Mietittekö koskaan jonkun katseesta, onko hän mahdollisesti ihastunut tai vaikuttunut teistä?
Minä mietin tänään, mutta saatan olla ihan väärässäkin.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Pystyy lukemaan jos taitoja löytyy
Tilanne oli hyvin virallinen ja henkilö uusi, vaikea lukea varmasti. ap
En mieti, en ole sellainen nainen jota katseltaisiin ihastuneesti.
Joo. Kyllä sen huomaa jis joku niin katsoo. Vaikka sen jälkeen olenkin totaalisen ujo ja aloitekyvytön aloittamaan keskustelua kenenkään tuntemattoman kanssa.
Aika usein, olen koko ikäni saanut katseita ja ihailua miehiltä, joskus miettinyt miksi, en minä nyt niin kummoinen ole. Viimeksi tänään, kun olin paikallisen liikkeen kevätmarkkinoilla, miehet tuli jutteleen ja vaimot näytti hapanta naamaa. Kivaa. Olen eläkeläinen, vaikka monien tiedä, eikö usko kun sanon. 🤗
Itse olen kauniina naisena tottunut siihen, että ensireaktio on sellainen tietyllä tapaa ihastunut. Saan aika paljon anteeksi ulkonäköni takia ensivaikutelmassa. Yritän aina kompensoida tilannetta olemalla itse mahdollisimmana asiallinen, välillä jopa sellainen "miehekkään jämpti". olen huomannut, että naisellisuuden ylikorostaminen tällä ulkonäöllä saattaa jäädyttää koko tilanteen joten pyrin välttelemään näitä tilanteita, joissa joku jää liian pitkäksi aikaa ihastuneena tuijottelemaan.
Mutta siis sitten sellaiset todella sähköisen ihastuneet tunnelmat, niin kyllä sen molemminpuolin aistii.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kauniina naisena tottunut siihen, että ensireaktio on sellainen tietyllä tapaa ihastunut. Saan aika paljon anteeksi ulkonäköni takia ensivaikutelmassa. Yritän aina kompensoida tilannetta olemalla itse mahdollisimmana asiallinen, välillä jopa sellainen "miehekkään jämpti". olen huomannut, että naisellisuuden ylikorostaminen tällä ulkonäöllä saattaa jäädyttää koko tilanteen joten pyrin välttelemään näitä tilanteita, joissa joku jää liian pitkäksi aikaa ihastuneena tuijottelemaan.
Mutta siis sitten sellaiset todella sähköisen ihastuneet tunnelmat, niin kyllä sen molemminpuolin aistii.
Jännä, juuri tätä käytän itse. Ja olen muuten itse jo ihan keski-ikäinen, joten jokapäiväinen miesten lääpällään olo ei ole enää ajankohtaista. Joskus kuitenkin tulee sellainen tilanne, että tulee niitä vanhoja tuttuja katseita uusilta ihmisiltä. ap
Kyllä välillä ja ainakin kiinnostuneita katseita ja erilaisia lähestymistä miesten taholta usein on, miten paljon sitten näistä seuraa on toinen juttu. Harvoin asiat siitä etenee jostain syystä. Joko itseä ei kiinnosta tai sitten se toinen varattu tms.
Miesten puolelta on itselle ainakin selvä merkki jos katseet kohtaa usein, mies tulee juttelemaan ja tekee tikusta asiaa. Kehuu jostain jutusta, hymyilee. Kyllä se kaverillinen katse on jotain muuta.
Toisaalta välillä yllättyy siitä miten itse on kokenut olevansa täysin läpinäkyvä mutta toinen on yllättynyt kun sanon ääneen että olen kiinnostunut tai vaikka että toinen viehättää ulkoisesti. Joka kerta tullut yllärinä
En, mutta mietin usein ihmisten katseesta inhoavatko, halveksivatko ja kiusaavatko he minua.
Olen itse asiallinen ihminen. Olisi outoa jos toinen kuolaisi silmät pullollaan kuin jotain vamppia.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse asiallinen ihminen. Olisi outoa jos toinen kuolaisi silmät pullollaan kuin jotain vamppia.
Tarkoittaako kiinnostunut katse sinusta tuota? ap
Minua ei katsella kuin vain järkyttyneen näköisenä.
Itse en ole enää kovin nuori edes, tavallinen vaalea nainen. Minusta on vaikea käsittää, että herätän miehissä kiinnostusta. Ilmeisesti olen nätti, vaikka en itse itseäni sellaisena pidä. Minulle ollaan hyvin kohteliaita, miehet vähän tietyllä tavalla esittävät ja osa ujostelee. Vaikka olen hyvin kaukana nykyajan itsevarmoista instanaisista.
Melko harvoin. Usein samat ihmiset varmaan näyttävät samoilta monia ihmisiä katsoessaan. On ystävällisiä, varautuneita ja erikseen pokaajia.
Jos joku uusi ihminen katsoo puhuessaan, todennäköisesti kyseessä on ohimenevä katsominen.
Erityisen ikävää on joutua alemmassa asemassa sovinististen arveluiden kohteeksi. Jos puhun jollekin tai joku minulle, muka voin olla kiinnostunut. Mitä iloa minulle olisi siitä, että olen osaamiseeni verrattuna huonossa asemassa ja sitten muka kiinnostun jostain toisesta? Ei yhtään mitään. Yleensä sellaista käytetään tekosyynä, ettei tarvitse noteerata työhakemusta eikä palkata.
Kerron siis töistä mutta työnantaja tai työkaveri voi tulkita, että olen vaan hänestä kiinnostunut. Kun puhun hänelle. Sitten "ihailijaa" ei mitenkään tarvitse palkata eikä osaamista huomioida. Vaikka "ihailtu" ei edes kertoisi omasta työstään tai osaamisestaan ja kyseessä olisi rekrytointitilanne.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole enää kovin nuori edes, tavallinen vaalea nainen. Minusta on vaikea käsittää, että herätän miehissä kiinnostusta. Ilmeisesti olen nätti, vaikka en itse itseäni sellaisena pidä. Minulle ollaan hyvin kohteliaita, miehet vähän tietyllä tavalla esittävät ja osa ujostelee. Vaikka olen hyvin kaukana nykyajan itsevarmoista instanaisista.
Uskoisin että katseessasi on jotain todella persoonallista. Itsekin muistan iskeneeni silmäni yhteen nuoreen naiseen, joka ei ollut pilattu meikillä eikä ylipäätään mitenkään laitettu. Mutta se lämmin, ehkä hiukan ujo ja samalla uhmakas katse vei kyllä jalat alta. Huhhuh... Mutta toki en tiedä millainen olisi ihmisenä kun en koskaa puhunut hänen kanssaan, mutta sitä sähköistä tunnetta en vaihtaisi pois.
En mieti, minua ei ole vuosiin kukaan katsonut ihastuneesti.
Jossain ravintolassa ja vapaa-ajalla kiinnostuneen katseen voi tunnistaa helpommin. Virallisissa kohtaamisissa kiinnostusta taas koitetaan usein peitellä ja katseesta on hyvin paljon vaikeampaa tunnistaa mitään.
Joskus ohimennen mutta eipä siitä mitään seuraa, vaikka olisikin ihastunut ja totaalisen vaikuttunut.
Pystyy lukemaan jos taitoja löytyy