Vauvaruno kiitoskorttiin

Iltalaulu Riikalle



Me isäsi kanssa seisottiin

käsi kädessä tässä

ja juteltiin ihan hiljaksiin:

¿No nyt se on elämässä.¿



Sinä olit ihan pikkuinen

ehkä viikon vanha vasta.

Minä sanoin: ¿Pilvi kukkasten

kai ympäröi tätä lasta,



ja perhoset, lintuset untuvapäät

tuntuu lentävän korin yllä.¿

Isä kysyi: ¿Näkyjäkös sinä näät?¿

Ja minä: ¿No ihmeitä kyllä.¿



Sinä olit se ihme tietysti

vaikka poruun puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi.

Minä ilosta nauroin ja itkin.



" Sill¿ on ripsissä tähden säkenet¿,

isäs naurahti ja keksi:

¿Sen varpaat on puolukan raakileet.¿

Ja hän puki sinut puhtoiseksi.



Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.

Löi kolmisin sydämemme.

" Tästä tulee kai hyvä ihminen" ,

me puhuttiin toisillemme.



Kaarina Helakisa