Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuvaile sisäistä kelloasi/kalenteriasi
utelias-vili
07.05.2022 |
Miltä vauvalaisten sisäiset aikamittarit näyttävät? Visualisoitko mieleesi kellotaulun? Kulkeeko aika mielessäsi lineaarisesti vai tekeekö kalenteri täyden ympyrän?
Jos et näe mielessäsi "aikaa" niin miten muuten hahmotat ajan?
En ole koskaan kehdannut ottaa puheeksi kenenkään kanssa, mutta nyt aihe tuli itselleni ajankohtaiseksi kun en pystynyt mitenkään töissä hahmottamaan piirrettyä vuosikelloa.
Oma aikani näyttäytyy kellotauluna. Vuosi alkaa alhaalta 6 kohdalta ja etenee vastapäivään. Klo 12 on juhannus. Kelloni varsinaisesti ei liiku (kuukaudet=tasatunnit) vaan pysyy aloillaan, itse liikun pisteenä kellon sisällä. Pystyn zoomaamaan itseni kellon sisään niin että näen esim. kuukauden tai viikon yksityiskohtaisemmin tai sitten katson vuoden ympyrää/kellotaulua paljon kauempaa krllumassa avaruudessa.
Sen lisäksi näen sunnuntain aina punaisena ja torstain vihreänä. Lisäksi nro 7 on mielessäni aina vihreä.
Mitä ajan hahmottamiseen liittyviä skeemoja teiltä löytyy?
Kommentit (27)
Vuosi kulkee mökkijärvemme rantoja pitkin. Juhannus on mökin kohdalla, joulu on vastapäivään shaumanin mökin kohdalla pohjukassa, talvi on vastarannalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyt mielessäsi hahmottamaan visuaalisesti aikaa sinulla on "time-space synesthesia" eli ajan ja paikan synestesia. Se on erittäin harvinainen ominaisuus ihmisessä.
https://www.discovermagazine.com/health/the-rare-humans-who-see-time-an…
https://www.watchonista.com/articles/opinions/can-you-see-time
No ilmankos! Olen aina visualisoinut ajan ja usein ihmetellyt että mies ei muista mitään vaika just lomareissuista. Ajattelin jo että hänellä joku dementian alku mutta kai miulla vaan on sitten niin paljon selkeämpi muisti. Lisäksi mie olen meillä se joka kartturoi vieraassa kaupungissa. Ei siksi että osaisin suunnistaa vaan siksi että opin nopeasti kaikki reitit ulkoa karttaa katsomalla.
Harmi ettei tälläisestä erityisosaamusesta ole oikeastaan mitään järkevää hyötyä.
Meilläkin minä olen se, joka kartturoi ja hahmottaa reittejä päässään. Mies ei vuosikymmenen pk-seudulla asumisen jälkeenkään hahmota, mistä suunnasta meidän kotiimme verrattuna esim. nelostie lähtee, ja omassa lähiössä saattaa joskus hämmästyä, kun tullaan kävelyltä jostain eri suunnasta. Kyllä minullakin silti suunnat sekaisin menee, mutta karttamuisti on paljon parempi. Miehellä on vastaavasti erinomainen tarinamuisti, hän muistaa kirjat, elokuvat ym. vaivatta pitkäänkin, minä unohtelen nimiä ja juonenkulkuja varsin nopeasti.
Viikonpäivät kulkee soikiota. La ja su vievät hieman enemmän tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Ois kyllä mielenkiintoista kuulla sellaisen ihmisen näkemyksiä ajasta, joka pystyy näkemään ajan ainutlaatuisena janana eikä vain itseään toistavana kiertona.
Minulle aika on ainutlaatuista, vaikka eniten miellänkin sen ympyränä kellon tapaan. Tapahtumat toistuvat, ei aika.
Koetteko muuten synestesiaa? Itselläni myös kirjaimet ja numerot ovat tietyn värisiä.
Viikkoni kalenteri on:
Viisi neliötä/laatikkoa/kehystä rivissä,
vasemmalta oikealle maanantai-perjantai,
Yläpuolella pienempi laatikkorivi,
perjantain yläpuolella lauantai ja torstain yläpuolella sunnuntai.
Katson viikon laatikkorivejä aina rivien alapuolelta ikään kuin ne leijuisivat yläpuolellani ilmassa.
Aina kunkin päivän mukaan zoomaan laatikot suuremmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi.
Sovitut tapaamiset ja suunnitelmat näkyvät laatikossa "leffana" tai kuvina.
Hitsi kun tähän ei voi demota piirtämällä. Mut aika hauskaa, en ole koskaan varsinaisesti ajatellut asiaa, olen vain olettanut että kaikki näkevät tämän saman. Hehe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haastattelin aiheesta siskoani ja äitiäni (synesteettinen taipumus on tutkimusten mukaan periytyvää).
Siskoni ei hahmottanut ollenkaan mitä tarkoitin sisäisellä kalenterilla ja siihen zoomaamisella mutta äitini oli heti samalla viivalla. Minulla aika on kuin rulettiöpöytä. Äidilläni se on piirretty jana. Molemmat hahmotamme myös ympäristöä ja sisäistä maailmaa väreillä, olemme hyviä kartoittamaan ja hahmottamaan ympäristöä ja meillä on valokuvamainen muisti.
Näistä ei varsinaisesti mitään hyötyä ole kummallekaan ollut mutta aika mielenkiintoista. Näemme myös ilmeisesti molemmat todella vahvasti mielenpainuvia, kirkkaanvärisiä unia joissa ei ole yleensä ääntä.
Sisareni taas näkee mustavalkoisia ja harmaita unia joissa on taustalla melodioita.
Huhhuh. Pääsisipä aivoihin hengaamaan!
Alue: Aihe vapaa
Hmm, ehkä tässä sitten ollaan harvinaisia. Artikkeleissa tuntuivat kovasti kehuvan, että tuo synestesia helpottaisi muistamaan, mitkä päivät ovat vapaana, mutta sellaista hyötyä en kyllä tunnista. Tai sitä on kai vaikea verrata. Vuosikalenterini on joka tapauksessa aika "kaukaa" katsottu ja sisäiseen viikkokalenteridonitsiini ei oikeastaan tule niin tarkkoja merkintöjä kuin esim. työelämässä tarvittaisiin. Päivätasolla saattaa tulla kuvia päiville.