Mun lapsi on jouduttu kerran elvyttämään. Näen siitä edelleen painajaisia.

Vaihtoehtoja:

-käsittelemätön trauma

-aistit ennakolta, että tilanne tulee toistumaan

-->valitse sopiva

Kamalaa... Saanko kysyä miksi ja olitko paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa... Saanko kysyä miksi ja olitko paikalla?

Olin paikalla. Mun lapsi meinasi hukkua. En ole eläessäni kokenut mitään niin pelottavaa hetkeä. Ap

Mitä lapsellesi kävi?

Traumat jäänyt sinulle. Suosittelen terapiaa. Minun lapsi oli 3v, kun sai kohtauksen pihalla. Menin paniikkiiin ja lamaannuin. Samalla pihalla käveli 13v poika joka ryntäsi lapseni luokse ja alkoi elvyttämään ja huusi minulle, että soita hätänumeroon. En tehnyt mitään, en kyennyt. Tärisin ja olin jähmettyneenä shokista. Poika huusi, että soita hätänumeroon. Sitten se soitti itse ja elvytti lastani. Lapseni pelastui tämän sankarin ansioista. Lapselta löytyi sydänvika ja leikattiin. Nyt on kunnossa ja on jo 12v lapsi. Menin silloin terapiaan ja syytin itseäni siitä, että miten voin lamaantua oman lapsen edessä, joka tarvitsee apua ja en vaan voinut liikkua. Tämä silloinen 13v poika oli partiolainen ja osasi ensiavun jne. Hän toimi kuin robotti silloin. Tiesi koko aika mitä tekee ja oli rauhallinen. Kertoi hätäkeskukselle koko aika mitä tapahtuu ja pulssi tuntuu hyvältä jne. Kuulin noin sanat, mutta olin vain jähmettyneenä. Halusin liikkua, muttta en voinut. Iktin pitkään omaa heikkouttani. Nyt omat lapset ja minä olemme käyneet säännöllisesti spr kursseilla.

Minua itseäni on jouduttu elvyttämään.

Olin 2-vuotias kun olin pudonnut meidän pihalla olleeseen sadevesitynnyriin. Kukaan ei tiedä miten sinne oli päässyt mutta olin kova kiipeämään, ehkä olin sinnekin sitten kavunnut.

Kun huomattiin että minua ei ole missään alettiin tietysti etsiä. Paikalla oli myös naapureita, ja 4 vuotta vanhempi sisareni sattui kurkistamaan sinne tynnyriin ja näki että mekon helmaa näkyi veden yläpuolella.

Hän oli huutanut että täällä se on ja naapurin mies oli nostanut minut sieltä ylös ja alkanut elvyttää.

Olin jo tajuton mutta hän sai minut takaisin tajuihini.

Tietenkään en tästä mitään muista. Näin minulle on kerrottu.

Vettä en alkanut pelätä vaan olen aina ollut varsinainen vesipeto. Uimaan opin 5-vuotiaana.

Oletko käynyt terapiassa?

Vierailija kirjoitti:

Traumat jäänyt sinulle. Suosittelen terapiaa. Minun lapsi oli 3v, kun sai kohtauksen pihalla. Menin paniikkiiin ja lamaannuin. Samalla pihalla käveli 13v poika joka ryntäsi lapseni luokse ja alkoi elvyttämään ja huusi minulle, että soita hätänumeroon. En tehnyt mitään, en kyennyt. Tärisin ja olin jähmettyneenä shokista. Poika huusi, että soita hätänumeroon. Sitten se soitti itse ja elvytti lastani. Lapseni pelastui tämän sankarin ansioista. Lapselta löytyi sydänvika ja leikattiin. Nyt on kunnossa ja on jo 12v lapsi. Menin silloin terapiaan ja syytin itseäni siitä, että miten voin lamaantua oman lapsen edessä, joka tarvitsee apua ja en vaan voinut liikkua. Tämä silloinen 13v poika oli partiolainen ja osasi ensiavun jne. Hän toimi kuin robotti silloin. Tiesi koko aika mitä tekee ja oli rauhallinen. Kertoi hätäkeskukselle koko aika mitä tapahtuu ja pulssi tuntuu hyvältä jne. Kuulin noin sanat, mutta olin vain jähmettyneenä. Halusin liikkua, muttta en voinut. Iktin pitkään omaa heikkouttani. Nyt omat lapset ja minä olemme käyneet säännöllisesti spr kursseilla.

Saiko tuo poika jonkun palkinnon hienosta toiminnasta?

Vierailija kirjoitti:

Traumat jäänyt sinulle. Suosittelen terapiaa. Minun lapsi oli 3v, kun sai kohtauksen pihalla. Menin paniikkiiin ja lamaannuin. Samalla pihalla käveli 13v poika joka ryntäsi lapseni luokse ja alkoi elvyttämään ja huusi minulle, että soita hätänumeroon. En tehnyt mitään, en kyennyt. Tärisin ja olin jähmettyneenä shokista. Poika huusi, että soita hätänumeroon. Sitten se soitti itse ja elvytti lastani. Lapseni pelastui tämän sankarin ansioista. Lapselta löytyi sydänvika ja leikattiin. Nyt on kunnossa ja on jo 12v lapsi. Menin silloin terapiaan ja syytin itseäni siitä, että miten voin lamaantua oman lapsen edessä, joka tarvitsee apua ja en vaan voinut liikkua. Tämä silloinen 13v poika oli partiolainen ja osasi ensiavun jne. Hän toimi kuin robotti silloin. Tiesi koko aika mitä tekee ja oli rauhallinen. Kertoi hätäkeskukselle koko aika mitä tapahtuu ja pulssi tuntuu hyvältä jne. Kuulin noin sanat, mutta olin vain jähmettyneenä. Halusin liikkua, muttta en voinut. Iktin pitkään omaa heikkouttani. Nyt omat lapset ja minä olemme käyneet säännöllisesti spr kursseilla.

Huh. Kamala tilanne. Mä koin samanlaisen lamaantumisen. Ja olen siis käynyt terapiassa. Jotenkin vain silti näen säännöllisesti tästä painajaisia. Viimeksi viimeyönä. Lapsella (nyt jo aikuisella) on kaikki hyvin. Ehkä tämä levoton maailmantilanne triggeröi mua. Ap

Onhan tuo kova paikka, ei ihme jos näet painajaisia.

Minä näen paljon vähemmästä, eli siitä kun exäni petti ja jätti 20 vuotta sitten. Se kai on läheisrippuvaisuutta sitten, mutta lapsen kuoleman sureminen on eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo kova paikka, ei ihme jos näet painajaisia.

Minä näen paljon vähemmästä, eli siitä kun exäni petti ja jätti 20 vuotta sitten. Se kai on läheisrippuvaisuutta sitten, mutta lapsen kuoleman sureminen on eri juttu.

...Siis ei kuolema, vaan sen vakava pelko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Traumat jäänyt sinulle. Suosittelen terapiaa. Minun lapsi oli 3v, kun sai kohtauksen pihalla. Menin paniikkiiin ja lamaannuin. Samalla pihalla käveli 13v poika joka ryntäsi lapseni luokse ja alkoi elvyttämään ja huusi minulle, että soita hätänumeroon. En tehnyt mitään, en kyennyt. Tärisin ja olin jähmettyneenä shokista. Poika huusi, että soita hätänumeroon. Sitten se soitti itse ja elvytti lastani. Lapseni pelastui tämän sankarin ansioista. Lapselta löytyi sydänvika ja leikattiin. Nyt on kunnossa ja on jo 12v lapsi. Menin silloin terapiaan ja syytin itseäni siitä, että miten voin lamaantua oman lapsen edessä, joka tarvitsee apua ja en vaan voinut liikkua. Tämä silloinen 13v poika oli partiolainen ja osasi ensiavun jne. Hän toimi kuin robotti silloin. Tiesi koko aika mitä tekee ja oli rauhallinen. Kertoi hätäkeskukselle koko aika mitä tapahtuu ja pulssi tuntuu hyvältä jne. Kuulin noin sanat, mutta olin vain jähmettyneenä. Halusin liikkua, muttta en voinut. Iktin pitkään omaa heikkouttani. Nyt omat lapset ja minä olemme käyneet säännöllisesti spr kursseilla.

Saiko tuo poika jonkun palkinnon hienosta toiminnasta?

Joo sai kyllä. Sai Tarja Haloselta kunniamitallin ja helsingin pelastuslaitokselta mitallin ja partiomitallin

Posttraumaattinen stressireaktio. Asian käsittely kesken. 

Olen joutunut elvyttämään lapseni taannoin, ja sitä muistuttavat tilanteet saavat adrenaliinin kiertoon. Esim. kun lapsi oli nukahtanut matolle läksynteon jälkeen keskellä päivää. Se hetki, kun ravistin hänen unenvelttoa olemustaan eikä hän ensin vastannut mitenkään, nosti voimakkaat takaumat elvytystilanteesta. Mutta yöllisistä heräämisistä, epätavallisesta valppaudesta yms. olen päässyt jo eroon. Olen altistanut itseäni asioille ja tilanteille, jotka lapsen elottomuudesta muistuttavat ja siten pakottautunut kohtaamaan vaikean olon ja muistot.