Tuleeko Suomen armeijassa varusmiehille hyvät sotimistaidot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sotimaan opi kuin sotimalla. Paraskaan varusmieskoulutus ei valmenna sotaan henkisesti.

Kyllä valmentaa. Siinähän on ero kuin yöllä ja päivällä tuleeko asiat ns. selkäytimestä, vai pitääkö alkaa opettelemaan perusasioita kantapään kautta keskellä konfliktia. Varsinkin sotatilanteessa tämä korostuu. Eli kyllä, hyvä valmistautuminen tuo paremman lopputuloksen.

Se jatkuva kuolemanpelko ei mitenkään voi tulla selkäytimestä, jos sitä ei ole kokenut. Sitä minä tarkoitin.

Intissä meinasin itse saada vahingonlaukauksen päähäni, mutta se ei oikeastaan hetkauttanut mitenkään, kun en moista osannut edes odottaa. Mutta jos tietää, että voi olla vainaa viiden minuutin päästä, on tilanne toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovempaa treeniä varusmiehille. Hiki säästää verta.

Ei auta yhtään. 

Kun se 6 kk on ohi, suomalainen Nikopetteri alkaa siviilissä jälleen pelata pleikkaa ja mussuttaa sipsejä, ja puolen vuoden kuluttua jaksaa mönkiä Cooperin testissä nippa nappa 2000 metriä.

Varusmiesaika pitäisi käyttää (ja käytetäänkin) ennen kaikkea sotilaan perustaitojen opettamiseen ja harjoituksiin. On sääli, jos jo nyt aivan liian lyhyestä varusmiespalveluksesta joudutaan käyttämään iso osa pelkkään peruskunnon kohottamiseen.

Sotilaan perustaitojen opettamiseen käytetään jo ekat 8 viikkoa, ja jos ei siinä ajassa niitä opi niin sit ei oo kyllä oikeustoimikelponen.

J-kauteen eli komppaniana toimimiseen pitäs käyttää enemmän aikaa.

Varmasti on ihan vertailun kestävä koulutus ja lisäksi on kertausharjoituksia. Ikää on jo 45, mutta jos heitetään rynnäkkökivääri käteen niin osaan käyttää sitä samantien. En kyllä tiedä, menisikö aseen purkaminen ja kokoaminen side silmillä enää 30 sekuntiin, kuten intissä aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako sitä vuosien jälkeen edes kuinka ne pyssyt toimii?

Aika moni tekee siellä puolustusvoimissa vähän muita hommia kuin aseen käsittely. Isommat tuhot tehdään järeämmällä kalustolla.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako sitä vuosien jälkeen edes kuinka ne pyssyt toimii?

Tuhansilla toistoilla homma menee ns. selkäytimeen. Se on sotaväen koulutusratekia.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Koulutus on käytettyyn aikaan suhteutettuna umpisurkea.

Mulle ei sopineet ne koulutusmenetelmät ollenkaan, ts. en oppinut. Luultiin varmaan että tarkoituksella lusmuilen, mutta ei ollut siitä kiinni. Liikaa suullista selittämistä ja sitten pitää ryhtyä jo tekemään, ennen kuin olen ehtinyt ajatella asian kunnolla. Töpeksin koko ajan. Nykyään saa sentään jonkin verran kysyä jos ei ymmärrä, mutta ei kuitenkaan kunnolla keskustella ja kysyä perusteita.

Sulkeisharjoituksia ei onneksi enää juuri ollut, se oli hankalinta (eikä opeta mitään). Tuntui että meni aina puoli sekuntia, kunnes sain selville, mitä se kouluttaja tällä kertaa äyskäisi. Kaikki komennot kuulostivat samalta. Siis olin aina ryhmän hitain reagoimaan. Tahdissa marssimista en ymmärrä ollenkaan enkä ole kovin etevä siinä.

Ehkä nuo menetelmät jollekulle silti sopivat. Mainittakoon, että älyssäni, kuulossani eikä fyysisessä kunnossani sinänsä ole mitään vikaa (ei intinkään mittausten mukaan). Olisin hyötynyt siitä, jos minulle ennen asepalvelusta olisi postitettu opas, jossa perusteellisesti selitetään kaikki, niin olisin saanut miettiä rauhassa.

Oikeastaan harmittaa että menin inttiin heti lukiosta; olisi ollut parempi opiskella ensin, minkä jälkeen olisin ehkä voinut sijoittua johonkin sopivaan erikoistehtävään. Nyt jos tulee sota, olen siellä se erittäin keskinkertainen viestimies.

Eiköhän niillä alkuun päästä. Uskoisin, että oikeassa sodassa oppimiskäyrä on melko jyrkkä, siis niille, jotka oppivat.

Suurin osa inttiajasta kului kyllä kaikkeen epäolennaiseen. Jälkeenpäin mietittynä se kaikki oli yhtä odottamista... Tehostamisen varaa olisi vaikka kuinka h-tisti...

Kylläpä se R Y S S Ä on nyt niin kiinnostunut, eikä ihme.

Minä osasin kivääriä käyttää jo ennen armeijaa. Singot, tellut ja kranaatit opeteltiin mutta niiden opetus kesti ehkä 15 minuuttia muutenkin. Ampumaan pääsi mutta aika harvoin. Ammuksia jaettiin kourallinen kerrallaan ehkä muutaman kerran. Suurin osa armeija-ajasta oli siivoamista ja juoksua muotoon ja takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa inttiajasta kului kyllä kaikkeen epäolennaiseen. Jälkeenpäin mietittynä se kaikki oli yhtä odottamista... Tehostamisen varaa olisi vaikka kuinka h-tisti...

Minäpä tein sote-alan tutkinnon, joka kesti 3,5 vuotta. Sisällön puolesta asiat olisi helposti saanut mahtumaan puoleen vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako sitä vuosien jälkeen edes kuinka ne pyssyt toimii?

Muistaa ja jos ei muista niin 10 minuuttia riittää oppimaan uudelleen

...mutta luontevuus ja käyttövarmuus on täysin hukassa seuraavat useamman kuukauden, ts keskimääräinen reserviläisjantteri on jo ammuttu seulaksi ennen kuin oppii uudestaan sinuiksi pyssykän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko armeijan käyneille koskaan kotiin luetteloa ja käyttöohjeita uusista aseista?

Trolliko se siellä utsii....

Vierailija kirjoitti:

Ei sotimaan opi kuin sotimalla. Paraskaan varusmieskoulutus ei valmenna sotaan henkisesti.

Meillehän on tullut salskeita miehiä vuodesta 2015 lähtien, jotka ovat halunneet jäädä juuri tänne, samoin isisihmisiä.

Kaikki varmasti hypäävät maata nimelta SUOMI joukolla puolustamaan, ettei meidän poikiemme ihan yksin  tarvitse kaikkia veripäissään puolustaa. Kuinka muuten minun poikani kaupunkisodassa, puolustaako hän kaikkia putiikkeja vain vain isiensä. Sorry pirun kipeä kysymys, mutta kipeä on minullekin, siis todella.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä ampua muistaa, vaikka kunto jo huonona. Sodassa pysyisin visusti jossain suojaisassa paikassa, josta sitten napsisin vihollisia yksi kerrallaan. Etulinjaan taas sopii ne parikymppiset, joilla riittää virtaa sykähdellä ja vaihtaa sijaintia nopeasti.

Öööö.

Napsisit vihollisia jossain muualla kuin etulinjassa? Mikähän mystinen paikka tuo on, missä vihollisia on tarjottimella, mutta et ole etulinjassa?

Sotiminen hoidetaan nykyisin tietokoneilla ja droneilla tmsp. Kyllä kaikki kovat tietsikkapelaajat on huippusotureita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko armeijan käyneille koskaan kotiin luetteloa ja käyttöohjeita uusista aseista?

Trolliko se siellä utsii....

Jos mietit, miten paljon monet suomalaiset poliitikot ja talouselämän vaikuttajat ovat kaveeranneet r*ssien kanssa, niin ihan sama, mitä joku rivikansalainen täällä kertoilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sitä ampua muistaa, vaikka kunto jo huonona. Sodassa pysyisin visusti jossain suojaisassa paikassa, josta sitten napsisin vihollisia yksi kerrallaan. Etulinjaan taas sopii ne parikymppiset, joilla riittää virtaa sykähdellä ja vaihtaa sijaintia nopeasti.

Öööö.

Napsisit vihollisia jossain muualla kuin etulinjassa? Mikähän mystinen paikka tuo on, missä vihollisia on tarjottimella, mutta et ole etulinjassa?

eri. Käpykaartilaisia tähtäimessä...

Vierailija kirjoitti:

Sotiminen hoidetaan nykyisin tietokoneilla ja droneilla tmsp. Kyllä kaikki kovat tietsikkapelaajat on huippusotureita.

Kyllä ainakin Ukrainassa soditaan ihan perinteisin menetelmin.