Lue keskustelun säännöt.
Onko jotenkin kiertoutunutta, jos uudessa kumppanissa on todella paljon samaa kuin exässä?
16.04.2022 |
Olen sopinut treffit erään miehen kanssa, joka on todella samantyylinen kuin exäni, josta minun oli todella vaikea päästä yli. Hän on saman ikäinen, hänellä on myös kaksi lasta, kuten exällä. Hänellä on sama ammatti, hänellä on saman tyylinen nimi (vähän erikoinen), hän on ulkonäöltään todella paljon samanlainen. Hän viestittelee hyvin samalla tavalla kuin exänikin viestitteli minun kanssani aluksi ja hitto vieköön huomasin, että hän tekee erään kirjoitusvirheenkin samalla tavalla kuin exäni teki.
Voiko tästä nyt tulla jotain ongelmia, vai mietinkö liikaa? Eihän tietysti ikä ja lasten lukumäärä ole mitään kovin ihmeellisiä asioita, mutta tiedän, että esimerkiksi ystäväni ja sukulaiset huomaisivat heti esimerkiksi yhtäläisyydet exään ulkonäössä ja elämäntyylissä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Netissä sopinut treffit? Jos se on exäsi? 😂
No kyllä kuvista näkyy, että eri henkilö kuitenkin, vaikka paljon samaa näköä onkin. :D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllähän tuo kertoo ainakin sen, että epätoivoisesti etsit exälle korvaajaa. En oikein muuta osaa sanoa. Jos itse eroaisin, niin varmaan myös huomaisin samantyyppiset miehet ensin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se virhe on?
En nyt sitä viitsi tähän kirjoittaa, kun se tuntuu jotenkin tunnistettavalta, mutta tällainen enää-enään -tyylinen "kirjoitusvirhe", joka johtunee jostain murrejutusta, mutta joka pistää silmään helposti.
ap
Ei. Itseasiassa se on ihan terve piirre kun on selkiytynyt maku. Sarjaseurustelijoilla ja luonnevikaisilla ( erittelemättä) on kaikennäköisiä ja oloisia kumppaneita, koska kumppani valitaan pelkästään sen tuoman hyödyn tai seksuaalisen tyydytyksen takia. Sinua viehättää tietyt piirteet ihmisessä ja se kertoo persoonasi tasapainoisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän tuo kertoo ainakin sen, että epätoivoisesti etsit exälle korvaajaa. En oikein muuta osaa sanoa. Jos itse eroaisin, niin varmaan myös huomaisin samantyyppiset miehet ensin.
Niin, tätä mietin itsekin, mutta toisaalta onko se väärin, jos pidin kuitenkin exästä näiden asioiden takia (ulkonäkö, luonne, kommunikointi, elämäntilanne jne). Ja eikö sekin sitten olisi hälyttävää, jos etsisin täydellistä vastakohtaa tai hylkäisin ehdokkaita sen takia, että exässä sattui olemaan jokin tietty piirre tai ominaisuus, vaikka itse piirteissä ei olisikaan minulle ongelmaa.
Tilannehan oli vielä niin, että itse tulin jätetyksi ja olisin vielä halunnut suhdetta jatkaa, joten ajattelen, että minulla on "oikeus" etsiä niitä samoja asioita, jotka vasten tahtoani menetin. Se tuntuisi sitten jotenkin enemmän väärältä ja epäreilulta, jos olisin itse jättänyt exän ja sitten etsisin täsmälleen samanlaisen miehen tilalle. Että olisin ikään kuin tullut katumapäälle, mutta ylpeys ei antaisi periksi kysyä exältä, voitaisiinko sittenkin yrittää uudelleen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei. Itseasiassa se on ihan terve piirre kun on selkiytynyt maku. Sarjaseurustelijoilla ja luonnevikaisilla ( erittelemättä) on kaikennäköisiä ja oloisia kumppaneita, koska kumppani valitaan pelkästään sen tuoman hyödyn tai seksuaalisen tyydytyksen takia. Sinua viehättää tietyt piirteet ihmisessä ja se kertoo persoonasi tasapainoisuudesta.
No jotain tällaista minäkin ajattelin, että olen kerran jo valinnut tietynlaisen ihmisen ja olisin hänet valinnut edelleen, ellei hän olisi minua jättänyt. Tuntuisi jotenkin väkinäiseltä lähteä uhmaamaan omia mieltymyksiä vain sen takia, että edellinen suhde kaatui. Mietityttää vain jotenkin juuri tuo, miltä se näyttää ulkopuolisen silmiin. Sillähän ei periaatteessa saisi olla väliä, mutta väistämättä mietin, näytänkö tuttavien silmissä jotenkin nololta, kun yhtäkkiä vieressäni onkin exän täydellinen kopio. Ja toisaalta mietin myös mitä tämä uusi mies ajattelee, kun tajuaa tämän yhtäläisyyden. Tai ex.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se on tosi kieroutunutta. Se kertoo, että ihminen tarraa kiinni ulkoisiin seikkoihin, eikä näe ihmiseen itseensä.
Minulla oli kerran sama kokemus. Olin satavarma, että tuon miehen haluan. Onneksi jossain vaiheessa tuli vähän vanhingossailmi, että molemmilla on myös samat huonot puolet.
Luulenpa, että jos jostain syystä nykyinen parisuhteeni loppuisi, niin seuraava kumppanini olisi monella tavalla samankaltainen kuin nyksä. Minulla on tietynlainen maku kumppanin suhteen eikä se varmaan eron jälkeen muuttuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän tuo kertoo ainakin sen, että epätoivoisesti etsit exälle korvaajaa. En oikein muuta osaa sanoa. Jos itse eroaisin, niin varmaan myös huomaisin samantyyppiset miehet ensin.
Niin, tätä mietin itsekin, mutta toisaalta onko se väärin, jos pidin kuitenkin exästä näiden asioiden takia (ulkonäkö, luonne, kommunikointi, elämäntilanne jne). Ja eikö sekin sitten olisi hälyttävää, jos etsisin täydellistä vastakohtaa tai hylkäisin ehdokkaita sen takia, että exässä sattui olemaan jokin tietty piirre tai ominaisuus, vaikka itse piirteissä ei olisikaan minulle ongelmaa.
Tilannehan oli vielä niin, että itse tulin jätetyksi ja olisin vielä halunnut suhdetta jatkaa, joten ajattelen, että minulla on "oikeus" etsiä niitä samoja asioita, jotka vasten tahtoani menetin. Se tuntuisi sitten jotenkin enemmän väärältä ja epäreilulta, jos olisin itse jättänyt exän ja sitten etsisin täsmälleen samanlaisen miehen tilalle. Että olisin ikään kuin tullut katumapäälle, mutta ylpeys ei antaisi periksi kysyä exältä, voitaisiinko sittenkin yrittää uudelleen.
ap
Jos se ei itseäsi häiritse niin go ahead. Mutta toki joudut varautumaan näpäyttelijöiden kommentteihin. Jos omaat hyvän itsetunnon, niin eihän sinua muiden mielipiteet kiinnosta. 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on tosi kieroutunutta. Se kertoo, että ihminen tarraa kiinni ulkoisiin seikkoihin, eikä näe ihmiseen itseensä.
Minulla oli kerran sama kokemus. Olin satavarma, että tuon miehen haluan. Onneksi jossain vaiheessa tuli vähän vanhingossailmi, että molemmilla on myös samat huonot puolet.
Minustakin jos ihminen on täysi klooni, niin onhan se hieman ehkä sairasta. Vähän kuin Kanye etsii aina rinnalleen uutta Kimiä.
Toki minuakin useinmiten viehättää sellaiset ”välimeren tyyppiset” tummat miehet, mutta myös norjalaisen viikingin tyyppiset. Mutta jos todella rakastuisin, niin en usko että ulkonäkö olisi se ykkönen lopulta kuitenkaan. Mies voisi olla jopa ihannemiehen vastakohta täysin. Joskus yllätän oikein itsenikin kun saatan katsella täysin makuni vastaisia miehiä sillä silmällä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on tosi kieroutunutta. Se kertoo, että ihminen tarraa kiinni ulkoisiin seikkoihin, eikä näe ihmiseen itseensä.
Minulla oli kerran sama kokemus. Olin satavarma, että tuon miehen haluan. Onneksi jossain vaiheessa tuli vähän vanhingossailmi, että molemmilla on myös samat huonot puolet.
Siis millä tavalla tarraa kiinni ulkoisiin seikkoihin? Ei kai tapailun alkuvaiheessa oikein ole mitään muuta, mihin tarrata kuin ne ulkoiset seikat, jos niillä tarkoitat näitä mainitsemiani asioita. Ja siis tarkennan vielä, että en varta vasten etsinyt ihmistä, jolla oli sama ammatti ja yhtä monta lasta tai samantyylinen nimi tai sama kirjoitusvirhe, vaan nämä tulivat esiin ominaisuuksina ihan sattumalta.
Ja entä sitten, jos tästä henkilöstä tulisi vastaan samoja huonoja puolia, kun itse kuitenkin exässäkin ne huonot puolet hyväksyin. (Minä en halunnut näiden huonojen puolien takia erota.) Kaikissahan jotain huonoja puolia on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tuo on sinun asiasi. Epäröit kuitenkin, eli mitä intuitiosi ihan todella sanoo? Kuuntele sitä, itseäsi ihan rehellisesti.
Minä voin kertoa vain omasta kokemuksestani. Jätin miehen, oli pakko koska suhde ei toiminut mutta kyllä se sattu aivan järkyttävän paljon. Menin aika sekasin eron jälkeen, hakeuduin tinderiin ja löysin sieltä myös miehen joka oli aivan kuten ex. Siis miltein rakastuin mieheen vain sen takia, että näin hänessä exäni. Tavattiin ja oli seksiä yms, kaikki hyvin, sain hetken mielenrauhan.
Nykyään kun ajattelen niin tuo oli typerää. Ihan turhaan tapailin miehiä jo niin pian. Exäni on ajatuksissani nykyään hyvin epämiellyttävä enkä halua hänestä mitään tulevaisuuteen. En myöskään hänen kaltaisiaan miehiä, en ikinä.
En hae mitään. Mitään taka-ajatuksia ei ole, ketään kohtaan. Täytyy vain todeta, että joku saattaa tulla polullani vastaan mutta päätän, että nyt se saa olla jotain todella aitoa. Muuten en enää ryhdy parisuhteeseen. Ne eivät ole sitä varten, että epätoivoisesti täytyy saada toiselta jotain vaan siinä täytyy olla vapautta ja jotain hyvin erityistä ja aitoa vuorovaikutusta molemminpuolisesti, jotta siihen kannattaa laittaa sydämensä mukaan.
Sinulla on elämässäsi aikana opittavia oppiläksyjä ja karmaa. Luultavasti et ole eksäsi kanssa näitä asioita käsitellyt riittävästi. Nyt jatkat 'uuden' miehen kanssa näitä samoja teemoja kunnes pääset eteenpäin. Tässäpä yksi näkökulma asiaan. Mieti myös minkälainen isäsi on, onko hänessä samoja piirteitä mitä eksäsi on?
Olet saanut vain kuvia? Kysy siltä kuvaa jossa sillä on lusikka kädessä pystyssä. Jos ei kuvaa kuulu niin exä siellä on väärillä kuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on tosi kieroutunutta. Se kertoo, että ihminen tarraa kiinni ulkoisiin seikkoihin, eikä näe ihmiseen itseensä.
Minulla oli kerran sama kokemus. Olin satavarma, että tuon miehen haluan. Onneksi jossain vaiheessa tuli vähän vanhingossailmi, että molemmilla on myös samat huonot puolet.
Minustakin jos ihminen on täysi klooni, niin onhan se hieman ehkä sairasta. Vähän kuin Kanye etsii aina rinnalleen uutta Kimiä.
Toki minuakin useinmiten viehättää sellaiset ”välimeren tyyppiset” tummat miehet, mutta myös norjalaisen viikingin tyyppiset. Mutta jos todella rakastuisin, niin en usko että ulkonäkö olisi se ykkönen lopulta kuitenkaan. Mies voisi olla jopa ihannemiehen vastakohta täysin. Joskus yllätän oikein itsenikin kun saatan katsella täysin makuni vastaisia miehiä sillä silmällä.
Siis monella meni nyt ohitse, että kyse on nyt muustakin kuin ulkonäöstä. Ja kyllä nämä ihmiset nyt kuitenkin sillä tavalla eri näköisiä ovat, ettei heitä toisiinsa voi sekoittaa, mutta tuolla tarkoitin, että ulkopuoliset kyllä huomaavat ulkonäössä tietyn yhtäläisyyden. En nyt tuota yhtäläisyyttäkään halua tässä kertoa, mutta vertailukohdaksi voisi mainita kaulatatuoidun kaljupään. Eli jokainen näkee kilometrin päähän tämän yhtäläisyyden, vaikka tällaisia ihmisiä kuitenkin on maailma pullollaan eivätkä kaikki ole ihan identtisiä.
ap
Kai se kertoo vähän siitä kuinka kiinni olet vielä exässä. Mua nykyään vain ällöttää exän näköiset ukot. En halua minkään enkä kenenkään muistuttavan hänestä.
Netissä sopinut treffit? Jos se on exäsi? 😂