Pelkäättekö rintasyöpää? Me Naisissa juttua alle 4-kymppisenä sairastuneista. Ei paljoa naurata.
Kommentit (14)
Jos sen saan, se löydetään todennäköisesti hyvin varhaisessa vaiheessa.
oli aina kipeä ja on edelleen. Mitän ei löytynyt, ei edes kystaa. Kipu jatkuu, mutta pääasia on, ettei ole syöpä. Jännitti ihan hirveästi.
Äiti selvisi siitä kuitenkin. Silti pelottaa. Ensi vuonna menen mammografiaan. Nyt en päässyt kun olen raskaana ja just järjestettiin omalla paikkakunnalla kuvaus. (järjestetään kerran vuodessa)
kuulleet, että vähintään 2 vuoden imetys (lasketaan kumulatiivisesti eli kaikki lapset yhteen) vähentää merkittävästi riskiä sairastua rintasyöpään.
Tai sitten pääsee hoitoihin, jos löytyykin jotain. Menee ite yksityiselle, ni pääsee samantien rtg-lääkärille. Tulos heti. Itselläni saman päivän aikana hoitui kaikki, siis varasin ajan ja parin tunnin päästä loppui kuukausien pelko.
kipuilun takia olen jonossa mammoon, mutta taidankin vaihtaa yksityiselle puolelle jos kerran siellä on hoito noin paljon joutuisampaa.
Pelko on kamala ja vaikka ei nyt syöpää löytyisikään jääå tästä ikuinen kauhu minulle. Mutta ei muutakun häntä pystyyn, pitänee maanantaina soitella yksityisille.
tietääkö muuten kukaan tekeekö medipa-asemat mammoja ja uä-tutkimuksia?
voi realisoitua juuri sinun kohdallasi.
Nimim. 30-vuotiaana harvinaiseen syöpää sairastunut
Ps. onneksi minut otettiin julkisessa terveydenhuollossa tosissani
suositus käydä ultrassa+mammossa ainakin parin vuoden välein niinkuin papa-koekin otetaan. Itse aion ainakin käydä kun 25 tulee mittariin vähintään parin vuoden välein tutkituttamassa nuo hinkit.
Ei se sillä pelkäämisellä kummemmaksi tulis, jos tulee niin tulee, en pysty sitä estämään.
Pelätään sitten kun/ jos se tulee.
Ystäväni sairastui 17-vuotiaana ja molemmat rinnat jouduttiin poistamaan :( Selvisi kuitenkin syövästä hengissä.
Äidiltäni on leikattu toinen rinta ja on terve tänä päivänä. Jotenkin se mahdollinen geeni mietityttää...että jos mullakin on se.
Huonona päivänä ajattelen kaikkia pieniä lapsiani ja pelko kuristaa kurkkua.
Muulloin en asiaa paljon pohdi.
Mutta mitä enemmän tässä ikää kertyy, sitä enemmän syöpä alkaa pelottamaan. Varsinkin kun olen aina ollut todella perusterve ihminen. Pieni piru olkapäällä kuiskii, ettei hyvä tuuri voi kauaa jatkua...
Yritän olla ajattelematta koko asiaa ja edes tutkia rintani säännöllisesti. Mutta äidilläni ei ollut mitään oireita tai kipuja, ei kyhmyjä tai mitään. Ainoastaan ikänsä puolesta kävi mammografiassa, ajatteli että ihan varmuuden vuoksi on hyvä käydä säännöllisesti.
No, tosiaan etukäteen on melkoisen turha surra. Kai tässä on vielä suurempi riski teloa itsensä kotona tai liikenteessä.
Nautitaan siis pienistä asioista elämässä niin kauan kuin voidaan. Eikä ainakaan valitella turhista.
kuinka paljon nuoret pelkäävät sairastuvansa, vaikka tauti ihan oikeasti on erityisesti vanhojen naisten tauti...inhoan sensaatiojuttuja, koska minkä syövän vain VOI saada myös nuorena mutta se on erittäin epätodennäköistä. aina löytyy esimerkkejä nuorista sairastuneista mutta ne ovat hyvin, hyvin pieni osa kaikista sairastuneista. esiin nostamalla lietsotaan enemmän turhaa huolta ja pelkoa, tosin itsensä tutkiminen on sinänsä järkevää " just in case" .
itse olen neuroottinen ja pelkään kaikkia sairauksia....siksi inhoan noita me naiset-tyylisiä pelottelujuttuja.