Mitä kirjoja luet lapsellesi?
Olen hankkinut alle vuoden ikäiselle lapselleni kasapäin vauvakirjoja ja lasten kirjoja. Ei oikein ole jaksanut keskittyä kuuntelemiseen. Tänään kokeilin Kalevalaa, ja tunnin kuunteli silmät pyöreänä ihmetellen. Kieli solmussa tavailin, mutta hauskaa oli. Mikä on teillä mieluisaa luettavaa?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset kirjat, joissa on arkisia asioita. Esim. Tomppa- ja Aino-kirjat ovat aivan lyömättömiä ihan pienille. Useimmat pienten lasten kirjat tarjoavat jotain sellaista, mihin vaaditaan korkeampaa käsityskykyä.
Täytyypä tutustua niihin :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset kirjat, joissa on arkisia asioita. Esim. Tomppa- ja Aino-kirjat ovat aivan lyömättömiä ihan pienille. Useimmat pienten lasten kirjat tarjoavat jotain sellaista, mihin vaaditaan korkeampaa käsityskykyä.
Täytyypä tutustua niihin :)
Ap
En tiedä, saako ainoja enää uutena, mutta divarista ainakin. Tomppa-kirjoista saa varmasti uudempia. Toivon, että joku suomalainen lastenkirjailija tekisi yhtä hienon kulttuuriteon kuin Kristiina Louhi aikoinaan.
No, sitten on vielä Veikko ja Veikko -kirjat sekä Onni-kirjat, mutta omat suosikkini on ehdottomasti nuo Ainot ja TOmpat.
Ei sen ikäinen vielä mistään tajua. Lue ääneen jotain mistä itse pidät.
Ja siis tietenkin se lukeminen on aluksi sitä, että näytetään kirjasta, että tuossa on tuttipullo, tuossa on nalle, tuossa on voileipä. Siks just se arkinen on parempaa kuin ihmisen lailla käyttäytyvät eläimet tai jotkut fantasiahahmot, joita paljon pienimpien kirjoissa on. Mukaan luettuna Puppe-kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Ei sen ikäinen vielä mistään tajua. Lue ääneen jotain mistä itse pidät.
Voi, sen ikäinen tajuaa paljonkin! Ja just siksi se on tärkeää, että kirjoissa on jotain, joka on lapselle tuttua. Eikä noin pienille ole tärkeää se teksti, vaan vuorovaikutus. Tekstin voi aluksi unohtaa. Kuvista katsellaan tuttuja asioita ja lapsi opettelee osoittamaan erilaisia asioita kuvista.
Muistan kun lapseni oli 1-2-vuotias, niin luimme aina samaa Tomppa-kirjaa. Ensimmäisellä aukeamalla, ennen varsinaista tarinaa, oli hiekkalelujen kuvia. Kyselin aina, missä on ämpäri, missä on lapio jne ja lapsi näytti sormella.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun lapseni oli 1-2-vuotias, niin luimme aina samaa Tomppa-kirjaa. Ensimmäisellä aukeamalla, ennen varsinaista tarinaa, oli hiekkalelujen kuvia. Kyselin aina, missä on ämpäri, missä on lapio jne ja lapsi näytti sormella.
Just tätä on se lukeminen ihan pienelle!
Kama Sutra toimii aina!
Mein Kampf on aivan lyömätöntä iltasatuluettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun lapseni oli 1-2-vuotias, niin luimme aina samaa Tomppa-kirjaa. Ensimmäisellä aukeamalla, ennen varsinaista tarinaa, oli hiekkalelujen kuvia. Kyselin aina, missä on ämpäri, missä on lapio jne ja lapsi näytti sormella.
Värejä ja numeroita, kaikkea mitä siinä on.
Aivan kuten vaipanvaihdossakin, siinäkin voi sanoittaa, "otetaas sukka jalasta, toinen sukka toisesta jalasta"
Ruualla kanssa sanoitetaan. Ei se tartte olla koko ajan lukemista se vuorovaikutus, musiikkiakin, ihan mitä vaan!
Lue vaikka Andy Weirin yksin marsissa lapselle ja tee kysymyksiä siitä kuinka hyvin kirjailija on hänen mielestään onnistunut pysymään tieteellisissä faktoissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun lapseni oli 1-2-vuotias, niin luimme aina samaa Tomppa-kirjaa. Ensimmäisellä aukeamalla, ennen varsinaista tarinaa, oli hiekkalelujen kuvia. Kyselin aina, missä on ämpäri, missä on lapio jne ja lapsi näytti sormella.
Värejä ja numeroita, kaikkea mitä siinä on.
Aivan kuten vaipanvaihdossakin, siinäkin voi sanoittaa, "otetaas sukka jalasta, toinen sukka toisesta jalasta"
Ruualla kanssa sanoitetaan. Ei se tartte olla koko ajan lukemista se vuorovaikutus, musiikkiakin, ihan mitä vaan!
Tämä nyt ei lukemiseen liity, mutta esim se värien kertominen asioiden yhteydessä. "Maistetaan punaista tomaattia"
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lue vaikka Andy Weirin yksin marsissa lapselle ja tee kysymyksiä siitä kuinka hyvin kirjailija on hänen mielestään onnistunut pysymään tieteellisissä faktoissa
Luin tuon viisivuotiaalle pojalle (sensuroin kironasanat ja jotkut ku.olemapohdinnat). Kuunteli kiinnostuneena.
Aloittaja voisi kokeilla myös loruja, vaikka vanha kunnon Tiitiäisen satupuu.
Sellaiset kirjat, joissa on arkisia asioita. Esim. Tomppa- ja Aino-kirjat ovat aivan lyömättömiä ihan pienille. Useimmat pienten lasten kirjat tarjoavat jotain sellaista, mihin vaaditaan korkeampaa käsityskykyä.