Tuliko oman kuoleman läheisyys mieleen tuosta Ilkka Kanervan kuolemasta?
Minulle tuli mieleen että samaa ikäluokkaa olevat vanhempani saattavat saada myös nopeasti etenevän syövän.
Kommentit (24)
No tuota. En ole lääketieteen asiantuntija, mutta olen tiennyt aina, että kuka tahansa voi milloin tahansa sairastua nopeasti etenevään syöpään.
Ei, vanha mies, joka viime vuosina laihtui epäterveelisen paljon ja nopeasti. Selvä syöpä.
Todellakin. Isäni kuoli aikoinaan 75v. Tuntuu nykyään aika nuorena lähteneen. Ja Ike 74v.
Kyllä tommoset hiljentää. Vanhin serkkuni on nyt 75v. Pahasti dementoitunut.
Toivoisin lähteväni saappaat jalassa.
No ei, oli mua 23v vanhempi, enkä minäkään tässä enää mikään nuori ole...
En tiennyt, että kaikki kuolee. Onneksi nyt luin asiasta iltalehdestä. Oli aika yllättävä uutinen!
Olen tiedostanut elämän rajallisuuden lapsesta asti, koska menetin toisen vanhemmistani hyvin nuorena. Myös oma puoliso on ollut vakavasti sairas,
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt, että kaikki kuolee. Onneksi nyt luin asiasta iltalehdestä. Oli aika yllättävä uutinen!
Minulla tämä sama! Hätkähdin todellisuuteen että kaikki kuolevat emmekä eläkään täällä ikuisesti. Olen nyt sitten itkenyt tämän uutisen jälkeen päivittäin yllättävää kohtaloamme. Olen 48-vuotias.
Näkee vielä pitkään eläviä ja käveleviä.
Minä olen jo kuollut, jalkani ja sydämeni vain eivät tiedä sitä vielä.
Kyllä se on tullut todeksi jo ajat sitten näin parikymppisenä syöpäsairaana, jonka toinen vanhempi on jo myös kuollut paljon nuorempana kuin kanerva. Hyvin on asiat jos saa noin kauan elää kuolemattomuuden illuusiossa.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin. Isäni kuoli aikoinaan 75v. Tuntuu nykyään aika nuorena lähteneen. Ja Ike 74v.
Kyllä tommoset hiljentää. Vanhin serkkuni on nyt 75v. Pahasti dementoitunut.
Toivoisin lähteväni saappaat jalassa.
Pidä saappaat jaloissa.
Mun äitini kuoli vuosia sitten syöpään 59-vuotiaana. Silloin ajattelin, että ei nyt kauhean vanhaksi saanut elää. Nyt nelikymppisenä ajattelen, että äitillähän jäi elämä aivan kesken! Isäni on Iken ikäluokkaa ja tiedostan sen, ettei hänkään täällä ikuisesti ole. Mutta siis totuuden nimissä uutinen pysäytti, koska Ilkka Kanerva on ollut mun elämässä olemassa AINA.
Minulle on ollut oman kuolemani läheisyys ollut tosiasia siitä lähtien kun sairastin joulukuussa koronan koska sen jälkeen olen ollut heikomassa kunnossa henkisesti ja fyysisesti ja olen tullut tietoiseksi entistä enemmän että kuolema voi jokaisella tulla eteen koska tahansa. Ihan myös nuorelle ja terveellekin vaikka yllättävässä onnettomuudessa. Tietenkin olen ollut tietoinen että esimerkiksi vanhemmat sukulaiseni eivät elä enää vuosikymmeniä koska heillä on jo sen verran paljon ikää.
EI tullut. Olen pohjalaissuvusta, jossa on aina pidetty tärkeänä elämän faktojen ymmärtämistä, joten lapsena jo tajusin, että elämä päätty kuolemaan, toisilla nopeammin, toisilla hitaammin ja näin ymmärsin, että minä myös kuulun joukkoon. Kuolemaa ei kukaan voi väistää ja siihen asti on syytä elää niin, että kuollessa ei tarvitse sitten harmitella mitään.
No ei. Olen ollut oman kuolemani kanssa sinut jo useamman vuoden.
Sairastan parantumatonta syöpää, mutta se on huonosti jakautuva eli ei leviä tai sitten todella hitaasti.
Kasvain on pysynyt hyvin paikallisena, käytän kahta lääkettä ja käyn säännöllisesti onkologin vastaanotolla jolloi otetaan myös verikokeet.
Fyysisesti voin hyvin enkä ajattele sairauttani. Se on nyt osa minua ja sen kanssa mennään.
Jos tätä alan miettiä en ehdi elää. Itselleni tärkeämpää on hyväksyä tosiasiat ja elää joka hetki mahdollisimman hyvin. Kuolema korjaa, sairastin tai en. Tänne ei kukaan ole jäänyt.
No ei yhtään, vaikka olenkin samaa ikäluokkaa.
No. Just tänään kuulin sisarussarjasta, josta kuoli 3 noin kuukauden sisään. Yli 80 vuotiaita tosin olivat...
Ei voi koskaan tietää, osa kuolee täysin yllättäen, nuorenakin
Mitä sekoilet? Joka kolmas suomalainen saa syövän. Jokainen kuolee, se on ainoa asia mikä on varma. Onneksi.