Lue keskustelun säännöt.
Sinä jonka vanhempi on vaikea-asteinen narsisti, millainen se normaali vanhempasi on?
29.04.2022 |
Olen miettinyt tätä nyt paljon, ja ymmärrän että se toinen vanhempi on toki läheisriippuvainen, alistettu, väkivallalla hiljennetty ja peloteltu (kuten me lapsetkin kotona asuessamme). Mutta yhä enemmän häiritsee se että siitä normaalista - joka ennen jaksoi vielä edes välillä vähän puolustaa lapsiaan - on tullut vanhemmiten aivan samanlainen loukkaava ja valtaakäyttävä julmuri kuin narsistista.Ulkomailla taitaa olla termi co-narcissist tai ohutnahkainen, en nyt noista tiedä kun en ole niin virallisten termien perään.Mutta on vähintään hämmentävää tämä käytös. Sen väkivaltaisen narsistivanhemman kanssa en ole ollut vuosikymmeneen tekemisissä, sillä siinä meinasi mennä henki ja terveys kun vielö olin. Sitten meni monta vuotta mukavahkosti - pystyin pitämään yhteyttä terveempään vanhempaan.Kunnes siitä tuli äkkiä samanlainen. Nyt se terveempi siis uhkailee, kiristää, toivoo mulle kolaria, sairautta, konkurssia ja kaikkea pahaa ääneen ja on sanonut mm että mut olisi pitänyt t*ppaa jo kohtuun aikanaan. Uhkailee lapsiani ja perhettäni ja käyttäytyy aivan rajattomasti.Pohdin nyt sitä ettäA) laitanko välit poikki suojellakseni itseäni ja lapsiani vaiB) voiko olla joku sairaus tai onko tämä siis ilmiönä normaali?En siis väitä että tää olisi yleistä tai tavallista, sekopäitä nuo on molemmat. Mutta ymmälläni pohdi voiko olla todella niin että narsistin puoliso - jota on pahoinpidelty ja alistettu vuosikymmenet - lopultaa muuttuu kaltoinkohtelijan kaltaiseksi?
Kommentit (7)
Molemmat olivat väkivaltaisia, diagnosoituja narsisteja. En ole varma kumpi oli lopulta niskan päällä. Ehkä äiti, sillä isällä tuntui olevan enemmän tunteita mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei se narsistin alistamaksi vapaehtoisesti jäävä puoliso ole koskaan terve. Vaan löheisriippuvainen ja usein vakava trauma. Ei ihme jos lanttua viiraa
Jostain luin että uhri muuttuu kiusaajan kaltaiseksi ennenpitkää.
Läheisriippuvaine hovin jäsen. Kiusaajaringin ns mahdollistaja.
Isäni, joka on kuollut, oli alistettu, haukuttu, solvattu, mitätöity. Narsistin taholta.
Isä oli helppo uhri narsistille, kasvanut hyvin turvattomissa oloissa lastenkodissa 12-vuotiaaksi, kunnes setänsä oli hänet sieltä hakenut ja elämä parani sitten hieman.
Isä kuitenkin oli oppinut tavan vetäytyä pois henkisesti. Hän ikäänkuin eli omassa maailmassaan, haukkumiset ja solvauksetr valuivat kuin vesi hanhenselästä. Hän oli poissaoleva, kiltti meille lapsille mutta kuitenkin etäinen. Mikään mitä isä teki ei ollut oikein. Kun isä viipyi talon rakennuksella illalla, hän oli siellä jotta pääsi helpolla eikä tarvinnut olla kotona. Kuitenkin taloa vaadittiin, se oli saatava. Itsekseen sen kai olisi sitten pitänyt rakentua ja paikoilleen nousta.
Isän suku oli kelvotonta sakkia, ei mitään yhteyttä sinne päin, ei edes isä saanut pitää. Isän työkaverit haukuttiin, kun isä puhui naapureitten kanssa olivat kaikki hulluja.
Teini-iässä syytin isää miksi hän ei ollut ottanut eroa ja vienyt meitä lapsia pois. Koskaan en saanut vastausta mutta vanhempana aloin ymmärtää tuota kuviota paremmin.
Minä oli narsistille se perheen syntipukki, ja samoin sitten parille vanhemmalle sisarelle. Jos minua ei olisi ollut, ei kotona olisi ollut sellaista kuin oli. Nämä kaksi sisarusta ajatteleva edelleenkin näin vaikka molemmat vanhemmat on kuolleet. Kauna ja viha elää. Narsisti sai heidät tuhottua ja rikottua meidän välit, mikä oli hänen agendansakin.
Koska pistin vastaan, sain samat vihat päälleni kuin isä. Sain kuulla että olin ei-toivottu, taakka, tunkeilija. Isä oli minulle tärkeä ja siitä minua pilkattiin. Ihmeen kaupalla ja varmaan pahalla sisullani selvisin kuitenkin vaikka syvillä haavoilla. Ei saanut minua lannistettua. Moni asia kuitenkin olisi elämässäni varmaan toisin ilman tuota kasvupohjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni, joka on kuollut, oli alistettu, haukuttu, solvattu, mitätöity. Narsistin taholta.
Isä oli helppo uhri narsistille, kasvanut hyvin turvattomissa oloissa lastenkodissa 12-vuotiaaksi, kunnes setänsä oli hänet sieltä hakenut ja elämä parani sitten hieman.
Isä kuitenkin oli oppinut tavan vetäytyä pois henkisesti. Hän ikäänkuin eli omassa maailmassaan, haukkumiset ja solvauksetr valuivat kuin vesi hanhenselästä. Hän oli poissaoleva, kiltti meille lapsille mutta kuitenkin etäinen. Mikään mitä isä teki ei ollut oikein. Kun isä viipyi talon rakennuksella illalla, hän oli siellä jotta pääsi helpolla eikä tarvinnut olla kotona. Kuitenkin taloa vaadittiin, se oli saatava. Itsekseen sen kai olisi sitten pitänyt rakentua ja paikoilleen nousta.
Isän suku oli kelvotonta sakkia, ei mitään yhteyttä sinne päin, ei edes isä saanut pitää. Isän työkaverit haukuttiin, kun isä puhui naapureitten kanssa olivat kaikki hulluja.
Teini-iässä syytin isää miksi hän ei ollut ottanut eroa ja vienyt meitä lapsia pois. Koskaan en saanut vastausta mutta vanhempana aloin ymmärtää tuota kuviota paremmin.
Minä oli narsistille se perheen syntipukki, ja samoin sitten parille vanhemmalle sisarelle. Jos minua ei olisi ollut, ei kotona olisi ollut sellaista kuin oli. Nämä kaksi sisarusta ajatteleva edelleenkin näin vaikka molemmat vanhemmat on kuolleet. Kauna ja viha elää. Narsisti sai heidät tuhottua ja rikottua meidän välit, mikä oli hänen agendansakin.
Koska pistin vastaan, sain samat vihat päälleni kuin isä. Sain kuulla että olin ei-toivottu, taakka, tunkeilija. Isä oli minulle tärkeä ja siitä minua pilkattiin. Ihmeen kaupalla ja varmaan pahalla sisullani selvisin kuitenkin vaikka syvillä haavoilla. Ei saanut minua lannistettua. Moni asia kuitenkin olisi elämässäni varmaan toisin ilman tuota kasvupohjaa.
Ap tässä, tutulta kuulostaa, olen myös syntipukkilapsi ja sisarus on kääntynyt/käännetty minua vastaan jo lapsuudessa. Sun isästä ei kuitenkaan tainnut tulla ilkeää?
Tuo on tavallista ja se on sitä että ikänsä alistettu saattaakin vanhana päästä niskan päälle ja se maksaa potut pottuina. Myös sivullisille ja viattomille. Kun on vuosikymmenten kauna viimein räjähtänyt.