kohta se taas alkaa: noin kymmenen harrastuskuskausreissua viikossa!
en valita, mutta tietty tuntuu omasta näkökulmasta vähän hassulta, kun monikin valittaa sitä, että pitää kaksikin kertaa viikossa yhteensä kuljettaa lapsia harrastuksiin. Itse olen kai vuosien myötä tähän tottunut, menee meidän perheessä ihan luonnostaan.
Kommentit (21)
... mihin on kadonnut ihmisten, lastenkin kyky elää normaalia arkea? Miksi pitää rampata kaikenmaailman sirkuskouluissa joka päivä? Ja elämä on yhtä kuskaamista ja harrastuksesta toiseen juoksemista!
Yrittäkää muistaa, että koulu on lasten työ ja siihen vastapainoksi tarvitaan VAPAA-AIKAA!
Niissä hetkissä lapsen aivot lepää ja toisaalta myös annetaan aikaa luovuudelle ja mielikuvitukselle.
Eli siis ei liikaa harrastuksia (jos lainkaan) meidän lapsille. 0-2 harrastusta/lapsi ja vapaailtoja tarvii olla enemmän kuin harrastusiltoja.
Ikinä eivät ole valittaneet tekemisen puutetta, mutta joskus ovat valittaneet etteivät jaksa harrastustaan ja lopettaneet sen.
onko ne teidän mielestä jotain työtä? Sitten on mennyt kyllä puurot ja vellit sekaisin monella! Harrastushan juuri ON vapaa-aikaa, sehän juuri on jotain kivaa, mitä on ihana tehdä! Jos näin ei ole, ja harrastus koetaan pakkona tai työnä, nin sitten kyllä on väärä harrastus!
onko ne teidän mielestä jotain työtä? Sitten on mennyt kyllä puurot ja vellit sekaisin monella! Harrastushan juuri ON vapaa-aikaa, sehän juuri on jotain kivaa, mitä on ihana tehdä! Jos näin ei ole, ja harrastus koetaan pakkona tai työnä, nin sitten kyllä on väärä harrastus!
Kolme lasta ja 14 - 16 harrastuskuskausta viikottain.
Vaan eipä kai siitä voi valittaa, itsehän olen antanut lasteni moisen harrastusmäärän itselleen hankkia.
Näitä harrastustenvastustajia en näillä palstoilla ymmärrä. Titetnkään lasta ei saa pakottaa harrastamaan veren maku suussa, mutta jos lapsi haluaa harrastaa, iloisella mielellä harrastuksiin menee ja koulukin sujuu niin miksi ei saisi?
Sitäpaitsi omista tutuistani ainakin niillä, jotka ovat lapsena harrastaneet paljon menee aikuisenakin paremmin kuin niillä jotka eivät ole harrastaneet. Sanotte mitä sanotte, mutta itse en tunne ainuttakaan liiallisen harrastusmäärän vuoksi uupunutta ihmistä, mutta sen sijaan tunnen useampia joilla menee huonosti kun eivät lapsena harrastaneet eikä tarvinnut tehdä juuri muutakaan. Niinpä eivät ole saaneet aikuisinakaan mitään aikaiseksi ja useilla viinaa kuluu.
Mutta sitähän ei ole av:llä soveliasta sanoa, koska kunnollisen av-mamman kuuluu olla kotona, lapset lähikoulussa ja korkeintaan yksi ilmainen harrastus viikossa johon ei tarvitse lasta kuljettaa. Sillä tavalla kasvatetaan av-keskinkertaisuuksia ;)
enimmillään on kaksi harrastusta per lapsi, ja joillakin yksi. Osa lapsista kulkee vielä harrastuksiinsa itse. Jos harrastaa musiikkiopistoa, tulee helposti 2-3 reissua viikossa yhdelle lapselle. Joukkuelajien harrastajille vielä enemmän, mutta niihin saakin usin sumplittua kimppakyytejä.
Oikeasti ihmettelen, miten on mahdollista kuljettaa kymmeneen eri harrastukseen viikoittain. Eikö ne isommat lapset ainakin pääse itse tai jos on pitkä matka, niin eikö ole mahdollisuutta kimppakyyteihin? Minua ei ole koskaan kuskattu harrastuksiin.
lässytystä "en valita"... kyllä toi pahasti valitukselta kuulostaa. Ei niitä lapsia pidä koko ajan harrastuksiin viedä, on se kumma jos ei kotoakin löydy virikkeitä. Sairasta.
En kyllä ikinä jaksaisi joka arki-ilta olla viemässä ja tuomassa. Tarvitsen lepoa itsekin työpäivien jälkeen.
Ja ennen kuin joku älähtää, nyt olen lomalla ja aikaa vähän nettaillakin :)
harrastuksia on lähes pakko harrastaa vähintään 3 kertaa viikossa. Eli ainakin poikien fudis- tai lätkäharrastus on peleineen vähintään 3 krt/vko. Ja jos joku haluaisi harrastaa vain kerran viikossa, niin sellainen ei onnistu. Eli se on kaikki tai ei mitään harrastusta -mentaliteetti.
Kyse on siis koululaisista: kaksi alakoululaista ja yksi yläkoululainen. Kaikki kolme harrastavat jääkiekkoa ja partiota, joten pikaisesti laskettuna vanhemmille tulee noin 13 harrastuskuskausta viikossa. Määrä saattaa vaihdella, koska jäävuorot myös vaihtelevat.
Eipä siinä mitään: lapset haluavat pelata ja käydä partiota, molemmat harrastukset ovat "hyviä", vanhemmat tietävät mitä lapset tekevät, missä ja kenen kanssa. Eikä kiekkokassin kanssa ihan fillarillakaan pääse liikkumaan.
osa harrastuksista on sellaisia, ettei kimppakyyti ole mahdollinen, esim. musiikkiharrastus musiikkiopistossa.
jos lapsella on vaikka yksi harrastus viikossa, miten silloin ei kotoa löydy virikkeitä tai miten se on sairasta?
kasataan niitä vaatimuksia.
Omani haluaisi harrastaa (siis käydä kavereiden kanssa urheilemassa kerran viikossa). Mutta seurat tarjoavat vain 2-3 treenit viikossa ja pelit ja turnaukset kaupanpäälle. Ja auta armias, jos lajissa on vähänkään hyvä!
Olen yksinhuoltaja ja asutaan pienemmässä kunnassa. Jos meinaa harrastaa jotain tiettyjä lajeja on ajettava 30 km päähän.
Eli paikallisesta kansalaisopistosta/urheiluseurasta 1 harrastus lasta kohden viikossa saa riittää. Ja äitin rahat riittää. Itse "harrastin" lapsena lukemista (ahmin kirjoja) ja maalaamista. Vasta 12-16-vuotiaana aloin harrastaa enemmän. Onnellinen lapsuus oli siitä huolimatta. Harrastan edelleen kyllä lukemista : )
Kyllä paljon enemmän kuin lapsen ikä harrastukseen kulkemiseen vaikuttavat matka ja tarvittavien varusteiden määrä. Jos asuu alle kilometrin päässä harrastuspaikasta ja välineet mahtuvat reppuun niin mikäs siinä, eskarilainenkin voi varmaan kulkea itse.
Jotkut kuitenkin harrastavat useiden, jopa kymmenien kilometrien päässä kotoa eikä harrastuspaikalle välttämättä pääse yhdellä bussilla, ehkä ei julkisilla ollenkaan. Joillakin on myös isot välinekassit raahattavanaan. On se ankeaa laittaa 15-vuotiaskin yksinään kolmella bussilla ison kassin kanssa 20 kilometrin päähän rankkasateessa tai 30 asteen pakkasella saati tokaluokkalainen.
Ja ihan turha sanoa että lapselle pitää hankkia sellainen harrastus johon pääsee itse. Jotkut yksinkertaisesti asuvat paikassa jossa se ei onnistu ja jotkut vanhemmat ihan itse haluavat antaa lapselleen mahdollisuuden valita harrastus josta aiheutuu vanhemmillekin vähän vaivaa kuljetusten muodossa. Se on ihan luvallista ja sallittua, sitä kutsutaan välittämiseksi. Harkkakuskausmatkoilla voidaan jopa käydä monta hyvää keskustelua vanhemman ja lapsen välillä.
Mua ärsyttää nää av-palstan harrastusmielipiteet ihan tosissaan. Miksi lapsella ei saisi olla useampaa harrastusta? Miksi lasta ei saisi kuljettaa harrastuksiin? Miksi lapsen harrastus ei saisi maksaa mitään?
Arvaukseni TODELLISESTA vastauksesta: Koska niin moni AV-mamma ei halua ja pysty samaan niin siksi pitää arvostella niitä jotka haluavat ja pystyvät jotta edes vähän saisi helpotusta omaan huonoon omaantuntoonsa.
Joka syksy panostamme harrastusten aikatauluttamiseen siten, että kyyditykset voi hoitaa vain toinen vanhemmista - toisen ollessa esim työmatkalla. Vanhin hoitaa harrastuksensa jo pitkälti myös itse.
Jälleen kerran saimme harrastukset paketoitua niin, että kuljetukset hoituvat tyyliin "jakele-kaikki-harrastuksiinsa", käy juoksulenkillä ja hae kaikki harratuksistaan pois.
Minusta toimii älyttömän hyvin ja viikonloput sekä yksi ilta viikollakin jää ihan vapaaksi.