esimies on ylilääkäri ja hoitajien lähin esimies on osastonhoitaja ja sitten ylihoitaja.
Joka tapuksessa kehoittaisin ensin asialliseen keskusteluun osastolla olevien hoitajien ja lääkärien kanssa, ennen valituksen tekemistä. Ja sen voit toki tehdä jo seuraavalla kerralla kun menet katsomaan äitiäsi, turha odottaa ja keräillä lisää valituksen aiheita paperille. Parempi että asioihin tartutaan heti.
Toivon todella että saat asian järjestykseen pikaisesti ja näin turvattua äidillesi niin hyvät olot kuin mahdollista.
sh
Olisiko joku tuollainen pumppu sitten parempi, pitäisikö pyytää sellaista? Tämä on kamalaa, minä olen vain ihan tavallinen perheenäiti enkä tiedä mitään mistään syöpälääkkeistä. Mistä sitä sitten muka itse osaa pyytää?
No, siis hänellä on laastari ja sitten joskus koskee enemmän niin hän saa jotain suuhun suihkutettavaa lääkettä. Sitä pitäisi tietysti tuoda silloin kun kipu on kovimmillaan, eikä sitä silloin saa. Ekana päivänä hoitaja tuli huoneeseen ja äitini pyysi lääkettä niin hoitaja sanoi vain että " ei nyt ole sen aika" . Korjasi sitten että jos nyt oikein kovin koskee niin voihan hän nyt sitten tuoda, sitten minun piti lähteä enkä tiedä saiko hän lääkkeen. ap
kanssa kipulääkityksestä. Ei ne hoitajat voi sitä asiaa saada kuntoon. Eli pyydät keskusteluajan hoitavalle lääkärille ja kerrot, että äidilläsi on jatkuvasti kipuja eli että nyt käytössä oleva , ei ne hoitajat pysty lääkkeitä määräämään, se on lääkärien tehtävä. Sun äitiskin varmaan vikisee vaan niille hoitajille eikä osaa sitten selittää lääkärille tilannettaan. Mulla ainakin pappa oli semmonen, että kun lääkäri kävi, niin hän esitti oikein reipasta ja joo, kaikki on oikein hyvin.
Ja voit vaikka soittaa sinne hoitavalle lääkärille, ei tarvi mennä paikan päälle, jos se on hankalaa sun järjestää tähän hätään. Eli nyt samoin tein soitat ja pyydät soittoajan äitis hoitavalle lääkärille.
katsomassa potilaita. Ja kaikilla lääkäreillä ei ole auktoriteettia jyrähtää hoitsuille että HOITAKAA niitä potilaita , älkääkä vaan istuko kaffeella ja palavereissa....
Joskus myös lääkäri saattaa vaihtua aika usein - on keikkalääkäriä ym.
Kyllä maaseutujen terveyskeskusten ja pienten sairaaloiden vuodeosatot on aika KARMEITA paikkoja (ei kaikki!) - kokemusta on kun kävin katsomassa isääni...
et sitten ole järkännyt äidillesi paikkaa saattokodista tai jostain inhimillisemmästä mestasta? terveyskeskuksen vuodeosasto on ihan kamala paikka olla, saati sitten kuolla.
Äitini otti vuoden lomaa töistään ja hoiti syöpää sairastaneen äitinsä kotona. Se on suurinta rakkautta. Myös äitini sisar hoiti miehensä kotona loppuun saakka, tämän tytär otti lomaa opinnoistaan voidakseen olla isänsä luona koko ajan. On mahdollista saada kotisairaanhoitaja, jos ei osaa kaikkea tehdä itse, mutta en voi kuvitellakaan, että antaisin sukulaisen lojua tk:ssa!