Lue keskustelun säännöt.
Perheenjäseneni kuoli
16.05.2022 |
Nyt mietitään hautajaisia. Olen vain kerran ollut hautajaisissa ennen. Ne olivat ukkini hautajaiset, joissa oli vain siunaus ja uurnan lasku. Sillä vieraina oli vain meidän perhe. Ja ne olivat mielestäni kauniit hautajaiset.
En oikein osaa surra taikka muisteloida vieraampien ihmisten kanssa. Kenties haluaisimme taas tuollaiset yksinkertaiset hautajaiset, siunaus, arkun lasku, adressien luku ja kukkien laskeminen jne. Mutta en tiedä, asia on niin henkilökohtainen enkä tiedä jotenkin miten sitä kakkua osaisi syödä ja jutella mukavia kun vieraita hyvin vähän ja puolet sellaisia keitä ei tunneta enää, ei tavattu pariinkymmeneen vuoteen. He ovat varmasti ihania ihmisiä, mutta en tiedä miten nämä hautajaiset nyt tulisi järjestää..
Onko se väärin jos ei ole kahvitarjoilua? En haluaisi ketään todellakaan loukatakaan.
Kommentit (11)
Olisi tosi oudot hautajaiset, jos ei olisi kahvitarjoilua, eli siis muistotilaisuutta.
Pitäkää pienen piirin kesken haluamanne juhlat. Ei tarvitse kutsua niitä vanhoja sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä niitä sukulaisia pitämään puheet ja muistelemaan
Saat siitä paljon ja sano että Et voi itse
Sipsiä, kaljaa ja juustoja. Täytekakkua kahvilla. Näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä niitä sukulaisia pitämään puheet ja muistelemaan
Saat siitä paljon ja sano että Et voi itse
Meitä vieraita siis varmaan kaikenkaikkiaan minun lisäksi 6kpl joista puolet heitä, joita me emme tunne. Mutta jotka vainajalle tärkeitä, joten tottakai kutsumme heidät. Niin noin pienessä porukassa siitä tulee väistämättä hyvin intiimi tilaisuus eikä pääse toisen taakse piiloon.
Kai se on kahvitarjoilu johonkin tilattava. Ihmiset ovat erilaisia ja minä en osaa suruani jakaa, olemme myös kaikki 6 vieraantuneet toisistamme, tavanneet 3:n kanssa ehkä 8 vuotta sitten toisemme ja lopun kolmen kanssa parikyt vuotta sitten..
Ap
Meillä anopin kuolema oli odotettavissa, ja ehdittiin sopia tärkeistä asioista. Omista hautajaisistaan toivoi, että muistotilaisuutta ei järjestetä, vaan oman perheen kesken joisimme hautajaiskahvit pullapitkon kera. Näin toimimme. Toki anoppi oli jo hyvin sairas, eikä halunnut esim.sairaudestaan kertoa tutuilleen, joten kunnioitimme hänen toivettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on tärkeää kutsua ne, jotka oli vainajalle tärkeitä. Itse kuulin läheisestäni uusi asioita, kun hänen sukulaiset ja ystävät muisteli. Ystävä, jota en juuri tuntenut, kantoi arkkua. Koska vainaja oli eläessään sitä pyytänyt. Pappi hoiti muistotilaisuuden vetämisen, oli meille läheisille helpompi niin.
Me hautasimme rakkaan läheisemme siten, että pidimme vain kahvitilaisuuden (ei kuulunut kirkkoon).
Paikalle kutsuttiin vain ne ihmiset, joista vainaja oikeasti oli pitänyt ja joiden kanssa hän oli enemmän tekemisissä. Kutsumatta jäi jopa lähisukulaisia...
Kahvitarjoilun lomassa sitten jaoimme muistojamme tästä ihmisestä. Lämmin tilaisuus, jossa iloiset muistot sekottuivat suruun.
MInusta hautajaistilaisuuden tulee olla vainajan näköiset ja oloiset, eikä minkään protokollan tai sukulaisten takia perinteiset.
Kukin tavallaan. Jälkipuheista ei kannata välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kannattaisi varmaan olla yhteydessä paikalliseen hautaustoimistoon tämän palstan sijasta,. Siellä heillä on kokemusta erilaisten ja erisuuruisten hautajaisten järjestelyissä. Ei tältä palstalta mitään asiallisia neuvoja saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään pakollista kaavaa, joka on vietävä läpi. Ilmoita kuolemasta ja hautajaisista, saavat itse arvioida, tulevatko vai eivät. Itse en jaksanut mitään, tulin siunaustilaisuudesta hiljaiseen kotiin, muut kävivät absilla kahvilla tms. Kaikkein lähimmät tulivat myöhemmin, mutta eivät odottaneet multa mitään tarjoiluja tai palveluksia. Uuranlasku oli myös raskas hetki, ajelin kotiin mykistyneenä jaksamatta ketään tai mitään.
Kyllä on outo a jos ei ole edes kahveja