Kuinka paljon enemmän energiaa sinulla olisi elää ja tehdä asioita, joita oikeasti haluaisit elämälläsi tehdä, jos kukaan ei tuomitsisi?

Suomessa melkein voi elää kuin länsimaisessa Euroopassa. Vieläkin on venäläistyylisiä ihmisiä, jotka kyttää ja kokee että voi puuttua ihmisten tekemisiiin. Nämä ihmiset kuvittelevat että valtio omistaa kansalaisen ja he kannattavat sitä myös.

Mitä tulee seksuaalisuuteen ja vaikka huumeiden käyttöön, niin ei sen pitäisi kuulua kenellekään. Kun ei aiheuta muille häiriötä käytöksellään.

Näillä ohjeilla on menty läntisessä Euroopassa jo vuosikymmeniä.

Suomi edelleen kelluu venäläisen kultuurin ja ahdasmielisyyden rajoilla. Ehkä Ukrainan sota on sellainen mikä riuhtaisee meidät liberaalimmalle suunnalle.

Sitten Suomi on osa länttä.

Kyse ei ole perverssiydestä tai huumeista.

Kyse on pohjimmiltaan että omistaako kansalainen oman itsensä, vai omistaako valtio tai muut kansalaiset sinut ja sinun päätökset omaan vartaloosi.

Kyse on paljon syvemmästä.

Venäjällä asioista ei edes voi keskustella, eikä Suomessakaan 1990-luvulla.

Minua ei ainakaan jonkun kasvottoman ”valtion” tai ”yhteiskunnan” tuomitseminen hetkauta tippaakaan. Kyse on yksilöistä, ihmisistä, sinusta ja minusta. Tuomitsemmeko me toisemme, vai emme. Ei asialla ole mitään tekemistä minkään kasvottoman koneiston kanssa. Lakia on tietysti nimittäin noudatettava, tai siis ei lakikaan pysty ihmistä tuomitsemaan, ainoastaan antamaan rangaistuksen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ainakaan jonkun kasvottoman ”valtion” tai ”yhteiskunnan” tuomitseminen hetkauta tippaakaan. Kyse on yksilöistä, ihmisistä, sinusta ja minusta. Tuomitsemmeko me toisemme, vai emme. Ei asialla ole mitään tekemistä minkään kasvottoman koneiston kanssa. Lakia on tietysti nimittäin noudatettava, tai siis ei lakikaan pysty ihmistä tuomitsemaan, ainoastaan antamaan rangaistuksen.

Ap

Kyllä laki vie sananvapaudenkin pois.

Jos ajatellaan vaikkapa vanhemmuutta ja ihan esimerkiksi neuvolassa tehtyä päihdekyselyä.

Niin ei vanhemman kannata laittaa sinne että on nuorena kokeillut kannabista.

Siitä tulee merkintä ja joutuu täysin turhaan valvontaan. Ja siinäkin mielessä jos on vaikkapa muslimi ja alkoholi on no, mutta kannabis tai khat on hyväksyttävämpää, niin tulee tuomituksi ettei juo venäläistyylisesti vodkaa miesporukassa miesten illassa.

Meidän pitäisi olla suvaitsevia myös laillisesti. Länsimaissa toleroidaan todella hyvin erilaisia kultuureja.

Huumeasia on yksi merkittävä sanavapauden rajoittaja. Jos on äiti tai isä, niin ei saa keskustella myönteisesti esimerkiksi miedoista huumausaineista ilman neuvostoliittomaista viranomaisrattaiden käyntiä.

On perheitä jotka ovat joutuneet muuttamaan liberaalimpiin maihin joissa mietojen huumausaineiden käytöstä ei joudu toisen asteen kansalaiseksi ja saa merkintää joka vaikuttaa kotimaassa opiskeluun jollakin alalla tai työskentelyä jollain alalla.

Euroopassa ollaan paljon suvaitsevaisempia. Suomi muistuttaa paljon venäjää.

Muunsukupuolisten asiat on ok tolalla, mutta edelleen moni kokee olonsa vapaammaksi muualla Euroopasas kuin tässä venäjän vierellä.

Lakien ja kansalaisten tulisi hyväksyä mukisematta tiettyjä ihmisen perusoikeuksia olla ja elää YKSILÖNÄ.

Meidän pitäisi katkaista vihon viimeiset napanuoran rippeet äiti venäjästä katki.

Tehdä selväksi että tämä on vapaa maa kaikille.

Tän takia tässä maassa tarvitsee vieläkin homorummuttaa ja marssia yksilönvapauksien vuoksi.

Olisi hienoa että ei tarvitsisi länsimaisissa perusasioissa marssia, koska rajan takana on selvä merkki mihin muiden suvaitsemattomuus johtaa. Suomessa on edelleen tosi monen nuoren vaikea tulla ulos kaapista, koska asenneilmapiiri on suoraan sanottuna paska.

Sama pätee vaikka niitä kannapiksen käyttäjiä kohtaan. Heidän pitää elää Suomen kaltaisessa "länsimaisessa" ns vapaassa maassa kaksoiselämää.

Jos on vaikea ymmärtää, niin itse käytän aina jääkiekkoesimerkkiä ajatusleikkinä. Ajatelkaa jos jääkiekko olisi laitonta ja paheksuttua. Sitten pitäisi salaa pelata kiekkoa ettei menettäisi duunia tai saisi paskan ihmisen leimaa. Tai pitäisi muuttaa KANADAAN länteen pelaamaan kiekkoo.

Aloitus oli kyllä kiinnostava. En osaa vastata kysymykseen. Annan muiden ihmisten tuomioille ehkä keskimääräistä vähemmän arvoa. Mutta Suomessa aika paljon energiaa menee kyllä hukkaan siinä, kun olemme niin ilkeitä, tuomitsevia ja tylyjä toisillemme.

Itse en ole kyllä asunut muissa maissa, mutta olen kuullut huhuja, että kaikkialla ei elämä pyöri niin vahvasti nöyryytyksen, häpeän ja halveksunnan kehässä.

Onneksi en ole homoseksuaaliksi syntynyt Suomessa.

Olisi edelleen 2022 erittäin vaikeaa tulla kaapista.

Ei täällä kuten ei venäjälläkään katsota hyvällä.

Asenteet pitäisi olla että aha, vai niin. Elämä jatkuu ja onhan näitä nähty ja kuultu.

Vähän kuin vastaan lentäisi talitintti, mutta kun Suomessa lentää vastaan talihintti, niin kyllähän sitä vielä ihmetellään ja jopa naureskellaan, vähätellään.

Tämän kun saisi pois monissa asioissa. Ei pelkästään seksuaaliasioissa.

Tosi vaikea on Suomessa edelleen elää länsimaisesti uniikkina lumihiutaleena.

Meillähän tuo lumihiutale on pilkkaterminä käytetty ja kertoo kollektiivisesta vihasta erilaisuutta kohtaan.

Ei hyväksytä yksilöitä. Meilläkin on kansan luonne sellainen venäläinen että pitää kuulua osana harmaaseen massaan. Näin valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus oli kyllä kiinnostava. En osaa vastata kysymykseen. Annan muiden ihmisten tuomioille ehkä keskimääräistä vähemmän arvoa. Mutta Suomessa aika paljon energiaa menee kyllä hukkaan siinä, kun olemme niin ilkeitä, tuomitsevia ja tylyjä toisillemme.

Itse en ole kyllä asunut muissa maissa, mutta olen kuullut huhuja, että kaikkialla ei elämä pyöri niin vahvasti nöyryytyksen, häpeän ja halveksunnan kehässä.

Suomessa väkiluku on niin pieni. Jossain miljoonakaupungissa on ihan pakko sietää erilaisuutta ja antaa punkkareiden, juutalaisten, kristittyjen ja muslimien mennä hassuissa kaavuissaan ohi.

Jos näitä ihmeelisyyksiä jää pohtimaan, niin ne vie pääkopasta resursseja pois.

Väkiluvun tulisi kasvaa sellaiseksi että ei kerettäisi töllöttää ihan jokaista vastaan lentävää tinttiä.

Minua ei ole koskaan hetkauttanut muiden mielipiteet suuntaan tai toiseen. Kuuntelen kyllä mielenkiinnolla jos joku kertoo omansa, mutta teen silti juuri kuten itseäni huvittaa.

Tämä ei muuten ole pelkästään hyvä ominaisuus. Esim. parisuhteessa on välillä vaikeaa muistaa huomioida toisen osapuolen toiveet, vaikka vilpittömästi pyrinkin siihen.