Mitä asioita olet oppinut aivan liian myöhään aikuisiällä, mitä muut oppivat jo hyvin nuorena?
Itse opin vasta 29 vuotiaana sen, että ruuvit, korkit jne. aukeavat kun kiertää vasemmalle, ja sulkenevat kun kiertää oikealle. Vasta 27 vuotiaana sain ajokortin, ja vasta nyt olen joten kuten oppinut ajamaan.
Kommentit (18)
Ruoanlaittoa. En ole kyllä vieläkään kiinnostunut kokkailusta, mutta nyt osaan tehdä tiettyjä ruokia.
Olen 29-vuotias ja edelleen harjoittelen pitämään omia puoliani. Kyllä se tästä vähitellen, sisäistän jo jollain tasolla että kaikkeen ei pidä suostua, eikä menettää yöunia jos joku pahastuu siitä.
Opin uimaan vasta joskus parikymppisenä.
Käyttelin kirvestä vasta 39-vuotiaana eräopasopinnoissa. Ostin valmistumisen jälkeen itselleni kirveen lahjaksi. En ollut pahemmin vuollut sytykkeitäkään puukolla ennen sitä. Oppia ikä kaikki.
N46
En vieläkään hahmota, kumpi on vasen ja kumpi oikea. Pienenä koko systeemi tuntui jopa täysin epäloogiselta, kun vaikka oikealla puolella huonetta oleva tuoli onkin yhtäkkiä vasemmalla, kun itse kääntyy eri suuntaan. Tiedän siis olevani oikeakätinen, ja yleensä muistan, kumpaa kättä käytän enemmän, ja sitä kautta osaan kertoa suunnan. Mutta jos pitää miettiä nopeasti, niin en kertakaikkiaan tiedä kumpi on kumpi.
On yleistä, että 30-vuotiaalla naisella on jopa yli 20 seksikumppania.
Oksettavaa.
En halua parisuhdetta juuri tuon takia. En halua olla naiselle vain numero.
Olen vanhempi kuin ap enkä ole tuollaista ruuvi- ja korkkiasiaa tullut edes ajatelleeksi. Ajokorttiakaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
On yleistä, että 30-vuotiaalla naisella on jopa yli 20 seksikumppania.
Oksettavaa.
En halua parisuhdetta juuri tuon takia. En halua olla naiselle vain numero.
Eihän nainen välttämättä ole jokaisen seksikumppanin kanssa seurustellut.
Vierailija kirjoitti:
Olen vanhempi kuin ap enkä ole tuollaista ruuvi- ja korkkiasiaa tullut edes ajatelleeksi. Ajokorttiakaan ei ole.
righty tighty, lefty loosy
Vierailija kirjoitti:
Hyväksymään itseni.
En usko tämän olevan mitenkään harvinaista myöhäisemmällä iällä. Tai ainakaan iso osa MUISTA ei sitä opi kovinkaan nuorena.
Opin aika myöhään, eli noin 26-27 vuotiaana vastustamaan vanhempieni komentoja sen suhteen, mitä opiskelen ja millaista työtä teen. Oma ala löytyi siis aika myöhään.
sängyn petaamisen, ruoan valmistamisen, tiskaamisen, siivoamisen....
Opin uimaan 31-vuotiaana (mieheni opetti).
Ostin ensiasunnon 41-vuotiaana.
Mietin kovasti, olisiko jotain sellaista, jonka jotenkin tuntisin tärkeäksi. Ei oikeastaan. Nykyään köyhänä on tavallaan pakko huolehtia asioista, joiden kanssa pystyy säästämään rahaa, esim. LVI ja auton korjaus (jos se on helppoa), mutta tämä kaikki on tavallaan ylimääräistä.
Opin verraten myöhään, miten vaikeaa työmarkkinoilla on. En käsittänyt nuorena, miten tärkeää kesätyöt ja muu kokemus on, sillä töihin ei pääse ilman kokemusta, vaikka olisi koulutuskin. Oli aika märkä rätti vasten kasvoja hakea töitä korkeakoulutettuna, mutta työkokemuksettomana 25-vuotiaana.
Lähes kaiken siivoamisesta ruoanlaittoon. Vanhempani eivät koskaan ottaneet minua mukaan noihin juttuihin vaan siivosivat jopa huoneeni. Kun muutin omilleni olin täysin uusavuton.