Onko normaalia, ettei 18-vuotiaalla ole isovanhempia?
Minulla on siis isän puolelta isovaheat mutta he ovat marokkolaisia. Meillä ei ole yhteistä kieltä, kulttuuria ja näen heitä todella harvoin vaikka siis mukaviahan ovat ja tykkään heistä. Mun äidin suomalaiset canhemmat kouli vuosia sitten. Hänen isä kuoli ennen minun syntymää ja äiti kun olin noin 9v. Oli todella mukavaa aina käydä mummon luona. Tuntuu siltä että kaikilla on isovanhemmat joten tuli mieleen miten yleistä on ettei ole sellaisia.
Kommentit (16)
Mun kuopukseni äidin puoleiset isovanhemmat kuoli jo ennen hänen syntymäänsä, isoisä kun hän oli 9v. Idoäiti on vielä elossa
Sellaista sattuu
Onhan sinulle isovanhemmat, opettele kieli, miksi isäsi ei opettanut, vai häipyikö heti siitettyäsi sinut?
Ja jos jollakulla ei ole, siis lainkaan isovanhempia, niin kyllä se hänen kohdallaan ihan normaalia on.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sinulle isovanhemmat, opettele kieli, miksi isäsi ei opettanut, vai häipyikö heti siitettyäsi sinut?
Ja jos jollakulla ei ole, siis lainkaan isovanhempia, niin kyllä se hänen kohdallaan ihan normaalia on.
Ei häipynyt mutta ei ikinä vaan opettanut mulle arabiaa.
Ihan normaalia, ei minullakaan ollut. Viimeiseen kuoli kun oli 12. Vanhempani olivat reilusti yli nelikymppisiä kun synnyin ja isovanhemmatkin jo seitsemänkymppisiä niin tietty ihan luonnollista ettei niitä isovanhempia ei ole enää kovin vanhana tai edes nuorena.
On äärettömän epänormaalia.
Nyt koko suku ja naapurit kriisihoitoon.
Tuollaista ei voi hyväksyä hyvinvointisuomessa.
Meidän pojalla (maaliskuussa syntynyt) ei ole isovanhempia isänsä puolelta. Mieheni molemmat vanhemmat kuolleet kohtuu nuorena, 40 ja 58-vuotiaina. Näinkin voi käydä. Eipä tule elettyä "sitku -elämää", ei ole takeita vanhaksi elämisestä.
On. Isäni oli sen verran vanha syntyessäni, että hänen isänsä oli kuollut jo aikaa sitten ja isänäitikin ollessani 4-vuotias. Äidin puolen isovanhemmat taas sen verran nuoria että ukki kuoli vasta muutama vuosi sitten ja mummo on vieläkin elossa. Esikoisellani sitten isän puolelta niin nuorta sukua, että hyvin muistaa mummonmummonsakin :)
Jotkut tulee isovanhemmiksi nelikymppisinä, toiset kahdeksankymppisinä ja tietenkin aina voi sattua kaikkea. Ei siis mitenkään poikkeavaa olla 18v. ilman isovanhempia.
Yksi isovanhempi 16- vuotiaallani elossa ja hänkin jo 85. Voi kuolla hyvinkin ennen kuin lapseni täyttää 18. On sydäntahdistin ja rytmihäiriöitä.
Meidän lapsella oli yksi mummo elossa vuoden hänen syntymästään.
Mun isoäitini kuoli 20v ennen mun syntymääni. Äitini oli silloin 11v. Hänen isänsä oli kuollut jo 4v aikaisemmin.
Isäni isä kuoli kun olin 6kk
Voin vannoa ettei maan päällä elä ainuttakaan kellä ei olisi isovanhempia.
Meillä ei enää kaksi vuotiaalla ollut yhtään isovanhempaa. En tiedä, kuinka tavallista on, mutta meillä nyt sit näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sinulle isovanhemmat, opettele kieli, miksi isäsi ei opettanut, vai häipyikö heti siitettyäsi sinut?
Ja jos jollakulla ei ole, siis lainkaan isovanhempia, niin kyllä se hänen kohdallaan ihan normaalia on.Ei häipynyt mutta ei ikinä vaan opettanut mulle arabiaa.
Tuo ei ole mitenkään poikkeuksellista. Tunnen useamman tapauksen, jossa lapsilla ja isovanhemmilla ei ole yhteistä kieltä.
Itselläni ei ollut kumpankaan vanhemman puolelta isovanhempia. Kaikki olivat kuolleet. Molemmat vanhempani olivat sisarussarjansa nuorimpia tai nuoremmasta päöstä, jolloin ne isovanhemmat olivat jo tuossa vaiheessa vähän vanhempia (vanhempia). Ja olen oman sisarusparveni nuorin.
Isäni vanhemmat kuolivat hänen ollessaan vielä lapsi. Äidin vanhille taas ikä oli mukana kuviossa.
En ole kaivannut isovanhempia, mutta sisaruksista jotkut olisivat halunneet mummon/vaarin ihan niin kuin kavereillakin oli. Nytkyn katsoo omien lastensa ja heidän isovanhempiensa touhuja ja olemista, niin tuovathan ne isovanhemmat aivan valtavasti lisää hyvää lasten elämään.
Mun pienilläkään lapsilla(eikä sillä isommalla) ei ole isovanhempia. Ihan normaalia. Eivät ole missään yhteydessä perheeseeni, heillä omia ongelmia.
jos niitä on niin kuolevat jossain vaiheessa että olet ylittänyt jo sen rajapyykin.