Mistä löydän siivoamisen ilon?

Sotku ahdistaa. Kotoa on inhottava lähteä ja kotiin on inhottava tulla, jos jää sotkut. Lähden tänään parin päivän reissuun. Olen imuroinut, pyyhkinyt pölyt. Tavarat on paikallaan ja tiskikone hurisee. Lähtiessä vien roskat. Nämä on rutiineja. Siivoan joka ilta esim keittiön siten ettei tasoilla ole mitään. Tiskit siis koneeseen ja tasojen ja tiskialtaan pyyhintä.

Olen oppinut ajan kanssa, kun olen huomannut, että on hyvä olla, kun on siistiä. Nuorena aikuisena pöydät tursusi monen viikon postit. Vaatehuoneeseen vain nakkasin kaikkea ja se on täynnä mitä sattuu eikä lattiaa näkynyt. Myös kaapit oli täynnä ja sekaisin. Pölyä joka puolella. Tavaraa oli liikaa.

Tiedättekö esim. mitään motivoivia kodinhoitoblogeja tai -vlogeja?

Siivousjuomat voi auttaa. Kerää likaiset vaatteet ja saa ottaa yhden oluen/siiderin palkinnoksi. Sitten alat vaikka imuroida ja taas palkinto päälle. Saat itse päättää minkä verran teet ja palkitset itseäsi. Olin illalla ihan lärvät mutta olipa aamulla tosi siistiä.

Olen aina pitänyt järjestyksestä ja siisteydestä, mutta silti kamppaillut sen kanssa, etten jaksaisi imuroida, pestä lattioita, siivota vessaa jne. Vähän yllättäen tähän löytyikin syy, nimittäin astma. En ollut tiennyt sairastavani sitä ja hyvät lääkkeet ovat tuoneet voimia aloittaa siivoamisen. Voisiko sinultakin löytyä jokin terveydellinen syy, joka vaikeuttaa siivoamiseen ryhtymistä?

Siivoa osissa. Edellisenä päivänä raivaus: roskien ja jätepaperien vienti, tiski, likaiset vaatteet pyykkiin jne.

Seuraavana päivänä pölyt, imurointi ja lattia.

Vessat ja pyykin pesu siinä välissä kuin parhaiten sopii.

Olen miettinyt samaa. Olisi ihanaa olla sellainen ihminen, joka rakastaa siivoamista. Ihailen suunnattomasti esimerkiksi Aurikatariinaa, mutta vaikka katson mielelläni hänen videoitaan, siivoamisen ilo ei vain tartu. Nyt olisi vielä raivattavana hamstraajan roinaa täynnä oleva talo, oman kotini siivousta en jaksa edes ajatella.

Ylläpito ja rutiinit on se juju. Päivittäin päivän sotkut pois. Siivotaan siis ennen kuin on edes sotkua tulee laittamalla tavarat paikalleen ja huolehtimalla pikkujutut päivittäin. Sitten huolehditaan viikkosiivous, että tulee pyyhittyä pölyt ja imuroitua. Samoin pyykit viikottain. Pitkin vuotta kaappien siivousta 1 kaappi kuukaudessa. Muutaman kerran vuodessa liesituulettimen rasvasuodatin, pyykkikoneen nukkasihti ym. Kerran vuoteen seinät, ikkunat ym.

Vierailija kirjoitti:

Ylläpito ja rutiinit on se juju. Päivittäin päivän sotkut pois. Siivotaan siis ennen kuin on edes sotkua tulee laittamalla tavarat paikalleen ja huolehtimalla pikkujutut päivittäin. Sitten huolehditaan viikkosiivous, että tulee pyyhittyä pölyt ja imuroitua. Samoin pyykit viikottain. Pitkin vuotta kaappien siivousta 1 kaappi kuukaudessa. Muutaman kerran vuodessa liesituulettimen rasvasuodatin, pyykkikoneen nukkasihti ym. Kerran vuoteen seinät, ikkunat ym.

Entä kun se järkyttävä sotku on jo olemassa eikä ole sinun itsesi tekemää, vaan muistisairaan hamstraajan? - kyselee kommentoija numero 6

Siivousmusiikkia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylläpito ja rutiinit on se juju. Päivittäin päivän sotkut pois. Siivotaan siis ennen kuin on edes sotkua tulee laittamalla tavarat paikalleen ja huolehtimalla pikkujutut päivittäin. Sitten huolehditaan viikkosiivous, että tulee pyyhittyä pölyt ja imuroitua. Samoin pyykit viikottain. Pitkin vuotta kaappien siivousta 1 kaappi kuukaudessa. Muutaman kerran vuodessa liesituulettimen rasvasuodatin, pyykkikoneen nukkasihti ym. Kerran vuoteen seinät, ikkunat ym.

Entä kun se järkyttävä sotku on jo olemassa eikä ole sinun itsesi tekemää, vaan muistisairaan hamstraajan? - kyselee kommentoija numero 6

Sitten palkataan raivausryhmä tai otetaan aurista mallia. Hänhän siivoaa ne sotkukodit päivässä.

Ei siivoamiseen tarvitse mitään iloa löytää. Se on kurjaa hommaa, eikä sitä mitenkään mukavaksi saa, mutta se on vain pakko tehdä jos haluaa, että on siistiä.

Miksi kaikkea pitää rakastaa ja kaikesta olla hirveä ilo tehdä? Mä suhtaudun asioihin niin, että on kivoja ja tylsiä asioita, mutta ne tehdään, koska ollaan aikuisia ja tiedetään, että kaikki ei aina voi olla kivaa. Sehän opetetaan jo lapsille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylläpito ja rutiinit on se juju. Päivittäin päivän sotkut pois. Siivotaan siis ennen kuin on edes sotkua tulee laittamalla tavarat paikalleen ja huolehtimalla pikkujutut päivittäin. Sitten huolehditaan viikkosiivous, että tulee pyyhittyä pölyt ja imuroitua. Samoin pyykit viikottain. Pitkin vuotta kaappien siivousta 1 kaappi kuukaudessa. Muutaman kerran vuodessa liesituulettimen rasvasuodatin, pyykkikoneen nukkasihti ym. Kerran vuoteen seinät, ikkunat ym.

Entä kun se järkyttävä sotku on jo olemassa eikä ole sinun itsesi tekemää, vaan muistisairaan hamstraajan? - kyselee kommentoija numero 6

Sitten palkataan raivausryhmä tai otetaan aurista mallia. Hänhän siivoaa ne sotkukodit päivässä.

Tämä ei ole Aurin videoiden kaltainen sotkukoti, vaan järkyttävä määrä pölyä + tavaraa, joka pitäisi lajitella ja kuljettaa jäteastiaan tai kierrätyskeskukseen. Ehkä olet oikeassa, että ulkopuolisen avun palkkaaminen on ainoa keino, kun itseltäni ei löydy Aurikatariinan energiaa eikä siivoamisen iloa. - 6, edelleen

Kaikki ei aina ole jihuu ja jippii, mutta eikö se ole ihan normaalia? Kuuluu elämään, että myös vähemmän hauskoja asioita hoidetaan. Se on minusta aikuisen toimintaa tässä yhteiskunnassa. Tuota siivoamisen iloa monet saisivat odottaa viikkoja ja kuukausia, koska aika harvoilla sitä on, mutta asiat hoidetaan. Eikö sen pitäisi olla itsestäänselvää?

Ilon kautta tuskin, mutta ehkä ryhdistäytymisen kautta?

Ei siivoamisesta tarvitse nauttia. Tee sitä pikku hetki kerrallaan pari kertaa päivässä, niin kärsimys on siedettävä.

Olisi ihana asua ihmisen kanssa, joka siivoaisi edes omat sotkunsa. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka ko. henkilö siivoaisi joskus muittenkin sotkuja.

En voi sanoa, että saan mitään kiksejä siivoamisesta, mutta arvostan siisteyttä ja järjestystä.

Äitini ei, vaan on juuri sellainen, että kun kaaos alkaa ärsyttämään niin sitten hirveä agresiivous ja silloin on parempi olla muualla. Tiskirätti jää myttynä tiskialtaaseen ruoantähteiden kanssa, muovipakkaukset pöydille, kun se voitelee leivän niin koko pöytä on ihan murusissa. Ruokaa tehdessä on niin nälkä, ettei ruoantekoastioita voi muka siivota pois ennen syömistä jne. 

Itse en halua olla tuollainen. Siinä mun suurin syy. En voi enää edes istua syömään, jos keittiö ei ole ensin siisti. 

Mulla ei koskaan ole mitään siivouspäivää tai -suunnitelmaa. Teen tarpeen mukaan. Keittiö siis välillä useamman kerran päivässä. Vessan siivous pari kertaa viikossa suihkun yhteydessä (tosi helppo, kun suihku samassa tilassa niin saa pestyä kätevästi siinä samalla). Tykkään imuroida ja nyt kuraisen koiran kanssa teen sen päivittäin, yleensä vain joka toinen päivä. Äitini tavoista olen myös oppinut olla keräämättä mitään ylimääräistä tavaraa.

Siivotaan yhdessä? Kimppasiivous olisi kiva, joku antaa tehtävän ja ajan kauanko sen tekemiseen suunnilleen kuluu, kaikki suoritamme tahoillamme, kunnes joku antaa uuden tehtävän.

Oisko se ilo sohvan alla piilossa? En tiiä mutta kato ny kuitenkin. Voi se ilo piileksiä jossain muuallakin. Siivous on tympeä pakko. Tee tai ole tekemättä.