Hävettääkö olla naisautoilija?
Minua hermostuttaa aina esimerkiksi tasa-arvoisissa risteyksissä, jos olen jonon keulilla, autoja tulee joka puolelta niin etten pääse risteyksestä mihinkään, ja jono perässä kasvaa. Tai kun talvipakkasilla bensatankin kansi on jäätynyt kiinni ja räpellän sitä huoltoasemalla rekkakuskien katsellessa ikkunasta. Tai kun olen oudossa paikassa ja ajelen hiljaa etsien oikeaa tienhaaraa. Tunnen noissa tilanteissa aina olevani surkea naisautoilija, vaikken edes varsinaisesti mokaile. Kai se risteys olisi yhtä tukossa miehellekin ja bensatankki yhtä jäässä ja osoite yhtä hukassa - vai olisiko?
Kommentit (17)
mutta kyllä mulle noin käykin AIKA harvoin. TÄällä kaupungissa on onneksi liikennevalot niin että risteyksistäkin pääsee.
Naisethan kolaroivat vähemmän ja noudattavat tarkemmin liikennesääntöjä.
Ainoa asia, johon autoillessa olen nyt 40v ylitettyäni alkanut kiinnittää huomiota on, että parkkeeraan auton suoraan keskelle parkkiruutua etteivät pääse klopit sanomaan, että ei osaa mummo edes pysäköidä.
liikennevaloissa kiilata vasemmalta kaistalta eteen. Minä kun en jää muiden jalkoihin ja mee niin lujaa kun autolla pääsee ja onneksi mun autolla pääsee ;-)
Ehkä mulla on liian ' miehinen' ajotyyli mutta vituttaa noi miehet jotka luulee että kaikki naisautoilijat on liikennettä pelkääviä nössöjä.
Lapsen ollessa kyydeissä ajelen vähän varovaisemmin - näkyykö sädekehä ?
ehkä pari viikkoa juuri kortin saaneena ekoja kertoja tankatessa. Taskuunparkkeerauksenkin hallitsen paremmin kuin mieheni.
Sitä vastaan täytyy taistella, että naisautoilijoihin suhtaudutaan kuvailemallasi tavalla. Vain me naiset voimme tehdä sen. Ihan samoin kuin emme saisi ottaa ulkonäköpaineita mainoksista. Ei välitetä miehistä! Ajetaan hyvin, ja jos tarve vaatii, niin töötätään ja puidaan nyrkkiä. Ja mikä onkaan tehokkain tapa päästä eroon perseessä ajajasta? Pestään takaikkuna (jos autossa on se mahdollisuus), ja kun takana tuleva on saanut tuulilasinsa kuivattua, pestään uudestaan. niin kauan kunnes uuno tajuaa ottaa etäisyyttä.
sillä en tahdo olla yksi " ämmä lisää liikenteessä" sotkemassa.
Karu totuus on se ettei me naiset hallita autoilua (oikei, omakohtaista kokemusta ei ole mutta sivusta seuranneena voin näin sanoa.)
Siskoni on kolhinut heidän autonsa karmeaan kuntoon parkeeratessaan, taskuparkkiin hän ei vieläkään osaa ajaa vaikka kortti on hällä ollut jo 8 vuoden ajan.
Kaverini on tosi " arka-ajaja" , hän on aiheuttanut niin monta vaaratilannetta ja pari kolaria liikenteessä että on ihan pakko ihmetellä että hän on vielä hengissä tai että istuu vieläkin päättäväisesti ratin taakse.
Työkaverini menetti korttinsa kun hurjasteli perheensä uudella autolla.
Toinen työkaveri ajoi " vahingossa" perään kun ei huomannut että valot vaihtuivat punaiseksi sillä aikaa kun hän näppäili teksitiviestiä.
Voisin listata lisää, mutta se menisi jo tylsäksi :/
Naiset joko hissuttelee liikenteessä, tekee tosi törttöjä kaistan vaihtoja ilman vilkun käyttöä, papattaa puhelimeen tai sitten on naisia jotka kaasuttelevat armoitta jollain tuliterällä Volvolla :)
Sorry vaan, mut tää on mun vaan vankkaa mielipide.
(no okei, myönnän että löytyy niitä hyviäkin kuskeja, mutta jo kun itsellä naisena minulla tälläinen mielipide naiskuskeista niin en edes harkitse kortin ajamista...)
Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuoleni kanssa.
Vierailija:
mutta kyllä mulle noin käykin AIKA harvoin. TÄällä kaupungissa on onneksi liikennevalot niin että risteyksistäkin pääsee.
Tiedätkö edes mikä on tasa-arvoinen risteys? Heh.
Koska olen joskus aika epävarma kuski, eikä kukaan sitä suuremmin ihmettele. Miehelläni tuntui sen sijaan olevan aikanaan paljon kovemmat paineet olla " hyvä kuski" heti kortin saatuaan. Miehen myös oletetaan tietävän kaiken autoista, vaikka monet eivät nykyään tunnekaan autoja ollenkaan. Kun mies menee tietämättömänä selittämään esim. korjaamossa auton vikaa, häntä pidetään idioottina, minua sen sijaan palvellaan useimmiten ihan kauniisti, sillä eihän mun pidäkään tuntea autoja. On ihan ok, jos mä sanon, että voitkos vähän auttaa, kun mä en osaa. :)
Vierailija:
sillä en tahdo olla yksi " ämmä lisää liikenteessä" sotkemassa.Karu totuus on se ettei me naiset hallita autoilua (oikei, omakohtaista kokemusta ei ole mutta sivusta seuranneena voin näin sanoa.)
Siskoni on kolhinut heidän autonsa karmeaan kuntoon parkeeratessaan, taskuparkkiin hän ei vieläkään osaa ajaa vaikka kortti on hällä ollut jo 8 vuoden ajan.
Kaverini on tosi " arka-ajaja" , hän on aiheuttanut niin monta vaaratilannetta ja pari kolaria liikenteessä että on ihan pakko ihmetellä että hän on vielä hengissä tai että istuu vieläkin päättäväisesti ratin taakse.
Työkaverini menetti korttinsa kun hurjasteli perheensä uudella autolla.
Toinen työkaveri ajoi " vahingossa" perään kun ei huomannut että valot vaihtuivat punaiseksi sillä aikaa kun hän näppäili teksitiviestiä.
Voisin listata lisää, mutta se menisi jo tylsäksi :/
Naiset joko hissuttelee liikenteessä, tekee tosi törttöjä kaistan vaihtoja ilman vilkun käyttöä, papattaa puhelimeen tai sitten on naisia jotka kaasuttelevat armoitta jollain tuliterällä Volvolla :)
Sorry vaan, mut tää on mun vaan vankkaa mielipide.
(no okei, myönnän että löytyy niitä hyviäkin kuskeja, mutta jo kun itsellä naisena minulla tälläinen mielipide naiskuskeista niin en edes harkitse kortin ajamista...)
: ) Ja näillä asioillahan ei ole mitään tekemistä ko. autoilijan muiden ominaisuuksien kanssa, ainoastaan sen naiseuden kanssa, eikö? Miehethän ei tämmöisiä asioita koskaan tee tuolla liikenteessä...
lähteä moottoria hurjasti huudattaen. Hävetti joka kerta niin v*tusti!
Onneksi en sillä juurikaan joutunut ajelemaan. Ja nyt on pomolla jo uusi autokin=)
Mutta kyllä sen tietää, että siinä on joka äijä ajatellut, että siinä on taas nainen ratissa, joka ei osaa ollenkaan ajaa.
Ja ne aiheuttaa muissa kuskeissa suuttumusta. Joku saattaa lähteä kostaan.. :(
Liikenteessä pitää ottaa huomioon muutkin kuskit. Kuka ääliö ajaa tuntemattomassa paikassa ylinopeudella??
Ajat vaan omien taitojen puitteissa. Unohda seksuaalisuus. Tärkeintä on sujuva liikenne -siis ettei tee virheitä, hitaasti saa ajaa jos ei tiedä mistä kääntyä!
mitään. Tosin ei miehenikään mikään autonasentaja ole, eli yhtä lailla sormi suussa kuvainnollisesti ollaan, jos jotain tilanteita tulee, mutta mies onnistuu näyttämään rauhalliselta ja maltilliselta, mä näytänkin heti siltä, että olen pihalla ja voi apua, jos vaikka on rengas mennyt rikki.
Ajoin kortinkin vasta vähän alle nelikymppisenä, mutta silti suhaan päivittäin Hesan keskustassa ja joka paikassa, eikä minua pelota tai hävetä tai mitään muutakaan.
Minusta on ihanaa, kun olen näin vapaa!