Lapsen 5v kuolinpäivä lähestyy. Ihan hirveä olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hän iloitsee taivaankirkkaudessa.

Ei sinne Taivaaseen kukaan pääse ennen kuin Jeesus tulee takaisin maan päälle ja ottaa kaikki sinne pääsevät ihmiset mukaansa.

Kristillinen usko on että kaikki uskovat menee suoraan taivaaseen ja näkee jeesuksen ja edesmenneet pyhät.

Ei ole huomista luvattu kenellekään. Lyhytkin elämä on kokonainen elämä. Olihan teillä se aika, mikä teillä oli.
Onhan sinulla muistot. Mutta muista, että on myös elävä lapsi. Joka päivässä voi löytää jotain iloa kaikesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä fetissi sinulla on kuolleista lapsista kun suollat tänne joka päivä enemmän tai vähemmän sairaita viestejä kuolleista lapsista? Juuri vähän aikaa sitten kirjoitit kuolleesta pikkuveljestäsi joka ei saanutkaan pehmoleluaan mukaanaan hautaan.

Mikä pakkomielle sinulla on olla ilkeä ja kommentoida ketjua, joka ei liity sinuun mitenkään? Ihan kuka vaan voi kuolla koska tahansa, ja toisia surraan. Sua ei sure kukaan.

Todella perseestä, voimia. Älä välitä joistain kommentoijista täällä. Oman lapsen menettäminen on hirveän kamalaa. Itsellä ei ole kokemusta, mutta mummoni on menettänyt lapsen ja lapsenlapsen. Näistä on aikaa, mutta edelleen huomaa kaipauksen.

Vierailija kirjoitti:

Voimia jokaiseen päivään. Kuoliko lapsesi sairauteen vai onnettomuudessa?

Kiitos. Onnettomuus oli. Ap

Täytyy vain ottaa vastaan suru ja kaipaus, koska niistä ei pääse koskaan. Joskus ei vihloo liian kovaa, joskus ihan kuin tuoreen haavan repisi jälleen auki. Itse ajattelen olevani kuin siipirikko, tai säröinen astia. Pärjään, mutten ole enää koskaan täysin ehjä.
6v.6kk 1pv

Täytyy vain ottaa vastaan suru ja kaipaus, koska niistä ei pääse koskaan. Joskus ei vihloo liian kovaa, joskus ihan kuin tuoreen haavan repisi jälleen auki. Itse ajattelen olevani kuin siipirikko, tai säröinen astia. Pärjään, mutten ole enää koskaan täysin ehjä.
5v.6kk 1pv

Osanottoni. Varmaan asia, josta ei kokonaan yli pääse, mutta toivottavasti alkaisi jo helpottaa. Rutista kuopusta esikoisenkin edestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä fetissi sinulla on kuolleista lapsista kun suollat tänne joka päivä enemmän tai vähemmän sairaita viestejä kuolleista lapsista? Juuri vähän aikaa sitten kirjoitit kuolleesta pikkuveljestäsi joka ei saanutkaan pehmoleluaan mukaanaan hautaan.

Mikä pakkomielle sinulla on olla ilkeä ja kommentoida ketjua, joka ei liity sinuun mitenkään? Ihan kuka vaan voi kuolla koska tahansa, ja toisia surraan. Sua ei sure kukaan.

Ihan tyypillistä narsistin nettikäytöstä. Huomiota kerjätään koko ajan monilla eri tavalla, ja provoisoidaan ja loukataan toisia, että joku edes narsistille kommentoisi jotain. Kun ei muuta elämää ole, niin elämä on pelkkää vauvapalstailua.

Ota osaan suruunne,😢.