Minkälainen on ammattisotilaan työnkuva?
Koulutus ja työtehtävät. Itsellä tämä juna meni jo, mutta kiinnostaa muuten.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin siitä, mitä kyseinen sotilas siellä tekee. Jos tarkoitit perusjääkäreitä ja tykäreitä, niin työpäivät on hyvin pitkälti treeniä, treeniä, treeniä ja treeniä, säestettynä luennoilla ja kalustohuollolla. Vartiohommia hoitanee pääosin kai sotilaspoliisit, maasta riippuen.
Huolto tekee sitten huollon hommia ja esikuntaihmiset toimistotöitä. Hyvin samankaltaista kuin siviilimaailmassakin siis työnkuvan ja työpäivien suhteen.
Ja valtiosta riippuen arjen monotonisuuden katkaisee ajoittaiset deploymentit ulkomaille, joko sota- tai rauhanturvahommiin. Esim. Suomen kanssa YK-hommissa olleet irlantilaiset kiertää koko ajan rotaatiolla koulutusjakso kotimaassa > 6kk palvelus Libanonissa > lepojakso kotimaassa > koulutusjakso jne. Amerikkalaisilla Libanonin sijaan mentiin sotimaan esim. Irakiin tai Afganistaniin (ei kaikki yksiköt kuitenkaan). Isojen maiden laivastoissa lähdetään merille pyörimään x-määräksi aikaa.
Homma on yhtä aikaa yksitoikkoista ja samalla kuitenkin todella vaihtelevaa. Mielenkiintoinen maailma ja ura!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin siitä, mitä kyseinen sotilas siellä tekee. Jos tarkoitit perusjääkäreitä ja tykäreitä, niin työpäivät on hyvin pitkälti treeniä, treeniä, treeniä ja treeniä, säestettynä luennoilla ja kalustohuollolla. Vartiohommia hoitanee pääosin kai sotilaspoliisit, maasta riippuen.
Huolto tekee sitten huollon hommia ja esikuntaihmiset toimistotöitä. Hyvin samankaltaista kuin siviilimaailmassakin siis työnkuvan ja työpäivien suhteen.
Ja valtiosta riippuen arjen monotonisuuden katkaisee ajoittaiset deploymentit ulkomaille, joko sota- tai rauhanturvahommiin. Esim. Suomen kanssa YK-hommissa olleet irlantilaiset kiertää koko ajan rotaatiolla koulutusjakso kotimaassa > 6kk palvelus Libanonissa > lepojakso kotimaassa > koulutusjakso jne. Amerikkalaisilla Libanonin sijaan mentiin sotimaan esim. Irakiin tai Afganistaniin (ei kaikki yksiköt kuitenkaan). Isojen maiden laivastoissa lähdetään merille pyörimään x-määräksi aikaa.
Homma on yhtä aikaa yksitoikkoista ja samalla kuitenkin todella vaihtelevaa. Mielenkiintoinen maailma ja ura!
Amerikan tai britannian armeija olisi ihan mahtava paikka sellaiselle, joka haluaa nähdä maailmaa. Saattaa päästä sijoitukselle hyvinkin eksoottisiin paikkoihin, kun noilla mailla on tukikohtia ympäri maapalloa.
Venäjällä pääsee ryöstämään ja raizgaamaan.
Palkka on huono mutta luontoisedut erinomaiset.
Tämä on kovasti maakohtaista. Suomessa toiminta on erilaista, kuin esim. Briteillä. Kadettikoulun käyneet skapparit hoitavat kouluttajan ja perusyksikön johdon toimintaa ja sieltä ylöspäin kentsuun asti. Vielä on paljon jäljellä vanhan opistotason koulutuksen saaneita skappareita ja he hoitavat koulutusta yms läpivientien vetoa tai ovat esim. kuljetuskeskuksen tai autokoulun päälliköitä. Opistoupseerilla palvelusarvo on maksimissaan kapteeni ja sitten koittaa reserviin siirtyminen 55-vuotiaana. Yleisesti pakollinen eroamisikä on tuo 55 vuotta ellei nyt lähivuosina ole muuttunut. Kenraaleilla eroamisikä 60 vuotta ja pvkom voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Osa skappareista tekee asiantuntijahommia (hyshys) eivätkä kouluta ketään. Oma lukunsa on ilmavoimien hävittäjälentäjät ja merivoimien skapparit. Yleensäkin koko scene on niin laaja, että menisi koko ilta viestin kirjoituksessa.
t: insinööriupseeri, ins.(AMK).
Riippuu täysin siitä, mitä kyseinen sotilas siellä tekee. Jos tarkoitit perusjääkäreitä ja tykäreitä, niin työpäivät on hyvin pitkälti treeniä, treeniä, treeniä ja treeniä, säestettynä luennoilla ja kalustohuollolla. Vartiohommia hoitanee pääosin kai sotilaspoliisit, maasta riippuen.
Huolto tekee sitten huollon hommia ja esikuntaihmiset toimistotöitä. Hyvin samankaltaista kuin siviilimaailmassakin siis työnkuvan ja työpäivien suhteen.