EN JAKSA = RIVITALOSSA ALKAA KESÄELÄMÄ PIHOILLA JA JO NYT YHTÄ HOOTA!!
En enää ikinä muuta rivitaloon, kun pääsen tästä. Naapureilla jatkuvasti ovet auki, pihoilla ollaan. Ei siinä, pihat vain pieniä. Ja tottakai on pakko popittaa kovaa pihalla. Tottakai on pakko huutaa pihalta sisään asiat, tottakai täytyy puhua ihan helevatan kovaa puhelimeen pihalla. Tätä jatkuu myöhään yöhön, kun lomaa/viikonloppu.Ja tottakai hyvien tapojen mukaan vedetään tupakkaa minkä keretään, kytätään naapureilla sisälle jos täällä tuulettaa (olen nähnyt) ihan estoitta. Toisin sanoen emme käytä omaa pihaa miehen kanssa mihinkään. Toisella puolella kyylä, toisella häirikkö. Muutetaan syksyksi omakotitaloon, tämä on vuokra-asunto. Ei tee mieli (eikä niitä asuntoja oikeastaan edes löydy, mihin ei vaadita vähintään vuoden sopimusta) muuttaa ensin tästä pakoon ja omaan taloon kun se on valmis. Huoh, mitä tekisitte? Alan olla aivan loppu, se pska alkaa taas ja kukaan ei puutu:(
Kommentit (365)
Yritin mökkeilystä kirjoittaa aiemmin, mutta mokasin jotain. Me vuokrattiin rauhalliselta alueelta mökkiä vuosikaudet, viikoksi joka kesä, samaa, ei naapureita lähellä. Sitten siitä myytiin tontteja, uusia mökkejä tuli ja sattui melkoinen möykkäporukka lähimmälle tontille. No onneksi voidaan itse vaikuttaa loma-aikoihin ja koulujen alkamisviikolla on rauhallista, joten vuokrataan nykyisin se aina silloin. Viikonloppuisin siellä möykätään, silloin me ollaan sisällä tai käydään kirkonkylällä syömässä. Onneksi ovat aamu-unisia, niin aamulla on rauhallista.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta rivarissa oli tosiaan kailottajat. Ja kailottajien iltapihaistunnot.
Tiedoksi, että se lauta-aita ei estä ääntä kuulumasta. Meni monta kesää, ettei takapihalla viitsinyt oleskella ollenkaan, kun naapurit puhelivat järkyttävän kovalla äänellä. Puhetta piisasi.
Grillaajat tai ruohonleikkurit ei häiritse, trampoliinia ei ole, kun kaikki asukkaat aikuisia. Koiratkin on hiljaista sorttia.
Jep.
Pari olutta ja ihmiset alkaa keskustella HUUTAMALLA.
Monilla tämä on tapana jo ennen niitä oluita.
Nämä älämölöihmiset on niin tottuneita omiin meteleihinsä, että pitävät huutamalla puhumista aivan normaalina - ja opettavat lapsensakin samaan möykkään.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi asun melko rauhallisessa vuokrarivitalossa, ainoat pienet häiriöt on talon lasten aiheuttamia, soitellaan ovikelloja huvikseen, pällistellään ikkunasta toisten asuntoihin, autoillekin aiheutettu vaurioita ajattelemattomuuttaan parkkipaikalla. Pihalla on oikeakin leikkipaikka, mutta jostain syystä parkkipaikka näyttää olevan melkeinpä suositumpi leikkipaikka kuin leikkipaikka.... :/
Itse olen irrottanut ovikellon kokonaan tämän rimputteluilmiön takia.
Koputus ei kuulu niin kovaäänisesti. Ja kun tuulikaapin oven sulkee, niin ei sitä vähää.
Häiriköiden mielestä se ovikello on jotenkin muutenkin houkuttelevampi..
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itse ollaan lapsiperhe, niin ei kyllä sellaista toivota naapuriin😂
Tarkoittaako tämä sitä, että lapsiperhe ei halua kuunnella toisten (lapsiperheiden) aiheuttamaa möykkää, mutta pidättää itsellään oikeuden möykätä ja häiritä niitä hiljaisia naapureita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on (omistus)rivarinaapurissa mölyävät lapset. Ei mitään normaaleja lasten ääniä vaan sellaista eläimellistä rääkymistä ja tappelua 24/7. Talvella se kuuluu seinän läpi vaimeasti, mutta kesällä mikään ei hiljennä sitä. Saman perheen isä grillaa makkaraa joka päivä kunhan vaan ilmat sallii ja äiti polttaa ketjussa tupakkaa. Lähes joka viikonloppu on bileet, jossa aikuiset juo ja lapset saa juosta ja kiljua puoleen yöhön.
Omakotitaloon ollaan mekin lähdössä, kunhan saadaan tämä myytyä. Ostetaan vanhoilta sukulaisilta rauhalliselta alueelta.Ihan makkaraakin joka päivä?!?? Jestas. Kyllä nyt on syytä muuttaa.
Jestas miten tyhmää porukkaa täällä on. Makkaran päivittäinen grillaaminen tarkoittaa sitä, että siellä pihassa hengaillaan ja lapset riehuu ja huutaa, ja kuuluu niitä kovia ääniä. Eli he eivät vietä aikaa sisällä koskaan, esim. pelaten tai kokaten jne. lasten kanssa, vaan hilluvat äänekkäästi ulkona, jolloin kaikki kuuluu naapureihin. Lisänä vielä nuo känniviikonloput, joista lapset saavat traumat perintönä, ja jatkavat melko varmasti samaan tyyliin elämäänsä.
Tottakai rivaripihallaan saa grillata, hengata ja lapset leikkiä ulkona. Piha, jossa ei saa viettää aikaa. Joo, hohhoijaa.
Sinä olet selvästikin valinnut väärän asumismuodon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä juuri stressataan, kun meidän rivarin seinänaapurissa asuva dementoitunut mummo kuoli ja kuolinpesä pisti kämpän myyntiin. Remppa siihen nyt ainakin tulee, mutta toivottavasti ammattilaisten toimesta, eikä jonkun perheenisän viikonloppuprojekti.
Vaikka itse ollaan lapsiperhe, niin ei kyllä sellaista toivota naapuriin😂 sama homma lemmikkien kanssa, ei kiitos, vaikka meiltäkin koira löytyy. Meidän koira nyr vaan on 15-vuotias vanhus joka ei ole haukkunut kertaakaan viimeiseen kolmeen vuoteen ja ei paljon muuta tee kun nukkuu päiväunia auringossa pihalla😅 siihen joku aggressiivinen fiffe toiselle puolelle aitaa niin johan on juhlat!Niin teillä saa toki olla lemmikkejä, mutta muilla ei sais. Reilua.
Vikahan ei olekkaan varsinaisesti itse lemmikeissä, vaan niiden omistajissa.
VÄHEMMISTÖNÄ koiranomistajissa on todellakin näitä, jotka oikeasti pitävät huolen siitä, ettei oma lemmikki ole häiriöksi muille.
Jos naapuriin tulee toinen koira, niin on enemmänkuin todennäköistä, että sen omistajat eivät ole yhtä fiksuja - koska "meidän mustihan vaan toteuttaa omaa luontoaan, kun se puolustaa reviiriään, ulvoo laumaansa ja kuskeksii nurkkiin" 🙄
Toinen FIKSU koiranomistaja tuskin olisi ongelma, mutta todennäköisyys saada sellainen on hyvin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on (omistus)rivarinaapurissa mölyävät lapset. Ei mitään normaaleja lasten ääniä vaan sellaista eläimellistä rääkymistä ja tappelua 24/7. Talvella se kuuluu seinän läpi vaimeasti, mutta kesällä mikään ei hiljennä sitä. Saman perheen isä grillaa makkaraa joka päivä kunhan vaan ilmat sallii ja äiti polttaa ketjussa tupakkaa. Lähes joka viikonloppu on bileet, jossa aikuiset juo ja lapset saa juosta ja kiljua puoleen yöhön.
Omakotitaloon ollaan mekin lähdössä, kunhan saadaan tämä myytyä. Ostetaan vanhoilta sukulaisilta rauhalliselta alueelta.Ihan makkaraakin joka päivä?!?? Jestas. Kyllä nyt on syytä muuttaa.
Jestas miten tyhmää porukkaa täällä on. Makkaran päivittäinen grillaaminen tarkoittaa sitä, että siellä pihassa hengaillaan ja lapset riehuu ja huutaa, ja kuuluu niitä kovia ääniä. Eli he eivät vietä aikaa sisällä koskaan, esim. pelaten tai kokaten jne. lasten kanssa, vaan hilluvat äänekkäästi ulkona, jolloin kaikki kuuluu naapureihin. Lisänä vielä nuo känniviikonloput, joista lapset saavat traumat perintönä, ja jatkavat melko varmasti samaan tyyliin elämäänsä.
Heillä oli muuten hyvä elämä, mutta sitten perheen isä sortui makkaran grillaamiseen. Vähitellen isän grillausongelma paheni, ja siitä tuli päivittäistä. Perheen kaikki rahat menivät makkaraan, vanhemmat eivät pystyneet enää huolehtimaan lapsistaan, sillä he vain grillasivat ja huusivat. Lapset otettiin huostaan ja he käyvät terapiassa vielä tänäkin päivänä.
Kamalaa toi grillaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on (omistus)rivarinaapurissa mölyävät lapset. Ei mitään normaaleja lasten ääniä vaan sellaista eläimellistä rääkymistä ja tappelua 24/7. Talvella se kuuluu seinän läpi vaimeasti, mutta kesällä mikään ei hiljennä sitä. Saman perheen isä grillaa makkaraa joka päivä kunhan vaan ilmat sallii ja äiti polttaa ketjussa tupakkaa. Lähes joka viikonloppu on bileet, jossa aikuiset juo ja lapset saa juosta ja kiljua puoleen yöhön.
Omakotitaloon ollaan mekin lähdössä, kunhan saadaan tämä myytyä. Ostetaan vanhoilta sukulaisilta rauhalliselta alueelta.Ihan makkaraakin joka päivä?!?? Jestas. Kyllä nyt on syytä muuttaa.
Jestas miten tyhmää porukkaa täällä on. Makkaran päivittäinen grillaaminen tarkoittaa sitä, että siellä pihassa hengaillaan ja lapset riehuu ja huutaa, ja kuuluu niitä kovia ääniä. Eli he eivät vietä aikaa sisällä koskaan, esim. pelaten tai kokaten jne. lasten kanssa, vaan hilluvat äänekkäästi ulkona, jolloin kaikki kuuluu naapureihin. Lisänä vielä nuo känniviikonloput, joista lapset saavat traumat perintönä, ja jatkavat melko varmasti samaan tyyliin elämäänsä.
Tottakai rivaripihallaan saa grillata, hengata ja lapset leikkiä ulkona. Piha, jossa ei saa viettää aikaa. Joo, hohhoijaa.
Sinä olet selvästikin valinnut väärän asumismuodon.
Huoh🙄
On aivan eri asia "grillata, hengata ja lasten leikkiä" , kuin loputtomasti kiljua, kirkua, keskustella/ölistä huutamalla, huudattaa musiikkia, antaa koirien louskuttaa ja ketjutupakoida kuorossa.
Mutta tämä onkin se suuripieni ero, jota nämä mökyeetut eivät vaan voi ymmärtää. Möykkääminen on aivan eri asia, kuin "hengaaminen ja leikkiminen".
Ilmiömäistä on vielä se, että nämä samaiset mökyeetut kummasti onnistuvat usein aikaansaamaan häiriötä useammalla eri tavalla ja ääntä lähtee useammasta eri lähteestä.
Elämistä ei kukaan ole kieltämässä, mutta jos haluaa elää muiden ihmisten lähistöllä, niin normipalikoilla varustettu aikuinen -ja samalla tavalla kasvatettu lapsi- osaa kyllä ottaa muut ihmiset huomioon.
No onneksi pääsette kohta muuttamaan, kaikki eivät. Mulla eka koti oli luhtirivari. Itse alhaalla ja kiva päätypiha mutta yläkerrasta kytättiin pihalle aina. Naapurin puolella koira kävi tarpeillaan ja loppukesästä se lemu oli ihan hirveä. Muuttivat pois ja tilalle lapsiperhe ja tramppa niin iso että nojas aitaan kummaltakin puolelta. Jatkuvaa kiljumista ja sitä trampan jousten "narsknarsknarsk" ,vanhemmat oli kokoajan tupakalla siinä takapihalla. Iltasin kaikki savu/haju sisälle makkariin, etupihalla ois haitannut vain heidän makkaria savut. Muutin erossa pois uuteen kerrostaloon. Alin kerros, kulma asunto, jätti terassi, sisäänkäynti joko terassilta tai rapusta. Seinänaapuri nuori bilettäjä, poppivehkeet pääntakana kun nukkui, oveen paisko kokoajan jonkun ostoskassit tai koirien piiskahännät. Tuulikaapin ovet rämähti niin kovaa että keittiön kaapissa astiat kilisi tai talvisin kaikkien piti tömistellä lumet kengistä. Yläkerrassa jostain muualta kotoisin oleva kälättäjäperhe joilla papukaija! Se huhuuhuhuuu ääni sai hulluksi.... muutin omakotitaloon, tien pää, metsää ja peltoa, ainoa häiriö on kyntö/puintihommissa oleva traktori silloin tällöin. Ah mun ääniyliherkkä sielu on saanut rauhan, toivottavasti ei tarvitse koskaan muuttaa.
Miksi teidän taloyhtiöissä ei puututa häiritsevään elämään? Meillä omistusrivari-yhtiö jossa yksi kaksio vuokralla. Siihen muutti viime kesänä nuoripari, joka on ilmeisesti oletti, että on OK istua kavereiden kanssa pihalla kaljaa ottamassa ja musiikkia kuuntelemassa yöt läpeensä. Tuosta valitettiin isännöitsijälle, kun on tietysti normaalilta eläjiltä ja kaikilta naapureilta paloi käpy.
Mun kokemuksen mukaan rivari joka tapauksessa on parempi asumismuoto kuin kerrostalo. Sieltä kuuluu äänet paitsi seinän takaa, myös ala- ja yläkerrasta. Kaikki rapun äänet kantautuvat asuntoon, aina joku tekee remppaa jne. Omakotitalo isolla tontilla olisi paras, ne lähekkäin rakennetut uudet talot eivät eroa rivarista mitenkään kun pihat ovat postimerkkejä. Noissa vielä on likipitäen aina naapurissa meluavia lapsia, kun rivareissa asuu myös eläkeläisiä ym. rauhallista väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on (omistus)rivarinaapurissa mölyävät lapset. Ei mitään normaaleja lasten ääniä vaan sellaista eläimellistä rääkymistä ja tappelua 24/7. Talvella se kuuluu seinän läpi vaimeasti, mutta kesällä mikään ei hiljennä sitä. Saman perheen isä grillaa makkaraa joka päivä kunhan vaan ilmat sallii ja äiti polttaa ketjussa tupakkaa. Lähes joka viikonloppu on bileet, jossa aikuiset juo ja lapset saa juosta ja kiljua puoleen yöhön.
Omakotitaloon ollaan mekin lähdössä, kunhan saadaan tämä myytyä. Ostetaan vanhoilta sukulaisilta rauhalliselta alueelta.Ihan makkaraakin joka päivä?!?? Jestas. Kyllä nyt on syytä muuttaa.
Jestas miten tyhmää porukkaa täällä on. Makkaran päivittäinen grillaaminen tarkoittaa sitä, että siellä pihassa hengaillaan ja lapset riehuu ja huutaa, ja kuuluu niitä kovia ääniä. Eli he eivät vietä aikaa sisällä koskaan, esim. pelaten tai kokaten jne. lasten kanssa, vaan hilluvat äänekkäästi ulkona, jolloin kaikki kuuluu naapureihin. Lisänä vielä nuo känniviikonloput, joista lapset saavat traumat perintönä, ja jatkavat melko varmasti samaan tyyliin elämäänsä.
Heillä oli muuten hyvä elämä, mutta sitten perheen isä sortui makkaran grillaamiseen. Vähitellen isän grillausongelma paheni, ja siitä tuli päivittäistä. Perheen kaikki rahat menivät makkaraan, vanhemmat eivät pystyneet enää huolehtimaan lapsistaan, sillä he vain grillasivat ja huusivat. Lapset otettiin huostaan ja he käyvät terapiassa vielä tänäkin päivänä.
Kamalaa toi grillaaminen.
Ja tiedätkö, pahinta makkarassa on, että se laittaa ihmisen HUUTAMAAN. Ei vaan voi mitään, tekee mieli HUUTAA eikä sille voi mitään. Se on makkaran ominaisuus.
Siitä alkaa alamäki. Elämä pilalla.
Itse olen asunut yhdessä hyvässä kerrostalossa vuokralla vähän aikaa missä paljon ja lähes kaikki omistusasuntoja. Siellä niin hyvä äänieristys, ettei paljon kuulunut mikään. Siihenkin silti poikkeuksena ilmeisesti yläkerrassa asuva nainen jonka luona kävi öisin joku ns kumppani ja riitelivät välillä. Kerran oikein kovaa huutoa siellä. Se kyllä kuului, vaikka muuten ihan uusi talo olikin. Samoin siinä asunnossa missä itse asuin sen vuoden oli asunut aiemmin metelöivä nuorempi nainen joka sai häädön ja minä sitten muutin hänen jäljeensä siihen. Naapurit kiittelivät kuinka hiljaa olin, kun olivat kärsineet melusta pitkään. Näin huomasin sen, että vaikka olisi kuinka hyvä uusi talo ja äänieristys sekä rauhalliset asukkaat niin silti jopa yksi poikkeus voi pilata rauhan. Tuolla myös koiran haukunta kyllä kuului jopa ylhäältä alas, mutta onneksi haukkui vaan päivisin. Tähän verrattuna kahden tuttuni kerrostalot silti levottomia ja vanhempia. Niissä kuului ihan tavallinen tv seinien läpi sekä muiden puheetkin. Se oli kamalaa minusta.
Olen asunut myös rivitalossa, mutta se sattui olemaan alueelle ainoa missä vaan yksi naapuri eli oli ns paritalo. Siinä ei ollut edes asukasta sillon joten sain asua omassa rauhassa ilman naapuria. Olisi varmaan ollut tuolla huono äänieristys. Samoin asuin myöhemmin hetken toisessa vanhassa rivitalossa jossa kaikki kuului läpi kuten tavallinen puhekin. En voinut asua siinä pitkään.
Sitten asuin lapsuuteni omakotitalossa. Se suurella tontilla ja hyvät naapurit. Sitten nuoruudessa toisessa talossa, missä pieni kaava-alueen tontti ja melua enemmän. Leikki puisto lähellä missä lapset varsinkin kesäisin aamulla ja päivällä sekä nuoret sitten iltaisin oleilivat. Levoton paikka kyllä. Jatkuvasti tuntui kuin joku meni sinne tänne ja oli vähän kuin siinä toisten vahdattavana, kun pihaan näki niin hyvin aidoistakin huolimatta.
Sitten kaksi vuokralla olevaa omakotitaloa. Toinen maaseudulla ja pieni tontti sekä kaikki naapurit lapsiperheitä ja ääntä heistä lähti paljon. Kesäisin jatkuva huuto, mopolla ajo, jokin kone huusi, trampoliit joka pihassa yms. Oli pakko muuttaa pois, kun ikkunaa ei voinut enää pitää auki. Nyt asun vuokralla metsän keskellä talossa jossa vaan yhdet vanhemmat naapurit kauempana. Täällä on hiljaista. On vaikeaa tämä asuminen kyllä minusta ja jos miettii kaikkia paikkoja missä olen asunut niin vaan tuo lapsuuden omakotitalo, uudempi kerrostalo sekä tämä nykyinen ovat olleet hyviä asua. Vuokralta pääsee pois ainakin jossakin vaiheessa, mutta itse pelkään eniten sitä jos ostaa huonon asunnon ja levotonta. Tosin ei ole itselle ajankohtainen.Sori pitkä viesti.
Vierailija kirjoitti:
Älkää IKINÄ alkaako juttusille naapurien kanssa, nyökätkää jos teitä tervehditään.
T nimimerkki: Rivitalon narkkinaapuuri koittaa yt kaveerata, kun erehdyin ystävällisesti tervehtimään takaisin ja vuorokauden ajalla ei ole väliä tässä paskatilanteessa...
Vain suomalainen ajattelee että naapureita ei kannata tervehtiä.. juntit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää IKINÄ alkaako juttusille naapurien kanssa, nyökätkää jos teitä tervehditään.
T nimimerkki: Rivitalon narkkinaapuuri koittaa yt kaveerata, kun erehdyin ystävällisesti tervehtimään takaisin ja vuorokauden ajalla ei ole väliä tässä paskatilanteessa...Vain suomalainen ajattelee että naapureita ei kannata tervehtiä.. juntit.
Taas päästiin suomihäpeään. Kyllä se on syvälle juurtunut kun kaikki hävettää.
Asun rivitalossa, meillä ei ole tuollaista. Naapurit ovat kyllä pihoillaan, lapset pomppivat yhteispihalle hankitulla trampalla jne, naapurin omakotitalon poika välillä huudattaa mopoaan, mutta kukaan ei möykkää yömyöhään. Rivitalossa pitää minusta vähän sietää muiden ääniä. Möykkänaapurit toki asia erikseen ja niiltä ei taida pelastaa kuin hyvä tuuri, koska niitä ei joka rivitalossa onneksi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on (omistus)rivarinaapurissa mölyävät lapset. Ei mitään normaaleja lasten ääniä vaan sellaista eläimellistä rääkymistä ja tappelua 24/7. Talvella se kuuluu seinän läpi vaimeasti, mutta kesällä mikään ei hiljennä sitä. Saman perheen isä grillaa makkaraa joka päivä kunhan vaan ilmat sallii ja äiti polttaa ketjussa tupakkaa. Lähes joka viikonloppu on bileet, jossa aikuiset juo ja lapset saa juosta ja kiljua puoleen yöhön.
Omakotitaloon ollaan mekin lähdössä, kunhan saadaan tämä myytyä. Ostetaan vanhoilta sukulaisilta rauhalliselta alueelta.Ihan makkaraakin joka päivä?!?? Jestas. Kyllä nyt on syytä muuttaa.
Jestas miten tyhmää porukkaa täällä on. Makkaran päivittäinen grillaaminen tarkoittaa sitä, että siellä pihassa hengaillaan ja lapset riehuu ja huutaa, ja kuuluu niitä kovia ääniä. Eli he eivät vietä aikaa sisällä koskaan, esim. pelaten tai kokaten jne. lasten kanssa, vaan hilluvat äänekkäästi ulkona, jolloin kaikki kuuluu naapureihin. Lisänä vielä nuo känniviikonloput, joista lapset saavat traumat perintönä, ja jatkavat melko varmasti samaan tyyliin elämäänsä.
Heillä oli muuten hyvä elämä, mutta sitten perheen isä sortui makkaran grillaamiseen. Vähitellen isän grillausongelma paheni, ja siitä tuli päivittäistä. Perheen kaikki rahat menivät makkaraan, vanhemmat eivät pystyneet enää huolehtimaan lapsistaan, sillä he vain grillasivat ja huusivat. Lapset otettiin huostaan ja he käyvät terapiassa vielä tänäkin päivänä.
Kamalaa toi grillaaminen.Ja tiedätkö, pahinta makkarassa on, että se laittaa ihmisen HUUTAMAAN. Ei vaan voi mitään, tekee mieli HUUTAA eikä sille voi mitään. Se on makkaran ominaisuus.
Siitä alkaa alamäki. Elämä pilalla.
Ap:kin on tainnut grillata liikaa makkaraa, koska hänkin HUUTAA.
Kyllä olisi mukava, kun ihmiset ottaisivat huomioon naapurinsa. Etenkin radion auki pitäminen ulkona on todella raivostuttava tapa. Jokukin laittaa radion päälle ja siinä se saa mölistä vaikka ihminen itse menisi sisälle.
Jotkut ehkä kuvittelevat sen olevat tosi mageeta, että radiosta soi cool hiphop.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asunto selittää paljon.
Eihän ap sanonut että yhtiö on vuokrataloja. Olimme mekin vuokralla rivarissa remontin ajan, ei asunto silti ollut vuokrakämppä.
Oon asunu rivarissa, kerrostalossa ja omakotitalossa. Pakko sanoa että paskimmat naapurit oli kun asuttiin omakotitalossa. Toki asuttiin omakotitaloalueella eikä missään ihan korvessa. Mutta ei sitä voi koskaan tietää.
Kaikista rauhallisinta asua oli ehdottomasti kerrostalossa.
Hei se oli asiallinen!
Aina voi muuttaa syrjäkylälle,
Jos tulisi sinne paljon asukkaita, totta kai myymälauton voisi ottaa uudelleen ajoon ,kehittää lisää liikennöinti palveluja,
Eikä vaan koululais - asiointi kuljetuksia.