Onko heikkouden merkki jos itkee?
Onko esim. kyynelehtivä poliitikko heikko? Pitäisikö johtajan opetella piilottamaan tunteensa?
Kommentit (27)
Ei!Niin naisilla,miehillä,tytöillä pojilla lapsilla on: Vaan On Vahvuuden merkki itkeä ja näyttää kaikki tunteet.
On rehellistä itkeä silloin kun itkettää. Ei se tarkoita välttämättä, että on heikko.
Ymmärrän kyyneleiden piilottamisen tavoitteen kyllä joissain tehtävissä, koska ihmisten mielissä kyyneleet herkästi liitetään heikkouteen. Esim. armeijan univormussa esiintyvän kannattaa hallita ja piilottaa tunteensa (kaikenlaiset tunnereaktiot), koska siinä tehtävässä pyritään strategisesti luomaan mielikuvaa toimijuudesta, jota tunteet eivät rajoita.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Muistaako joku kuinka politiikko Arja Alhoa aikoinaan itketettiin muiden politiikkojen suunnalta?
Aika tunteeton ja kylmä täytyisi ihmisen olla, jos esimerkiksi nuo Ukrainan tapahtumat ei itkettäisi. En haluaisi sellaisia päättäjiä tänne, itänaapurissa sellaisia näyttää olevan tungokseksi asti.
Kaikki tunteilu on heikkoutta. Tv. Kivinaama psykopaatti.
Jos Sauli Niinistö alkaisi pillittää kesken puheen, niin kyllä sitä heikkouden merkkinä pidettäisiin.
Naisilla eri asia, heidän itkeminensä hyväksytään paremmin.
Ei ole. Minä olin lapsena herkkä ja itkin herkästi. Myöhemmin olen tajunnut, että kuka tahansa normaalilla tunnekehityksellä varustettu olisi myös itkenyt. Lisäksi lapsille pienemmät asiat ovat usein suurempia kuin aikuiselle. Nykyisin itku tulee harvemmin, kun elämässä on kaikki hyvin.
Minä olen herkkä ja empaattinen ja siksi itken helposti. Tunnen surua ja pelkoa, joskus turhautumista. Mutta heikkoa ei minusta saisi tekemälläkään. Aikuisen itku on rohkeaa, antaa tunteen tulla sillä hetkellä kun se on, eikä padota. Sen jälkeen on selkeämpi ja puhtaampi olo.
Vierailija kirjoitti:
Jos Sauli Niinistö alkaisi pillittää kesken puheen, niin kyllä sitä heikkouden merkkinä pidettäisiin.
Naisilla eri asia, heidän itkeminensä hyväksytään paremmin.
Olen eri mieltä.
On, varsinkin jos on kyse sodasta / puolusvoimista. Ei sotia itkemällä voiteta.
Vierailija kirjoitti:
Ei
Ellei se ole laskelmoitua/esitystä/tarkoituksellista.
Jos se on aitoa niin silloin se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Jos Sauli Niinistö alkaisi pillittää kesken puheen, niin kyllä sitä heikkouden merkkinä pidettäisiin.
Naisilla eri asia, heidän itkeminensä hyväksytään paremmin.
Jos Sauli Niinistö tai kuka tahansa miespoliitikko itkisi kesken traagisista asioista kertovan puheen, niin arvostus nousisi kymmeniä prosentteja!
Olen itkenyt paljon. Myös muiden nähden. Olen myös toisaalta nauravainen aina joskus.
Vierailija kirjoitti:
On, varsinkin jos on kyse sodasta / puolusvoimista. Ei sotia itkemällä voiteta.
Ei niitä myöskään itkemällä hävitä. Sota on kamala asia ja epäilen, että jokainen sen kokenut on varmaan jossain piilossa salaa itkenyt. Ihmisiä kun ovat.
Vierailija kirjoitti:
Jos Sauli Niinistö alkaisi pillittää kesken puheen, niin kyllä sitä heikkouden merkkinä pidettäisiin.
Naisilla eri asia, heidän itkeminensä hyväksytään paremmin.
Kyllä mieskin saa ja voi herkistyä. Voi peräti lisätä viestin uskottavuutta kun kyse on jostain surullisesta, esim omasta menetyksestä.
Jordan Peterson tulee ainakin nyt mieleen you tubessa (hänellä ollut sairautta ja vaimoko kuoli) ja jossain tedtalkeissa on miehet pyyhkineet silmäkulmiaan. Ja kun se on aito liikutus ja homma viedään kuitenkin loppuun saakka (haastattelu, puhe) niin en näe tuossa kyllä mitään kummallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Sauli Niinistö alkaisi pillittää kesken puheen, niin kyllä sitä heikkouden merkkinä pidettäisiin.
Naisilla eri asia, heidän itkeminensä hyväksytään paremmin.Jos Sauli Niinistö tai kuka tahansa miespoliitikko itkisi kesken traagisista asioista kertovan puheen, niin arvostus nousisi kymmeniä prosentteja!
Se on juuri näin. Se on edelleen miespoliitikolle hyvä osoittaa olevansa inhimillinen ihminen ja omaavansa empatiakykyä. Kukaan ei ole kritisoinut vaikka Matti Vanhasta liikuttumisesta, kun Zelensky puhui eduskunnalle sodan kauhuista. Naispoliitikkoa lyödään samasta asiasta kuin vierasta sikaa, kuten olemme tältäkin palstalta joutuneet lukemaan.
Riippuu toimenkuvasta. Jos on vaikka tarkka-ampuja sodassa, niin on parempi, että ei pillitä liikaa, jottei käsi tärisi. Osumatarkkuus huononee, jos on liian neitimäinen.
Stoalaiset filosofit pitivät itkemistä neitien hölmöilyinä ja mielenheikkoutena.
Mielentyyneydellä, joka on ilmentymä stoalaisesta mielenlujuudesta, se Roomankin valtakuntakin rakennettiin.
Roomalaiset eivät olleet neitejä. Urheilumuotona suosituin oli gladiaattoritaistelut, jossa taisteltiin kuolemaan saakka. Roomalaiset haluasivat verta, eikä mitään kyyneleitä.
Olin tunteeton nuorena. En itkenyt, mutta enpä nauranutkaan aidosti.
Surun ja itkun myötä löytyi myös kyky iloita. Ei noita oikein voi erottaa toisistaan.
Moni masennus peittää alleen molemmat. Ja siihen vielä päälle joku koukku niin avot.
Kyynelehtivä poliitikko ei ole vakuuttava. Kun on vakavat ajat ja sodan uhkakaan ei ole poissuljettu, silloin päättäjien on oltava vahvoja ja rohkeita ja oltava esimerkkeinä kansalaisille. Poliitikon parkuminen aiheuttaa kansalaisille vaikutelman että tilanne on epätoivoinen eikä päättäjät hallitse sitä, eivätkä omia tunteitaankaan.
Ei