Ärsyttää liian fiksu ja hyvännäköinen tuttu - miksi jotkut saavat kaiken?
En kerro sukupuolta kun sillä ei ole väliä ja jotta minimoin tunnistamisen. Mutta siis eräs tuttu/kaveri/vastaava, joka on aina ollut sekä poikkeuksellisen hyvän näköinen että poikkeuksellisen fiksu.
Pännii isosti kun itse en ikinä saa ilmaistua itseäni samalla tavalla, enkä tule edes ajatelleeksi asioita yhtä monipuolisesti. Mikä siinä on että jotkut ovat niin supereita ja miksi se ärsyttää?
Kommentit (39)
Tajuan niin hyvin mitä tarkoitat, ap. Sen sijaan en tajua näitä kommentteja, "meillä kaikilla on ristimme" . Niin on, juurikin meillä kaikilla. Harvoin elämä menee niin, että hyvät ominaisuudet tasapainottuvat huonoilla. Yleensä sekä fiksulla/kauniilla että taviksella on samanlaisia ihmisen elämään kuuluvia vaikeuksia; sairastumista itsellä tai lähipiirissä, uupumusta tai masennusta, huolestumista maailmantilanteesta, ihmissuhdehuolia tms. Ei se vähemmän kaunis tai fiksu pääse niissä mitenkään helpommalla karman takia.
Sitä paitsi tyhmällä ja rumalla on todennäköisemmin suuremmat ongelmat, kun huomioidaan että esimerkiksi heikot kasvuolot vaikuttavat kehitykseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tietenkin moni voisi sanoa että älykkyys lisää tuskaa, kun kaiken kurjuuden näkee selkeämmin - mutta onhan tässä maailmassa sen verran sotaa ja onnettomuutta, että kyllä sellaisesta riittää tyhmemmällekin.
Minäkin olin kateellinen parille ihmiselle ja heidän täydelliselle elämälle.
No toisella on isä tappanut itsensä jo tämän naisen ollessa lapsi, tällä naisella on ollut aivokasvain ja mies jätti hänet 10 vuotta nuoremman vuoksi.
Toiselle olin kateellinen työurasta ja kropasta. Hänellä ollut lasinen lapsuus yh äidin kanssa. Tällä naisella mies varastaa rahaa häneltä, naiselta on löytänyt 7 kasvainta parin vuoden sisään.
Itse olen terve, onnellisessa suhteessa vaikka pikkasen pläski.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin tiedän ihmisen, joka vaikuttaa täydelliseltä suorastaan. En pysty inhoamaan häntä, koska on niin mukavakin. En voi kuin ihailla.
Et pysty inhoamaan, mutta yritit kuitenkin? Oi Suomi ihana maa
Suosittelen Plutharkoksen Mielen tyyneydestä -opusta. Itse opettelin NLP-tekniikoiden avulla ja tuon kirjan kirvoittamana korvaamaan kateuden tunteen ilolla eli ilahtumaan ja saamaan eudaimonista mielihyvää muun muassa toisen menestyksestä ja hyvästä fenotyypistä.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on kyllä omat murheensa vaikka päällisin puolin olisi kaikki hyvin. Kateus ei siis kannata.
Joo kaikilla on omat murheensa, mutta on niissä murheissakin eroja. On yleistä ajatella, että esimerkiksi rikkailla on sitten tosi huonot perhesuhteet, koska tuntuu epäreilulta, että rahan lisäksi heillä on vielä tosi kiva perhekin. Jos ap:n kaveri on monipuolisella tavalla fiksu, niin hänellä on todennäköisesti paremmat kyvyt kohdata haasteita, jolloin hän saa ratkaistua ne helpommin kuin keskiverto.
Kaikilla on murheensa, mutta mieluummin ottaisin esimerkiksi Ivanka Trumpin murheet kuin jonkun orvon, lapsisotilaan murheet.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin kateellinen parille ihmiselle ja heidän täydelliselle elämälle.
No toisella on isä tappanut itsensä jo tämän naisen ollessa lapsi, tällä naisella on ollut aivokasvain ja mies jätti hänet 10 vuotta nuoremman vuoksi.
Toiselle olin kateellinen työurasta ja kropasta. Hänellä ollut lasinen lapsuus yh äidin kanssa. Tällä naisella mies varastaa rahaa häneltä, naiselta on löytänyt 7 kasvainta parin vuoden sisään.
Itse olen terve, onnellisessa suhteessa vaikka pikkasen pläski.
Ne on ne mallin näköiset kauniit naiset, jotka usein päätyvät hyväksikäyttäjien suhteisiin. Ns tavallisen näköiset pulleat keskipitkät päätyvät kunnollisiin hyviin suhteisiin, keskimäärin. Tämä tosin mutu-tuntumalta. Mutta semmoinen on mutu.
Naurettavaa kateutta. Hyi. Ap on itse mennyt elämässä helpolla, joten ei ole saavuttanut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen Plutharkoksen Mielen tyyneydestä -opusta. Itse opettelin NLP-tekniikoiden avulla ja tuon kirjan kirvoittamana korvaamaan kateuden tunteen ilolla eli ilahtumaan ja saamaan eudaimonista mielihyvää muun muassa toisen menestyksestä ja hyvästä fenotyypistä.
Tällainen tuntuisi valheelliselta, jotenkin epäaidolta. Minusta "ei ole ole minulta pois" -tyyppinen ajattelu riittää, siis ettei anna se toisen kauneuden ja menestyksen tms. vaikuttaa omiin valintoihin, hyvinvointiin ja olotiloihin.
No olet onnekas jos se on sun kaveri!
Otat hänen hiussuortuvia sormiesi väliin ja kieputtelet niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on kyllä omat murheensa vaikka päällisin puolin olisi kaikki hyvin. Kateus ei siis kannata.
Joo kaikilla on omat murheensa, mutta on niissä murheissakin eroja. On yleistä ajatella, että esimerkiksi rikkailla on sitten tosi huonot perhesuhteet, koska tuntuu epäreilulta, että rahan lisäksi heillä on vielä tosi kiva perhekin. Jos ap:n kaveri on monipuolisella tavalla fiksu, niin hänellä on todennäköisesti paremmat kyvyt kohdata haasteita, jolloin hän saa ratkaistua ne helpommin kuin keskiverto.
Kaikilla on murheensa, mutta mieluummin ottaisin esimerkiksi Ivanka Trumpin murheet kuin jonkun orvon, lapsisotilaan murheet.
Tämä! Paskan määrä ei tietenkään ole vakio kaikilla, vaikka kuinka yrittäisi itseään sillä lohduttaa. Mutta sellaista se on, tasan ei mene nallekarkit, miten voisikaan. Paljon on myös sattumaa ja tuuria ja älykäs mahdollisesti tekee älyllisempiä ratkaisuja elämässä pitkällä tähtäimelläkin, jolloin elämä on helpompaa. Kauneus on onneksi katsojan silmässä.
Tunnetko hänen taustansa? Ehkä on päässyt vaikeuksien kautta voittoon ? Vain kerran särkynyt voi tulla ehjäksi...
Enemmän mua ärsyttää tutuissa ne epäonnistuneet lauseita jotka puhuvat pahaa, varastavat ja pilkkaavat päin näköä. Haluan pysyä kaukana näistä joten tuttavapiiri on supistunut hurjasti.
Luen paljon elämäkertoja ja niitähän usein kauniit menestyneet varakkaat kirjoittaa (=kirjoituttaa). Aika nopeasti karisee kuvitelma siitä että jonkun elämä olisi niin paljon parempaa. Samalla tavalla ne kauniit menestyneet ihmiset saa iskuja takavasemmalta.
Ymmärrän kyllä että joillekin ihmisille ovet aukeavat helpommin ja sen takia ongelmatkin toisinaan ratkeavat helpommin.
Minä olen kateellinen tyhmille ja rumille. Olisi vain yksinkertaisia murheita, eikä saisi epätoivottua huomiota.
Ainakin naisena tämä ulkonäkö aiheuttaa lähinnä ongelmia. Ihmiset tuijottavat sitä eivätkä kiinnostu musta ihmisenä. Olenkin tosi yksinäinen.
Itsekin tunne pari, ovat mukavia, hyvännäköisiä, huipputyö, jaksavat harrastaa, älykkäitä, upeat puolisot, ihanat lapset. NS täydellisiä ihmisiä täydellisessä maailmassa. Huh kun kadehdin.
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on kyllä omat murheensa vaikka päällisin puolin olisi kaikki hyvin. Kateus ei siis kannata.
Tuo on sellainen uskomus mikä ei pidä paikkaansa.
Ihmiset on kehittäneet kaikenlaista yigyang-kuviota ja taivaaseenastumista osaltaan juuri tuon takia. Kun eivät kestä että joillain vain kaikki asiat ovat aika hyvin tai jopa hienosti.
Mikään mekanismi maailmassa ei edellytä siihen että hyvien asioiden vastapainona pitää olla jotain kärsimystä.
Sori, väärä ketju