NELIAPILAT viikkoon 41

Nostelen pinoa...oltiin 3 sivulla

Eilen alkoi tuhrutella ja tänään kunnolla eli nyt kp1, laskettu aika voisi sitten olla heinäkuun lopussa, jos tässä kierrossa tärppäisi.

Eli nyt aletaan sitten yrittämään sitä kuuluisaa neljättä ;)

jotenkin olo on innostunut, mutta myös pelottava.

Vapaapäivät kortilla ja kiirettä piisaa ,ei oo ehtiny kirjottaa ,eikä oikein ehdi nytkään ,joten tärkeimmät tähän pikaseen raapustan.

Täti jossain luuraa ,ei kuulu ,vaikka piti jo tulla??? Kp36 tänään ,joten taitaa tulla taas megakierto. Toivoin sen pysähtyvän tähän 36 mut eipä taida onnistua.

Huomenna pääsykokeet joten ajatukset enempi siinä kun kiertopäivissä ,joten mietitään niitä päiviä sitten kun selviää pääsenkö kouluun sisälle:)

Minä olin viikonlopun töissä, tänään vietellääkin sitten lasten kanssa vapaapäivää. Ajateltiin ajaa kaupunkiin kirpparille. Ihana kun saa luvan kanssa katsella vauvavaatteita ym kirpparilta.



Meillä alkoi yritys menneellä viikolla. Eli jätettiin ehkäisy pois, mutta koska tämän kierron ovulaatio on jo mennyt ja kuukautisetkin alkaa viikon päästä, niin ensi kierrolla pääsemme sitten oikeasti yrittämään.

Ansaitut vapaapäivät alussa:)

Aamulla tuli tieto ,että ensimmäinen vaihe hakeemaani kouluu meni läpi ja ensiviikolla on pääsykokeet:)

Kp29 eikä tietookaan mitä kierto tulee olemaan? Ovis oli selvästi kp15-16 eli menkat olis jo pitäny alkaa ,mut ei kuulu. Toivottavasti ei viru kierto niin kun viimeks ,et säännöllisestä 26 kierrosta hyppäsi 68. Mielelläni menkat ottaisin vastaan nyt heti tai sitten tiedon sellaisesta ihmeestä kuin PLUSSA ennen kun lopullinen päätös mahdollisesta opiskelusta täytyy tehdä.



Pirteää viikkoa kaikille:)))

Uusi viikko ja uudet kujeet. =) Viikonloppu meni vieraan kanssa ja sitten eilen töissä. Ihan kiva viikonloppu, mutta ei tässä arjessakaan valittamista.



Mulla menossa kp 28 ja ihan selvästi on taas raskausoireita. On niin selvä tapaus kuin olla voi, mutta mutta... En nyt hirveästi uskalla innostua, sillä tässä yrityksen aikana on jo kahdesti aiemminkin ollut sama tilanne. Kummassakin tapauksessa vaan vuoto on sitten lopulta kuitenkin alkanut enemmän tai vähemmän myöhässä. Eli siis noita varhaisia keskenmenoja on nyt ollut niin koitan olla hötkyilemättä. Testikin olisi kaapissa, mutta sen tekeminen tuntuu jotenkin turhalta, sillä tiedän, että se näyttäisi plussaa, josta en kumminkaan uskaltaisi iloita. (Siis olo on todella raskaanaoleva) Vessassa ramppaan tarkistamassa tilannetta, kun lisääntynyt valkovuoto " hämää" ja pelkään vuodon alkaneen. Ikävää, mutta ajattelin, että tuon kriittisen viikon nyt olla kuin en olisikaan... Sitten on uskallettava iloita, jos sinne asti selvitään. En halua ruveta koko ajan pelkäämään, sillä raskaus kumminkin on niin ihanaa aikaa. Mutta nyt siis tarkkailen tilannetta. Jos tulee kolmas tuollainen varhainen km, niin sitten varailen ajan gynelle, josko joku on vialla. Toisaalta tietysti nuo alkuraskauden km:t on tosi yleisiä, mutta kolme peräkkäin on kumminkin aika paljon...



Omanapaista vuodatusta, mutta sallinette näin hyvästä syystä. Antakaas nyt jotain muuta miettimisen aihetta tai tekemistä. Osuu vielä tavallista rauhallisempi viikko tähän väliin, kun olisi hyvä, jos olisi muuta ajateltavaa. Täällä palstalla nyt varmaan roikun, kun jollekin on pakko vuodattaa.



Ajattelitkos mijora testata lähiaikoina vai odotella? Mennään aika samoissa nyt... Tsempitykset sinne ja kaikille muillekin tarvitseville!

Mukavaa viikkoa!

Olla testaamatta ja odottaa vielä ,vaikka noiden opiskelukuvioiden vuoksi ei oikeestaan aikaa olis odotella, vaan tieto pitäs saada.

Tuli tuossa mieleen tuosta ,että olo on niin raskaana oleva ,että tuo kuulostaa ihan PMS-oireilta.

Mullahan niitä on ollut pahojakin tässä vuosien varrella ,rinnat kipenee ,hajut tökkii ,on pahaolo välillä jopa oksennan ennen menkkoja. Pissalla saa ravata tuon tuosta ym. ym. jotka niin pirun helposti voi tulkita raskausoireeksi ,vaan aina ne menkat tulee. Välillä myös kierto heittelee ,ihan niin kun viimeksi. Olin jo melkein satavarma et nyt on tärpänny ,vaan eipä ollu.

Täähän johtuu keltarauhasen toiminnasta ja keltarauhashormonista on apua ollutkin noiden oireiden hillinässä. Keltarauhanen toimii ihan ok ,mutta nopeat hormonivaihtelut teetättää noita oireita ,kroppa ei siis ns. ehdi mukaan niihin ja oireilee.

Onko sulla diaknosoitu raskaudeksi nuo mainitsemasi alkuraskauden km?

Täällä meilläpäin ei raskaudesta vielä puhuta ,jos kierto viruu normaalia pidemmäksi ja vuoto sit kuitenkin alkaa ,ellei testiä ole tehty.

Pidempi kierto on keltarauhasen laiskaa toimintaa siinä pitkittyneessä kierrossa ,missä menkat viruu normaalia pidemmäksi.

Mulla kun aikasemmin oli kierto 35 niin lääkäri sanoi ,että keltarauhaseni toimii laiskasti kun kierto on niin pitkä ,vaikka se normaali olikin ja tikuilla ovis tikutettiin ja verikokeella varmistettiin sen tapahtuminen.

Ekalla kertaa kierto ei edes ollut juuri normaalia pitempi... Nyt siis ajattelin pantata testaamista, koska tavallaan en sillä varmalla tiedolla tässä vaiheessa mitään tee. Mulla ei ole ikinä ollut mitään muita menkkoja edeltäviä oireita kuin painon tunne alavatsalla. Se tosin on ollut raskausoirekin. Voihan sitä tietysti iän myötä tulla kaikenlaisia vaivoja, mutta uskoisin kumminkin enemmän tuohon raskausvaihtoehtoon tässäkin kierrossa. Enemmän olen miettinyt sitä, että jos mulla on vaikka joku kasvain tms. joka estää raskauden jatkumisen. Siksi tuota gynekäyntiä suunnittelin, mutta toivottavasti ei tarvitse. Pisti tietysti miettimään, että jos raskaudeksi kelpaa vaan testillä plussattu niin pitäisikö se testi sitten tehdä, että saisi lääkärin vakuuttuneeksi. Mutta antaa nyt olla... Katsellaan. Toistaiseksi siis ei mitään uutta.



Tänään kuulin keskenmenouutisen ja se on aina surullista. Esikoista odottaessa oli sikäli helppoa, että vaikka toki tiesi keskenmenon mahdollisuudesta, ei sitä osannut pelätä. En edes tiennyt ketään kenellä olisi ollut keskenmeno. Nykyään taas tuntuu, että kaikille tulee keskenmenoja. Itseäni en siinä mielessä pidä keskenmenon kokeneena, että ovat olleet niin alkuvaiheessa enkä ole edes lääkärissä käynyt eli ovat vuotaneet omia aikojaan pois. Mutta kirpaisee se silloinkin, kun raskauteen on ehtinyt muutamankin päivän totuttautua. Viikkojen jälkeen suru on ihan eri luokkaa varmasti...



Vähän siis apeissa mietteissä tänään. Mijora sai epäilyksen siemenen kylvettyä mieleeni... Tuli sellainen olo, että jospa kumminkin teen huomenna sen testin niin epätodennäköisenä pitämäni nega vapauttaisi tästä piinasta. Mutta sitten epäilisin, että testissä on vikaa tms. =) Mä oon toivoton...



Parempaa huomista kaikille!

Terve taas:)

Tuota mä juuri tarkoitin ,että kun testiä ei ole tehty...siis plussatestiä ,niin lääkärit ei välttämättä ota sitä huomioon jos heille kertoo useamman kerran saaneen km. Ajattelin tätä lähinnä siinä mielessä ,että jos hakaudut tutkimuksiin tai hoitoihin. Tutkimuksiahan ei yleensä tehdä ,ennen kun on ollut kolme km ja sittenkin saa joissain paikoissa tapella saadakseen itsensä tutkimuksiin jne.

Mulle kävi juuri näin. Kolmannen km jälkeen jos jotain hyvää asiasta piti hakea ,olin onnellinen ,että vihdoin pääsen tutkimuksiin...ja paskat ,lääkäri vaan tarjosi huonoatuuria syyksi kun minä tivasin tutkimuksia. Hänen mielestään ei mitään suurta vikaa voinut olla ,koska meillä kuitenkin yhteisiä lapsia on jne.

Tappelin vastaan jotain täytyi olla vialla jo siksikin ,että luomuna raskautuminen kestää tolkuttoman kauan ja sitten ekalla inseminaatiolla onnitutaan plussa saamaan ja sekin menee kesken.

Tässä vaiheessa lääkäri tarttui ylipainoon syyttäen siitä kaikkea tapahtunutta ja siinä vaiheessa minä jo haistatin lääkärillä veen.

No tutkimuksiin en päässyt silloin.

Nyt vajaa 2v edellisen km jälkeen ,menin taas gynelle ja vastassa oli kaikki alkuun laittanut ,juuri äitiyslomalta palannut gyne.

Hän ihmetteli miksi ei minua tutkimuksiin oltu laitettu ja laittoi heti lähetteet menemään ,joissa välittömästi kävin. Pitkän odottelun jälkeen tulokset tulivat ja niissä tuo tukostaipumus.

Samoin aikaisemmat lääkärit ,mitkä siis tuon lääkärini äippäloman aikana minua hoisivat ,eväsivät uudet inseminaatiot meiltä ,kun jo usea oltiin tehty eikä niillä onnistuttu.

Tämä omalääkärini kuitenkin ymmärsi minua ja sitä että vetosi siihen ensimmäiseen inssiplussaan ,että sillä voimme onnistua eikä rankkoihin hoitoihin tarvitse lähteä ,tämä lääkäri ehdotti vuoden taukoa ja sitten inssikierros voidaan uusia ,ellei luomutärppiä ole tullut.

Tuo tauko päättyy huhtikuussa ja aion pitää huolen siitä ,että nuo luvatut inssit myös tehdään ,tosin jos pääsen opiskelemaan niin vähän myöhemmin eikä nyt heti tänä keväänä.

Apua mukelo ,en kai minä saanut sinua apeaksi? Jos sain ei se ollut tarkoitukseni ,päinvastoin ,itselle kun on sattunut vuosien varrella vaikka mitä tällä asian saralla ,sitä usein tulee heitettyä näihin juttuihin montaa mahdollista näkökantaa ja ajattelemisen aihetta ,ettei toisille kävis samoin kun itselle.

Mijoralle. Eilinen apeuteni johtui lähinnä tuosta keskenmenouutisesta, ei sinun jutuistasi. Älä huolehdi! =) Mietin tuota testaamista edelleenkin siltä kannalta, että jos tosiaan taas kävisi huonosti niin olisi sitten varmuus raskaudesta, mutta toisaalta tuntuu älyttömältä miettiä tuollaista. Eihän ne lääkärit sitä plussaa kumminkaan käy kattomassa ja voi tosiaan olla, ettei asiaan suhtauduttaisi vakavasti joka tapauksessa, kun on jo kolme onnistunutta raskautta takana ja nuo ihan alkuvaiheen km:t on niin yleisiä. Monet vaan ei edes tiedä olleensa raskaana, jos omaavat paremman itsehillinnän ;)



Mutta yksityisellä tosi hyvällä gynellä olen käynyt vuosittain ja kohta se joka tapauksessa olisi edessä. Siellä ajattelin asiasta sitten puhua ja jo normaalissa ultratutkimuksessahan saattaa jotain ilmetä. Mihinkään kummempiin hoitoihin en ole tällä hetkellä ainakaan valmis, mutta olisi hyvä tietää missä mennään.



Meillä haave isosta perheestä ei välttämättä kariutuisi, vaikka en raskaaksi tulisikaan. Mulla on itselläni sisaruksia, jotka eivät ole biologisia sisaruksiani ja sijaisperheeksi ryhtymisen mahdollisuus on koko ajan ollut mielessä. Nyt olemme asiaa taas enemmänkin miettineet. Vauvakuume on vaan niin iso ja haluaisin vielä olla raskaana ja synnyttää, mutta katsotaan miten tässä käy. Mietintätaukoa tässä harkitsemme, jos nyt en ole raskaana/raskaus ei jatku. Ehkä meitä varten on lapset jo olemassa tai tulevaisuus suunniteltu muuten erilaiseksi...



Mutta raskausoireita on edelleen. Valkovuoto on todella rusasta ja vähän väliä luulen, että nyt se vuoto alkoi, mutta ei vielä ainakaan ole näkynyt. Testi on kaapissa, mutta en ole vielä päättänyt milloin sen tekisin... Jännittävää tämä on ja aamulla juuri ajattelin, että loppujen lopuksi ihan mukavaakin vaikka niin piinaavaakin. Hyvää kärsivällisyyskoulutusta. =)



Nyt pitää rientää. Kuulumisiin!

Mä jo ajattelin että olen höpinöilläni loukannut sinua.

Tuo on totta ,että kovin vakavasti ei lääkärit ota km jos lapsia jo useampi on ,niin kuin meilläkin kolme. Heidän mielestään asiat ovat hyvin. No onhan ne siinä mielessä ja kiitollinen olen jokaisesta olemassa olevasta ipanasta ,mutta se ei poista sitä tuskaa mikä tulee kun tapahtuu km ja vauvaa ei tulekkaan. Olemassa olevat lapset eivät poista sitä halua saada vauva ja sitä vauvan kaipuuta ,haavetta raskaudesta ,syynnytyksestä ,imetyksestä jne.

Joku ajattelee ,että eikö ihminen ole mihinkään tyytyväinen ,kun vielä naukuu lisää ja paljon on jo saanut. Kyse ei olekkaan siitä.

Meitä kun on moneen junaan ja kaikki sen tietää ,kuka vauvaa kuumeilee ,että ei ole sitä yhtä ja ainoaa oikeeta asiaa:)

Mijoran kanssa täällä kaksin höpötellään. Onneksi hyvässä sovussa. =) Mutta missäs kaikki muut ovat?



Täällä ei kummempaa. Odotellaan...

Tuli viime yö valvottua hammassäryn kourissa...siinä tuskissani mietin että synnytyskin on mieluisampaa puuhaa kun hammassärky...hehe!



Nukahdin muutamaks tunniks ennen kuin kello soitti ja

ah ihanaa...poski oli turvonnut.

Siitäpä sitten lapset hoitoon ja kouluun ja töihin soittamaan.



Sain onneksi jo aamu 9.00 ajan. Kirjottivat antibiootti reseptin...huomenna ois hammaskuvaus ja pe uus aika hampulääkäriin kun katsovat onko turvotus laskenut....et semmosta kivaa.



Onneksi ei olla vielä alotettu vauvatouhuja...tuskin voisivat kuvata? Vai onko tietoa jollain, mitä tekisivät vastaavassa tilanteessa?

Pitääkin pitää huoli että tarkistutan purukalustoni kuntoon ennen kun alotetaan vauvapuuhat.



Mitäpä muille kuuluu? Toivottavasti pirteempiä uutisia.

Tervehdys vaan kaikille!

Kuume ei kovin huipussaan vielä, sillä kuopuksemme on vasta 9kk. haaveissani on kuitenkin, että jo vuoden päästä olisimme yritysasteella... Jos hyvin kävisi, neljäs saisi syntyä sitten -08 kun esikoinen aloittaa koulun.

Mieheltä en vaan ole saanut vielä lopullista vastausta, että aiotaanko neljättä vai ei :( Välillä on ihan innoissaan ja välillä vain tuumaa, että kasvatetaan tuota pienimmäistä nyt ensin (joo, heti seuraavalla viikollahan uusi perheenjäsen syntyisikin :)



Kotiäitinä olen olen ollut pian 4v, joten ihan hyvää kai tekisi välillä työmaailmassakin käydä... Ei vaan ole työtä mihin palata, koska vakityö lähti alta kun odotin toista lastamme :(



Vähän siis kahden vaiheilla, etsiäkö töitä vai " tehdäkö" lapsi. Neljästä lapsesta olen tosin aina haaveillut.

Meillä on keskimmäinen eli poika 5v nyt kuumeessa ja olen hänen kanssaan kotona.

On vaan niin syyllinen olo, kun joutuu hoitotyöstä olemaan pois ja tietää että joku muu ne sun työs siellä tekee omien lisäksi.

Mutta pojalla kuumetta yli 39 astetta, joten enköhän ole kotona oikeassa paikassa.

Oli niin helppoa nämä lasten sairastelut silloin kotiäitinä. Ei tarttenut jonotella montaa tuntia johonkin sairaanhoitajalle lappua hakemaan työnantajalle, eikä miettiä että paranee varmasti kolmessa päivässä... Taas yksi hyvä syy kuumeillä neljättä ;)



Esikoinen näki tänään tulleen anttilan joulukuvaston, nyt sitten vääntää kovasti joulupukille kirjettä... Ihan ei äiti vielä jaksaisi jouluhösötystä, mutta tästä se kai alkaa!



Omasta olosta: ensi viikolle odotellaan kuukautisia. Raskautumisen mahdollisuudet tässä kierrossa onnettomat, koska jätettiin ehkäisy pois vasta ovulaation jälkeen. Nyt sitten odotellaan uutta kiertoa.

Vähän flunssaa täälläkin. Toivottavasti ei tule pahempaa, kun pitäisi lähteä syyslomareissulle. Meillä ei vielä ole tullut sitä tilannetta, että pitäisi olla töistä pois lasten sairastelun takia. Mulla tosin työt joustaa aika hyvin (osa-aikatyö), mutta toisaalta on juttuja joita on sitten pakko hoitaa ja silloin pitäisi miehen sitten jäädä kotiin. Kotiäitinä ei nuo sairastelut ole haitanneet niin, vaikka joskus on ollut tiukkaa, kun on itse ollut kipeänä kipeiden lasten kanssa kotona. Nyt kai sitten voisi olla itse sairaslomalla ja mies lapsia hoitamassa eli ei tarttis yksin selvitä. Onneksi tautiaalto ei vielä ole iskenyt.



Joulukuvasto tuli meillekin ja kova jouluinto lapsilla. Itsekin tunnustaudun joulutunnelmoijaksi. Ja on kiva ruveta hyvissä ajoin valmistautumaan jouluuun. En ole mikään hössöttäjä eikä meillä joulu ole aina niin viimeisen päälle hieno, mutta tunnelma on tärkeintä... Asumme maalla ja joulun alla kaupunkiin ei tee mielikään kuin välttämättömille asioille. Jotenkin se kaupallinen joulutohina ei iske, etenkin kun joulun alla kaupoissa usein kamala ryysis ja kireä tunnelma. Mielummin sitten plaraan noita postimyyntikuvastoja. =)



Mutta minä häviän varmaan vähäksi aikaa, kun olen syyslomalla nettipimennossa. Viikon päästä sitten palailen. Hauskoja syyspäiviä!

Minäkin nyt sitten ilmoittaudun mukaan neliapiloihin. Meillä siis 2tyttöä ja 1poika ennestään. Mieli tekisi kovasti taas kotiäidiksi, vaan eipä ole vielä vauvaa kuulunut. Yritystä on ollut oikeastaan jo tammikuusta asti. Välillä tosin leikistä luovuttiin, mukamas päätin, että kolme lasta meille " riittäköön" . Oi voi, täällä sitä taas ollaan ja kuumeillaan.

Katsotaan nyt miten tässä kierrossa käy. Ovis vasta tuloillaan;)



Ja Mukelot:ille, voikun oisit nyt testannut ja kertonut meillekin iloiset

+++uutiset, ennen kuin sinne lomalle karkaat!!!

Muillekin tsemppiä yrityksiin ja mahdollisimman monta plussaa, kiitos.



t.aada4

aada4 tervetuloa! Ja mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti.