Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kadehditko lukiossa vaihto-oppilaaksi lähteneitä?
23.04.2022 |
Minulla on useampi vuosi takana lukiosta, mutta edelleen välillä mietin että olisi ollut kivaa mennä vaihto-opiskelemaan lukioikäisenä vaikka Jenkkeihin tai Ranskaan. Meidän perheellä ei vaan ollut sellaiseen rahaa.
Kommentit (13)
En kadehdi mutta ärsytti että Saksan vaihtarit saivat saksan laudaturit, Ranskan vaihtarit ranskan laudaturit jne. Kaksikieliset saivat sitten ruotsin laudaturit. Koko Gaussin käyrä on persiistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioaikana kadehdin pikkuisen mutta en enää. Olen asunut aikuisiällä ulkomailla ja matkustellut ihan tarpeeksi.
Meidän lukiossa ei tainnut oikein kukaan lähteä vaihto-oppilaaksi. En ainakaan muista. Mutta vaikka olisi lähtenyt en olisi tuntenut kateutta.
Kyllä köyhänkin perheen lapset pääsi vaihtareiksi kun joku Rotary tms. sponssasi.
En. Yksi hyvä kaverini lähti Yhdysvaltoihin vaihtoon. Oli tarkoitus olla koko vuosi, mutta tulisi pois jo joulukuussa. Kertoi, ettei vain pää kestänyt siellä olemista. Ei millään päässyt mukaan "yhdysvaltalaiseen" elämäntyyliin. Vaihtoperhe oli kuulemma mukava, mutta todella paljon töissä, joten kaverini vietti aika paljon aikaa yksin isossa talossa. Hän oli vähän ujo, joten hänen oli vaikea saada kavereita koulusta, ja kouluelämä oli kuulemma muutenkin todella tuskallista siellä. Tunsi olonsa niin yksinäiseksi ja ahdistuneeksi, että päätti jättää vaihdon kesken. Tämä tapahtui siis lukuvuonna 2012-2013.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kadehdin, todella paljonkin. Harmitti jäädä itse pikkukylään, kun kaverit saivat mahtavia kokemuksia. Muistan, kun kaverini eivät juuri edes halunneet mennä, mutta vanhemmat kannustivat heitä menemään. Itse olin (ja olen edelleenkin) kansainvälisesti orientoitunut ja kielistä kiinnostunut, mutta vanhemmillani ei todellakaan ollut varaa lähettää lapsia vaihto-oppilaaksi.
Myöhemmin otin kyllä muita kiinni tässä asiassa enemmän kuin tarpeeksi. Menin yliopistossa lähes heti vaihtoon (se on onneksi mahdollista niillekin, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa). Lähes parikymmentä vuotta olen nyt asunut ulkomailla, ja käytän työssäni monia kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se vaihto-opiskelijan elämä kaksista ole. Joutuu toisten ihmisten nurkkiin ja varmaankin aika usein lastenhoitajaksi. Ei oikein voi tehdä, mitä lystää, kun ei ole rahaa mutta on kuitenkin valvovan silmän alla. Sitten opiskelu venähtää vuodella verrattuna ikätovereihin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä köyhänkin perheen lapset pääsi vaihtareiksi kun joku Rotary tms. sponssasi.
Meillä nämäkin meni suhteilla, Lions Clubit ja Rotaryt oli rikkaiden perheiden pelikenttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, ei ollut kovinaan moni lukiossani vaihdossa, ja ne jotka olivat joutuivat kait kirjoittamaan neljässä vuodessa. On kait se omanlaisensa elämys, mutta tuntuu riippuvan maasta ja isäntäperheestäkin.
Vähän se kirpaisi etukäteen mutta kateus loppui, kun sain kuulla kuinka törkeän kalliiksi vuosi tuli. Kaverini vanhemmat maksoivat osan mutta loput hän keräsi itse hanttihommissa. Sitten hän päätyi pikkukylään ja joutui koulun jälkeen olemaan lähinnä lapsenlikkana perheessään. Hyvän kielitaidon kyllä sai ja lisää itsevarmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelin aina sitä, että heillä lukio myöhästyi vuodella kesken kaiken.
Alue: Aihe vapaa
En, miksi kadehtisin? Olen matkustellut ja ollut töissä ulkomailla.