Miksi niin monet alkoholisoituvat keski-iässä tai sen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei alkoholissa ole mitään väärää.

Turha aine. Minkä huomaa aina raittiina ollessaan. Olisimme kansakuntana paljon lujempia ja moraalisempia ilman alkoholia. Raittiusliike tiesi mitä teki. Mutta eihän tämä tietenkään sovi yhteen nykyisen kapitalismin kanssa. Meidät käytännössä painostetaan, jollei jopa pakoteta juomaan nykyisessä sirpaloituneessa yhteiskunnassa. Tai käyttämään muita päihteitä, riippuvuuksia. Kuuluu maallistuneen systeemin rattaisiin kuin voiteluöljy.

Aika moni keski-ikäisenä lopettaakin. Ovi käy kumpaankin suuntaan.

Toinen lause: höpö höpö

Elämästä tulee tylsää (lapset lähteneet kotoa, on jääty yksin tai parisuhde evvk enää) ja koska rahaa on ehkä enemmän, niin voidaan alkaa litkiä viiniä, skumppaa ym ym. Siitä se lähtee.

Moni myös rentoutuu raskaasta ja stresaavasta työstä alkoholin avulla. Heillä ei ole joko osaamista rentoutua muulla tavoin tai nuorena opeteltu "ryyppääminen" rentoutusmetodina lähtee taas käynyiin.

Joillekin alkoholi vaan maistuu, jos rahaa on niin sitä ostetan ja jotkut pitää sitä ehkä jonkunlaisena statussymbolina että on kaapit täynnä laatuviinejä ja shampanjaa ja siihen jää koukkuun helposti.

Lasi tai 2 joka ilta + vk lopuna vielä vähän enemmän. Vuoden päästä olet alkoholisti.

En . 

Anna mulle tähtitaivas ja pullo kossua

Alkoholismi on etenevä sairaus. Kukaan ei ole ensikänneillä alkoholisti. Aivot ja hermosto muuttuu joka kännillä sietämään ja vaatimaan enemmän alkoholistista juomista. Muutos ottaa yleensä aikaa ja siksi harva kaksikymppinen on vielä alkoholisti.

Voi olla ettei elämä ole mennyt ihan putkeen ja sitä aletaan suremaan.

Kun elämä hidastuu jotkut tylsistyy ja kyynistyy ja vinkku alkaa maistua.

Yksinäisyys on yleistä, moni on hukuttanut yksinäisyyden tunteen viinilasiin.

Ero - erityisesti ilm. miehillä on suurempi riski turvautua pulloon. Naiset käsittelevät ongelmia useammin muilla tavoilla.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on etenevä sairaus. Kukaan ei ole ensikänneillä alkoholisti. Aivot ja hermosto muuttuu joka kännillä sietämään ja vaatimaan enemmän alkoholistista juomista. Muutos ottaa yleensä aikaa ja siksi harva kaksikymppinen on vielä alkoholisti.

Minä olen kiinnittänyt huomiota, kun raitistuneiden julkkisten tekstejä lukee, että nimenomaan ne ensimmäiset kännit ovat tuntuneet taivaallisilta.

Eli ovat koulussa jo heti ekasta ryypystä.

Koska arjen menot sallii sen, kun ei tarvitse olla skarppina lasten takia eikä herätä aikaisin lisähommiin.

Vierailija kirjoitti:

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Ei liity ruokahaluttomuutta. Mistä tällainen käsitys on peräisin? Olisin anorektikko jos näin olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on etenevä sairaus. Kukaan ei ole ensikänneillä alkoholisti. Aivot ja hermosto muuttuu joka kännillä sietämään ja vaatimaan enemmän alkoholistista juomista. Muutos ottaa yleensä aikaa ja siksi harva kaksikymppinen on vielä alkoholisti.

Minä olen kiinnittänyt huomiota, kun raitistuneiden julkkisten tekstejä lukee, että nimenomaan ne ensimmäiset kännit ovat tuntuneet taivaallisilta.

Eli ovat koulussa jo heti ekasta ryypystä.

Vaikuttaa tosiaan siltä että joillekin se iskee paremmin ja siihen tulee heti himo. Samoin kuin jotkut todella tykkäävät huumeista ja joillain ei tunnu ne missään.

Sitten on erikseen kyllä se tissuttelija joka hitaasti kasvattaa päivittäistä määrää.

Löytyy rahaa mutta ei ole enää ystäviä kun kaikki ovat perheellisiä. Mitä muutakaan sitä tekisi kun ei jaksa harrastaa fyysisiä harrastuksia kuin nuorena? Jäljelle jää alko (ja Irwin).

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on nähty ja huonoksi havaittu. Jollain sitä yrittää turruttaa päätä ja kehoa ettei täysin sekoa. Huumeet ei ole laillisia ja lääkäreiltä ei nappeja irtoa.

Totta. Tajuaa lopulta, ettei mitään järkeä elämässä. Synnyt ja kuolet lopulta.

Voiko turhempaa kokea.

Siinä iässä mikään ei oikein tunnu enää miltään.

Itse aloin ottamaan viinaa enemmän kun mies haukkui minua aina. Ei kelvannut minun pukeutuminen, titteli ei todellakaan mitä teen, en mukamas osannut puhua oikein hänen ystäviensä kanssa että piti olla aina hauska. Tapasin oikeasti tosi narskun miehen, joka alisti minua aina ja haukkui, etten ole yhtään mitään. En ymmärtänyt tätä aikaisemmin, että jokin mies tuhoaa sinut, ettet ole yhtään mitään. Hän tuhoaa kaikki sinussa ja sinun itsetuntosi. Aikaisemmin minulla oli hyvä itsetunto ja pidin itseäni älykkäänä ihmisenä, taiteellisena ja hyvänä kirjoittajana. Mutta narsku mies tuhoaa kaiken hyvän minussa. Ainaista alistamista ja haukkumista. Narsku mies ei todellakaan näe mitään hyvää toisissa ihmisissä. Hän haukkuu niin paljon ja niin salakavalasti, ettet enää tunne itseäsi. Joten aloin juomaan yhä enemmän viinaa. Mies ei halunnut suudella tai seksiä. Suutelu oli hänen mielestään vain syljen vaihtoa ym. Toki erosin tästä tyhmästä miehestä. Ja toivon, että olen joku päivä ilman alkoholia. 

No onpa syyllistävää. Nuorena juominen oli kiellettyä, ruuhkavuosia ei ehtinyt. Oon ajatellut, että vanhempana voi sitten relata. Ei ole katkeruutta eikä pettymystä, mutta juominen on kivaa, enkä ole ehtinyt juomaan niin paljon kuin olisi huvittanut. Pian lapset muuttavat pois kotoa, ja töissä on aika vakiintunutta. Hyvä tilaisuus siemailla viiniä, ja tässä iässä osaa myös pitää kohtuuden paremmin kuin nuorena. Hähhää 😀

Vierailija kirjoitti:

Voi olla ettei elämä ole mennyt ihan putkeen ja sitä aletaan suremaan.

Kun elämä hidastuu jotkut tylsistyy ja kyynistyy ja vinkku alkaa maistua.

Yksinäisyys on yleistä, moni on hukuttanut yksinäisyyden tunteen viinilasiin.

Ero - erityisesti ilm. miehillä on suurempi riski turvautua pulloon. Naiset käsittelevät ongelmia useammin muilla tavoilla.

Kyllä moni nainenkin turvautuu pulloon. Kukin luonteensa mukaisesti. Voivat olla reippaitakin mutta lipittely kuuluu kiinteästi elämään. Kaupunkilainen elämäntapa houkuttaa salakavalasti lasin ääreen. Tuntuu että osa ihmisistä ei voi kuvitellakaan tapaavansa muita ilman lasillista. Ja sitten tätä ylistetään keskieurooppalaisena sivityksenä. Enpä tiedä..

Vierailija kirjoitti:

Elämästä tulee tylsää (lapset lähteneet kotoa, on jääty yksin tai parisuhde evvk enää) ja koska rahaa on ehkä enemmän, niin voidaan alkaa litkiä viiniä, skumppaa ym ym. Siitä se lähtee.

Moni myös rentoutuu raskaasta ja stresaavasta työstä alkoholin avulla. Heillä ei ole joko osaamista rentoutua muulla tavoin tai nuorena opeteltu "ryyppääminen" rentoutusmetodina lähtee taas käynyiin.

Joillekin alkoholi vaan maistuu, jos rahaa on niin sitä ostetan ja jotkut pitää sitä ehkä jonkunlaisena statussymbolina että on kaapit täynnä laatuviinejä ja shampanjaa ja siihen jää koukkuun helposti.

Lasi tai 2 joka ilta + vk lopuna vielä vähän enemmän. Vuoden päästä olet alkoholisti.

No ei tissuttelija ole vuoden päästä alkoholisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole alkoholisoitunut, mutta käytän enemmän. Miksi?

Koska tukkään hyvästä viinistä, ja nykyään on varaa ostaa parinkympin pulloja useampikin.

Koska nuoruuden mustavalkoisuus on hävinnyt. Sitä on jo kerran yrittänyt elää by the book, ja silti elämässä on tapahtunut kaikkea. Koko elämänasenne on muuttunut, ja siihen rentouteen kuuluu myös se, ettei alkoholin käytöstä ota stressiä enää.

Koska kavereissa on huomannut, että superterveelliset kuolevat nuorina ja ei-terveellisesti elävät vaan yhä porskuttavat.

Nuorena kuolleet siis kuolivat muuhun kuin alkoholiin.

Porskutatte niin kauan kunnes vauhti pysähtyy. Niin se toki käy kaikilla, mutta mieluumin elän vanhuuden terveenä, ainakin ilman alkoholin tuottamia sairauksia.

Ikävä kertoa totuus, mutta vanhana on liian myöhäistä elää. Ja harva on vanhuutensa terveenä vaikka mitä tekisi.

Vierailija kirjoitti:

No onpa syyllistävää. Nuorena juominen oli kiellettyä, ruuhkavuosia ei ehtinyt. Oon ajatellut, että vanhempana voi sitten relata. Ei ole katkeruutta eikä pettymystä, mutta juominen on kivaa, enkä ole ehtinyt juomaan niin paljon kuin olisi huvittanut. Pian lapset muuttavat pois kotoa, ja töissä on aika vakiintunutta. Hyvä tilaisuus siemailla viiniä, ja tässä iässä osaa myös pitää kohtuuden paremmin kuin nuorena. Hähhää 😀

Jokainen sen itse päättää, missä kohtaa alkaa viedä tilaa joltain muulta, paremmalta.

Jokaikinen juova puolustaa juomisen oikeuttaan. Pitäisi vaan myös muistuttaa siitä oikeudesta olla juomatta.

Keski-iässä sitä huomaa että mikään ei riitä vaikka kuinka yrität.. 

aina vaan menee alamäkeä juu ,joskus nuorempana mieli oli positiivinen vaikka mitä tuli naamalle mutta enää ei jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.

Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.

Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.

Ei liity ruokahaluttomuutta. Mistä tällainen käsitys on peräisin? Olisin anorektikko jos näin olisi.

Sekin tulee aikanaan. Huono olo on korjattava viinalla, joka maistuu paremmin kuin ruoka.