Lue keskustelun säännöt.
Äitini suuttuu, jos en mene käymään
27.04.2022 |
Ihmettelen vaan, miten se suuttuminen ja ikävä käytös edesauttaa sitä, että menisin jatkossakaan?
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän suuttuu. Et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan.
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3
Vierailija kirjoitti:
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3
Epäasiallista syyllistämistä.
Ja miksi sille "mussukalle" pitää sitten valittaa ja marista? Miksei ole iloinen ja ystävällinen kun siellä käy?
Vierailija kirjoitti:
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3
Ap ei ole enää äidistään kiinni napanuoralla, joten hänen elämänsä on hänen elämäänsä ja hänen äidin elämä omaansa. Ap ei ole tilivelvollinen äidilleen tai mitään muutakaan.
Kaikki lapset eivät sitä paitsi todellakaan ole mitään äitien mussukoita, se on selvää. Luen tässä juuri Vilja Eerikan tarinaa ja eipä ollut häävi mamma sillä tytöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinähän suuttuu. Et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan.
Tämä. Useimmat nisäkkäät eivät siedä enää aikuisia lapsiaan lähellään ja sama myös toisin päin, eli omista vanhemmista voi tulla todellinen riesa, vaikka he ovatkin omaa verta ja lihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3Ap ei ole enää äidistään kiinni napanuoralla, joten hänen elämänsä on hänen elämäänsä ja hänen äidin elämä omaansa. Ap ei ole tilivelvollinen äidilleen tai mitään muutakaan.
Kaikki lapset eivät sitä paitsi todellakaan ole mitään äitien mussukoita, se on selvää. Luen tässä juuri Vilja Eerikan tarinaa ja eipä ollut häävi mamma sillä tytöllä.
Parempi kuitenkin isä tai isän suku.
Vierailija kirjoitti:
Siinähän suuttuu. Et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan.
Ja hyvä muistaa myös toisinpäin. Äitisi ei sitten ole sinulle velkaa jos joskus apua tarvitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis millä tavalla suuttuu, miten se ilmenee?
Suuttumisista ei kannata välittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinähän suuttuu. Et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan.
Tämä. Useimmat nisäkkäät eivät siedä enää aikuisia lapsiaan lähellään ja sama myös toisin päin, eli omista vanhemmista voi tulla todellinen riesa, vaikka he ovatkin omaa verta ja lihaa.
Ja omat lapset voi vaikka pieksää äitinsä saadakseen tämän eläkerahat.
Anna suuttua. Sitten voit rauhassa selittää, että suuttuminen ei auta, päinvastoin. Tulet entistä harvemmin, jos suuttumista aletaan käyttämään kiristämisen välineenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appivanhempani.
Muuttivat kuuden tunnin päähän. Jatkuva marina kun ei käydä.
Sitten kun käydään, meitä käytännössä kyykytetään koko se vierailu: Viimeksi maristiin, kun oltiin "liian hyvässä makuuhuoneessa" - eli aina pitäisi yöpyä patjalla olohuoneen lattialla.
Minulle ei ole ikinä, siis ikinä, siellä mitään syötävää. Olen kasvissyöjä, mutta appi ei anna laittaa koskaan mitään sellaista ruokaa, jota voisin syödä. Sitten kun ollan siellä, hän tarjoilee minulle mielenosoituksellisesti niitä ruokia joita en voi syödä ja jauhaa tunnin Afrikan nälkää näkevistä.
Sitten meille tungetaan kaikki appivanhempien hoitamattomat asiat, jotka meidän pitäisi setviä. Samalla tungetaan setvittäviksi myös kälyjen sotkut, joita riittää ja riittää.
Loppuaika naputetaan ja nalkutetaan aivan kaikesta.
Lähdön hetkellä alkaa anopin loputon narina, että "kun ette koskaan käy".
Miksiköhän ei käydä useammin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinähän suuttuu. Et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan.
Tämä. Useimmat nisäkkäät eivät siedä enää aikuisia lapsiaan lähellään ja sama myös toisin päin, eli omista vanhemmista voi tulla todellinen riesa, vaikka he ovatkin omaa verta ja lihaa.
Ja omat lapset voi vaikka pieksää äitinsä saadakseen tämän eläkerahat.
Voi, näitä on paljon.
T. Poliisi, vapaalla nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3Epäasiallista syyllistämistä.
Ja miksi sille "mussukalle" pitää sitten valittaa ja marista? Miksei ole iloinen ja ystävällinen kun siellä käy?
Se on aina miten te mussukat asian näette. Äiti on loukkaantunut ja se sitten ymmärretään suuttumukseksi. Olisit säkin iloinen, että äitis sentään välittää susta.
Samaa koen koko ajan. Pitäisi aina olla menossa käymään, vaikka hyvin tietää, miten harvoin mulla on omien lasten kanssa yhteistä aikaa. Se vähäkin pitäisi käyttää käymällä hänen luona. Pitkästä aikaa uskallettiin mennä isän luo, kun ollaan kaikki oltu vuorotellen koronassa. Äiti siitä veti herneet nenään, kun mentiin isälle, eikä hänelle. Tapaamme kuitenkin äitiä paljon useammin.
Joo, vastavuoroinen pitää olla, myös kyläilyssä, mutta pitää myös ymmärtää, että emme halua käyttää harvoja yhteisiä hetkiä hyppimällä muiden pillin mukaan. Paha lapsi olen kumminkin, teen mitä hyvänsä, ikinä ei mikään riitä, eikä mitään hyvää muisteta, eikä varsinkaan mun puolta asioista suostuta kuuntelemaan saati ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko luvannut käydä ja sitten perut? Käyt liian harvoin?
Lapset olette äitien mussukoita loppuun saakka, koskaan ei voi nähdä liian paljoa. <3Ap ei ole enää äidistään kiinni napanuoralla, joten hänen elämänsä on hänen elämäänsä ja hänen äidin elämä omaansa. Ap ei ole tilivelvollinen äidilleen tai mitään muutakaan.
Kaikki lapset eivät sitä paitsi todellakaan ole mitään äitien mussukoita, se on selvää. Luen tässä juuri Vilja Eerikan tarinaa ja eipä ollut häävi mamma sillä tytöllä.
Vau! :D
Vierailija kirjoitti:
Appivanhempani.
Muuttivat kuuden tunnin päähän. Jatkuva marina kun ei käydä.
Sitten kun käydään, meitä käytännössä kyykytetään koko se vierailu: Viimeksi maristiin, kun oltiin "liian hyvässä makuuhuoneessa" - eli aina pitäisi yöpyä patjalla olohuoneen lattialla.
Minulle ei ole ikinä, siis ikinä, siellä mitään syötävää. Olen kasvissyöjä, mutta appi ei anna laittaa koskaan mitään sellaista ruokaa, jota voisin syödä. Sitten kun ollan siellä, hän tarjoilee minulle mielenosoituksellisesti niitä ruokia joita en voi syödä ja jauhaa tunnin Afrikan nälkää näkevistä.
Sitten meille tungetaan kaikki appivanhempien hoitamattomat asiat, jotka meidän pitäisi setviä. Samalla tungetaan setvittäviksi myös kälyjen sotkut, joita riittää ja riittää.
Loppuaika naputetaan ja nalkutetaan aivan kaikesta.
Lähdön hetkellä alkaa anopin loputon narina, että "kun ette koskaan käy".
Miksiköhän ei käydä useammin?
Ja tämän pariskunnan käytös ei tullut ilmi seurusteluaikana.
Vain hullu tai epätoivoinen vanhapiika nai miehen tuommoisesta perheestä, hulluhan se mieskin on.
Up