Lue keskustelun säännöt.
Kumppani ei hyväksy taloudellista apua/neuvoja
15.05.2022 |
Olen löytänyt ihmisen, joka vastaa täysin kauan etsimääni. Hyvännäköinen, liikunnallinen, toimelias, fiksu, hauska, yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen aiheita. Tarvitsee omaa aikaa ja tilaa kuten minäkin. Tiedämme taustat ja ymmärrämme toisiamme. Makkarin puolellakin erittäin nautinnollista.
Mutta. Tiesin jo alusta alkaen että talous on heikoissa kantimissa, ja kertoikin syyn hyvissä ajoin. Ei häirinnyt alkuun lainkaan, olin iloinen luottamuksesta ja avoimuudesta, mutta nyt alkanut itseäni hieman ahdistamaan kun ei mitään itselleni normaalia voida tehdä yhdessä; käydä ulkona syömässä, viettää hotelliviikonloppuja, matkustella yhdessä, aloittaa uutta harrastusta tai oikeastaan yhtään mitään mikä maksaa yhtään mitään. Varsinkaan nyt kun kaikki pakolliset kustannukset nouseet aiheuttamaan lisää huolenaiheita.
Ei hyväksy että kustantaisin yhteisen kaupunkiloman kotimaassa, tuntee jäävänsä velkaa. Ei halua että maksaisin jonkun lainan pois ja maksaisi korottomana ilman aikatauluja takaisin. Ei, haluaa hoitaa itse hankkimansa vaikeudet. Saisi todennäköisesti apua vanhemmiltaan, kuten hän itsekin auttaisi varmasti omia lapsiaan, mutta ehdoton ei.
Tämä on ainoa aihe, josta meillä hankala puhua ja miettiä ratkaisua yhdessä. Hän ei vaan suostu ottamaan mitään apua tai neuvoja vastaan eikä halua ymmärtää kuinka se vaikuttaa minuun ja suhteeseemme. Keskustelut päättyy lopulta tokaisuun että minun pitäisi varmaan etsiä parempi kumppani ... ja ilmapiiri on taas viileä, pitkään. Tämän vuoksi en aio enää aiheesta aloittaa keskustelua.
Kirjoitin nyt tänne, kun koen olevani yksin asian kanssa. Miksei ongelman kimppuun käydä yhdessä, vaikka jo yhteisestä tulevaisuudestakin ja haaveista on puhuttu. Seurailen kommentoimatta, jos saisin jostain kommentista poimittua vinkin millä vielä yrittää tai mikä siellä voisi olla taustalla. Olen muutoin onnellinen ja luottavainen. Palstan fiksuimpien vinkkien mukaan parasta tietysti olisi jättää se kotieläin, mutta tätä en halua päästää enää takaisin.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa pari vuotta ja ei enää ikinä. Mies itse oli sotkenut asiansa ja se stressi mikä oli rahan takia ja mies hoiti stressiä alkoholilla. Minnekään ei voitu lähteä, ikinä ei ollut rahaa mihinkään. Mikä onni kun nykyään on mies joka osaa käyttää rahaa ja voi elää normaalisti.
Ikävää tuo on, oli sitten nainen tai mies kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Täydellisiä ei ole. Hyväksy hänet, koska hän on vastuullinen eikä siipeilijä.
Mikä rahavaikeudet on sitten aiheuttanut? Jos syy on omissa töppäilyissä niin hyvä että ottaa itseään niskasta kiinni ja koittaa hoitaa hommansa.
Äläkä nyt mistään hinnasta rupea makselemaan toisen velkoja. Tuo on ihan vihoviimeinen juttu, ei missään nimessä!
Osta ne asiat lahjaksi. Hyvässä lykyssä on oppinut ja osaa pitää taloudestaan huolta jahka saa sen kuntoon.
Ja kannattaa pohtia voiko tuollaista elämää elää. Jos ei niin sanot että et pysty ja hänen täytyy muuttua tai tulee ero.
No ei tietenkään suostu! Kuka nyt haluaa olla suhteessa, jossa toinen neuvoo ja opettaa? Ei se enää ole parisuhde, vaan holhoussuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on monta kertaa kirjoitettu lokkeilijoista. Ovat alinta porukkaa. Sitten kun löytyy joku, joka ei tahdo lokkeilla niin sanotaan ettei tuollaisen kanssa jaksa elää.
Kyllä minä pitäisin mieluummin tarkan markan Markun kuin loikkeilijan.
Voisitko enää enemmän alentuva olla. "Kotieläin"?! Wtaf?? Ja kouluttaa sitä elukkaa pitäisi ja ihme, kun ei siihen suostu...
Täytyy olla naisen kirjoittamaa tekstiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikani tyttöystävä oli samanlainen. Klarnalla tilasi paitoja, maksoi 10 e kerralla.
Poika pyysi minä selitän. Ei mennyt jakeluun.
Poikaystävä teki suhteelle stopin. Sanoi hänen tyttöystävänsä ei ole tyhmä. Laiteyasn kuntoon, tai erotaan.
Vajaa vuodessa saivat kaikki kuntoon. Lopetti hölmöt tilailut. Sitten erosivat ja paketteja tulee kuulemma taas
Perus kuviohan tässä on: täydellinen nainen löytää "täydellisen miehen". Paljastuu, ettei mies olekaan täydellinen. Naisessa ei ole vikaa. Ei ainakaan sellaista, mitä tarvitsisi muuttaa, miehessä on. Miestä pitää alkaa muokkaamaan, muuttamaan, opettamaan, kouluttamaan....
Usein mies mukautuu ja myöntyy ja elää ihan ok elämää tossun alla.
Tässä tapauksessa miehellä on vielä jotain omanarvontuntoa, joten seurauksena käydään väsytystaistelu. Mitä sen jälkeen tapahtuu...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi hienoa, että kumppanillasi on omanarvontunnetta sen verran, että hän pitää mahdottomana ajatuksena sitä että ottaisi vastaan apua ongelmiin jotka on itse aiheuttanut.
Oma mielipiteeni on, että jos haluatte jatkaa yhdessä tämä tilanne vaatii kompromisseja ja joustamista molemmilta osapuolilta.
Tuossa joku jo aiemmin mainitsikin, että anna sellaiset jutut lahjaksi, jotka haluat myös itse tehdä. Näin saattaisit pystyä ohittamaan puolisosi kielteiset tunteet, jotka asiaan liittyvät kuten nöyrtyminen tosiasioiden edessä, nöyrtyminen avun vastaanottamiseen ja kolaus omanarvontunteeseen.
Toinen vaihtoehto on mielestäni se, että otat puolisosi puhutteluun ja sanot että suhteen jatkumisen ehto on, että hän ottaa sinulta vastaan taloudellista apua jotta pystytte elämään myös sinun näköistäsi elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa pari vuotta ja ei enää ikinä. Mies itse oli sotkenut asiansa ja se stressi mikä oli rahan takia ja mies hoiti stressiä alkoholilla. Minnekään ei voitu lähteä, ikinä ei ollut rahaa mihinkään. Mikä onni kun nykyään on mies joka osaa käyttää rahaa ja voi elää normaalisti.
Ikävää tuo on, oli sitten nainen tai mies kyseessä.
Nainen tosin yleensä oikein mieluusti ottaa rahaa vastaan ja antaa elättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samantyyppisessä tilanteessa. Mitä jos lähestyisi tätä asiaa vielä kerran? Kirjoita viesti tai kirje tai ota asia puheeksi vielä kerran. Kerro, miltä sinusta tuntuu tilanne, lämpimästi ja aidosti ja kerro, että on ok ja oikeastaan aika hienoakin, että hän haluaa hoitaa asiansa itse, mutta että jos hän joskus tulee toisiin ajatuksiin, voit kertoa millaisiin järjestelyihin olisit valmis. Ja sitten voisi jättää asian silleen ja yrittää luottaa siihen, että hän ottaa sen puheeksi jos on joskus valmis.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hienoa, että kumppanillasi on omanarvontunnetta sen verran, että hän pitää mahdottomana ajatuksena sitä että ottaisi vastaan apua ongelmiin jotka on itse aiheuttanut.
Oma mielipiteeni on, että jos haluatte jatkaa yhdessä tämä tilanne vaatii kompromisseja ja joustamista molemmilta osapuolilta.
Tuossa joku jo aiemmin mainitsikin, että anna sellaiset jutut lahjaksi, jotka haluat myös itse tehdä. Näin saattaisit pystyä ohittamaan puolisosi kielteiset tunteet, jotka asiaan liittyvät kuten nöyrtyminen tosiasioiden edessä, nöyrtyminen avun vastaanottamiseen ja kolaus omanarvontunteeseen.
Toinen vaihtoehto on mielestäni se, että otat puolisosi puhutteluun ja sanot että suhteen jatkumisen ehto on, että hän ottaa sinulta vastaan taloudellista apua jotta pystytte elämään myös sinun näköistäsi elämää.
Voin vaan kuvitella miten puoliso helvetistä sinä olet.
Onpa naurettavaa ja itsekeskeisen ihmisen tekstiä. Puolisoille ei pidetä mitään "puhutteluja" tai anneta ultimatumeita. Varsinkaan asiasta, jonka on ITSE hyväksynyt tähän asti.
Katsokaa joskus asiaa sen toisenkin näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarinan kokonaisuus riippuu paljolti siitä, että MIKÄ / MITKÄ seikat on ajaneet kumppanin talouden kuralle?
Mitä tapahtui?
Ja millainen tilanne oli ennenkuin tapahtui?
Jatkon kannalta on aivan eri asia, onko tilanteen aiheuttanut holtittomuus/ joku riippuvuus tms, vai esim. konkurssi, sairastuminen, jne.
Paukkaatte naimisiin, annat puolet asunnosta ja muusta omaisuudesta, ongelma ratkaistu.
Olin myös tuollaisessa suhteessa. Mies alkuun kertoi rahavaikeuksien alkaneen avioeron myötä. Myöhemmin selvisi peliriippuvuus, joka oli lähtenyt käsistä heti itsenäistymisen jälkeen. Välillä maksoi lainat pois ja sitten ylivelkaantui uudestaan.
Minä vaadin suhteeseen kompromisseja, että ainakin kerran vuodessa on päästävä ravintolaan ja reissuun. Olin valmis maksamaan, mutta se ei käynyt. Keksimme tavan ansaita yhteistä rahaa. Mies oli haluton käyttämään sitäkään rahaa. Loppujen lopuksi olimme liian erilaisia. Minullekin se oli stressaavaa kun mies raivostui/ahdistui jokaisesta "ylimääräisestä" laskusta, kuten suunnittelematon hammaslääkäri. Myös hänen lapsensa joutuivat kärsimään tästä. Mies sai mahdollisuuden kuitata velat pois mutta teki sen vain osittain, pelasi loput. Silloin tajusin selkeästi, että hän on elämäntapansa valinnut eikä se muutu.
Vierailija kirjoitti:
Tosi hienoa, että kumppanillasi on omanarvontunnetta sen verran, että hän pitää mahdottomana ajatuksena sitä että ottaisi vastaan apua ongelmiin jotka on itse aiheuttanut.
Oma mielipiteeni on, että jos haluatte jatkaa yhdessä tämä tilanne vaatii kompromisseja ja joustamista molemmilta osapuolilta.
Tuossa joku jo aiemmin mainitsikin, että anna sellaiset jutut lahjaksi, jotka haluat myös itse tehdä. Näin saattaisit pystyä ohittamaan puolisosi kielteiset tunteet, jotka asiaan liittyvät kuten nöyrtyminen tosiasioiden edessä, nöyrtyminen avun vastaanottamiseen ja kolaus omanarvontunteeseen.
Toinen vaihtoehto on mielestäni se, että otat puolisosi puhutteluun ja sanot että suhteen jatkumisen ehto on, että hän ottaa sinulta vastaan taloudellista apua jotta pystytte elämään myös sinun näköistäsi elämää.
Puoliso puhutteluun? 🤢
Minä elän itse suht säästäväisesti. Raha-asiat kunnossa, säästän sijoittamista varten. Jos kumppanini ottaisi minut puhutteluun ja rupeasi tuputtamaan lahjuksia tai lainoja että voin nauttia elämästä enemmän niin mottaisin kuonoon. Milloin raha-asioista vastuunottaminen ja huolehtiminen on kääntynyt negatiiviseksi asiaksi? Entä milloin itsensä hemmottelu ja huvittelu tuli pakolliseksi?
Omasta onnistuneesta kokemuksesta lyhyesti. Hieman apua ja paljon tukea. Yksi pieni ensiaskel parempaa kohti yhdessä syventää suhdetta ja seuraava on helppo ottaa hetiperään. Henkistä tukea paljon jos tulee pettymyksiä niistä selviää! Yks kaks onkin päivä jolloin tilanne hyvä ja molemmat on onnellisempia kuin koskaan.
Olen seurustellut tuollaisen miehen kanssa pari vuotta ja ei enää ikinä. Mies itse oli sotkenut asiansa ja se stressi mikä oli rahan takia ja mies hoiti stressiä alkoholilla. Minnekään ei voitu lähteä, ikinä ei ollut rahaa mihinkään. Mikä onni kun nykyään on mies joka osaa käyttää rahaa ja voi elää normaalisti.