Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitkä asiat olivat mielestäsi paremmin lapsuudessasi? Missä on otettu takapakkia?
11.04.2022 |
Itselleni tulee mieleen ainakin se, että sai helpommin töitä eikä työpaikan saamiseen tarvinnut tutkintoja. Ihmiset olivat myös kohteliaampia toisilleen. Avioeroja ei ollut niin paljon eikä nuorison pahoinvointia.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Onko avioero välttämättä paha asia? Parempi erota kuin olla huonossa liitossa. Tässä suhteessa ihmiset ovat nykyisin jopa fiksumpia.
En ymmärrä että jäädään huonoon liittoon rimpuloimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain liikkua ja mennä lapsena ympäri lähi kaupunginosia 60-luvulla ihan yksikseni tai kavereiden kanssa ilman pelkoa oikeastaan mistään jopa spurgut ja pimeän viinan ostajat osasivat käyttäytyä. Kenelläkään ei koskaan sattunut mitään asfaltti-ihottumaa vakavampaa. Maailmani 6-10 vuotiaana oli paljon avarampi kuin 80-luvulla syntyneen lapseni tai hänen lapsensa eikä vanhempia tarvittu taluttajaksi joka paikkaan.
Ihan samaa mieltä. Lasten annettiin mennä vapaammin, mistä seurasi sekä hyvää että joskus pahaakin, eikä kärpäsestä tehty härkästä. Kun joku putosi vaikkapa leikkipuiston kiipeilytelineeltä, se oli vain vahinko, ja pipi parani puhaltamalla asian jäädessä siihen. Nyt ruvetaan etsimään syyllisiä oikein lakitupaa hyväksi käyttäen.
Some on saanut mut vihaamaan ihmiskuntaa
Teknologia on vain monimutkaistanut asioiden hoitoa eikä ole oikeasti helpottanut lähes mitään. Tuntikausia menee jonkun älyttömän nettikaavakkeen ja salasanojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Posti toimi paremmin ennen.
Todellakin. Ulkomailta Suomeen ei voi postittaa enää mitään koska lähetys olisi perillä vuonna 2028. Se heppu taannoin postin johdossa pitäisi pakottaa palauttamaan massiivinen palkkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla mentiin eteenpäin. Oli maailmanrauhaa, tai ainakin sitä tavoiteltiin. Kokonaisia uusia asutusalueita rakennettiin ripeästi. Yhden ihmisen muutaman vuoden palkalla saattoi ostaa asunnon ja auton. Musiikki oli parempaa. Ihmissuhteet oli helpompia, kenenkään ei tarvinnut olla täydellinen kelvatakseen muille. Kotimaan matkailu oli arvostettua. Isovanhempien myötä tuli karavaanielämäkin tutuksi, se oli kivaa ja yhteisöllistä. Myös mökeillä oltiin koko suvun kesken, eikä vain perheen. Vaikka olin pieni tyttö, muistan että naiset olivat tosi kauniita, sellaisia Charlien enkeleistä karanneita, laitettuja, muttei överiksi tai naurettaviksi niin kuin nykyään. Nuorisokulttuurilla meni kovaa, oli bändejä ja festareita, mutta homma oli vaatimattomampaa, ei vielä sellaista musiikkiteollisuutta. Suomessa oli vaateteollisuutta. Ruoka oli terveellisempää kotiruokaa. Poimittiin itse marjoja. Suomalaisessakin arkkitehtuurissa harrastettiin kaikkea nykyisin karsittua luksusta: oli uima-altaita ja kokolattiamattoja. Monet yritykset toimivat aivan uusissa rakennuksissa. Tiet olivat uusia, päällysteet
kunnossa.
Tiet olivat uusia, päällysteet kunnossa???
Se oli juuri päinvastoin. Tiet olivat huonossa kunnossa, suuria reikiä asfaltissa. Niitä sitten joka vuosi rumasti paikkailtiin ja seuraavana vuonna taas yhtä huonossa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsuudessani ja nuoruudessani kaikkia palveluita sai vaikka ei omistanut älypuhelinta tai tietokonetta eikä sellaisia tietenkään silloin vielä ollutkaan. Nyt taitaa olla jo sellaisia palveluita joihin ei pääse käsiksi millään toimistokäynnillä eikä puhelinsoitolla vaan on pakko olla älylaite. Niin ei saisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain liikkua ja mennä lapsena ympäri lähi kaupunginosia 60-luvulla ihan yksikseni tai kavereiden kanssa ilman pelkoa oikeastaan mistään jopa spurgut ja pimeän viinan ostajat osasivat käyttäytyä. Kenelläkään ei koskaan sattunut mitään asfaltti-ihottumaa vakavampaa. Maailmani 6-10 vuotiaana oli paljon avarampi kuin 80-luvulla syntyneen lapseni tai hänen lapsensa eikä vanhempia tarvittu taluttajaksi joka paikkaan.
Ihan samaa mieltä. Lasten annettiin mennä vapaammin, mistä seurasi sekä hyvää että joskus pahaakin, eikä kärpäsestä tehty härkästä. Kun joku putosi vaikkapa leikkipuiston kiipeilytelineeltä, se oli vain vahinko, ja pipi parani puhaltamalla asian jäädessä siihen. Nyt ruvetaan etsimään syyllisiä oikein lakitupaa hyväksi käyttäen.
Lapsia kuoli onnettomuuksissa, kun ne sai ihan pienestä riekkua missä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin ihmiset tyytyivät vähempään, ei vaadittu niin paljon. Lisäksi kaikki ainakin yrittivät ottaa vastuun itsestään ja pärjäämisestään, ei ollut vapaamatkustajia tai sellaisiksi pyrkijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin ihmiset tyytyivät vähempään, ei vaadittu niin paljon. Lisäksi kaikki ainakin yrittivät ottaa vastuun itsestään ja pärjäämisestään, ei ollut vapaamatkustajia tai sellaisiksi pyrkijöitä.
Kyllä! Aiemmin tyydyttiin siihen mitä oli. Nykyisin jos ei ole varaa hankkia ihan kaikkea mitä haluaa, vaaditaan yhteiskuntaa apuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin ihmiset tyytyivät vähempään, ei vaadittu niin paljon. Lisäksi kaikki ainakin yrittivät ottaa vastuun itsestään ja pärjäämisestään, ei ollut vapaamatkustajia tai sellaisiksi pyrkijöitä.
Kyllä! Aiemmin tyydyttiin siihen mitä oli. Nykyisin jos ei ole varaa hankkia ihan kaikkea mitä haluaa, vaaditaan yhteiskuntaa apuun.
Otapa huomioon se että vielä joskus 60-luvulla koulutus ratkaisi pitkälti tulevan elintason, ja koulutus taas oli kiinni vanhempien varallisuudesta. On hyvä, että nykyisin kaikilla on tämän suhteen samat mahdollisuudet. Vastuu itsestään on kuitenkin jokaisen tietenkin kannettava.
- Oman pikkupitäjän terveyskeskuksessa oli mm. labra, päivystys, riittävästi hoitajia ja lääkäreitä sekä oma vuodeosasto
- ei ollut somea ja sen aiheuttamia ongelmia ja riippuvuuksia
- ihmiset pukeutui ja meikkasi arkisesti ja normaalisti, kaikki näytti ns. kotikutoiselta eikä muoviselta ja epäluonnolliselta
- ihmiset tapasivat toisiaan ja viettivät aikaa keskenään puhelimen tuijottamisen sijaan
- lapset viettivät aikaa esim. ulkona ja osasivat leikkiä
- opettajilla oli auktoriteettia ja mahdollisuus puuttua oppilaiden huonoon käytökseen
- oli tarkkailuluokat erikseen, eikä häirikköoppilaat päässeet pilaamaan kaikkien lasten koulunkäyntiä tavallisissa luokissa, lapsilla yleensäkin oli opiskelurauha
- ihmisiä autettiin, eikä onnettomuuspaikalle pysähdytty vain kuvaamaan tilannetta tai kävelty vain ohi
- ylipäätään joka tilannetta tai mokaa ei joku ollut kuvaamassa ja levittämässä nettiin
- monen asian tuotanto oli kotimaassa, oli mahdollisuus ostaa laadukkaita suomalaisia tuotteita, jotka kestivät pitkään
- kaikkea henkilökuntaa ja hoitajia ei oltu mitoitettu minimiin, eli käytännössä sen alle
- liikkeissä ja kaupoissa oli henkilökuntaa ja sai palvelua
- ei ollut samanlaista kertakäyttökulttuuria kuin nykyään, tavaroista pidettiin huolta ja kaikkea osteltiin vähemmän
- omavaraisuusaste oli isompi, ei oltu yhtä riippuvaisia tuontituotteista
- maaseutu oli elinvoimainen, oli maatiloja, kyläkauppoja, kyläkouluja, palveluita ym.
- töitä sai helpommin
- ”koko kylä kasvattaa” -periaate, lapset käyttäytyivät paremmin
- kaikkea oli vähemmän, ja asiat tuntuivat siksi merkityksellisemmiltä ja niitä maltettiin odottaa
Olen ollut lapsi ja nuori 80- ja 90-luvuilla.
Pankkiautomaatteja löyty ainakin ennen joka kaupunginosasta ja keskustasta useita täällä eräässä Itä-Suomen pikkukylässäkin, nyt taitaa koko pitäjässä olla yksi :D
Kodinkoneet kestivät isältä pojalle. Toki tajuan, ettei ole pölynimurin valmistajan etu että laite kestää 30 vuotta, mutta niin ne vain vielä 80-luvulla ostettuina kestivät, oli vähän niinkuin valmistajan kunnia-asia.
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla mentiin eteenpäin. Oli maailmanrauhaa, tai ainakin sitä tavoiteltiin. Kokonaisia uusia asutusalueita rakennettiin ripeästi. Yhden ihmisen muutaman vuoden palkalla saattoi ostaa asunnon ja auton. Musiikki oli parempaa. Ihmissuhteet oli helpompia, kenenkään ei tarvinnut olla täydellinen kelvatakseen muille. Kotimaan matkailu oli arvostettua. Isovanhempien myötä tuli karavaanielämäkin tutuksi, se oli kivaa ja yhteisöllistä. Myös mökeillä oltiin koko suvun kesken, eikä vain perheen. Vaikka olin pieni tyttö, muistan että naiset olivat tosi kauniita, sellaisia Charlien enkeleistä karanneita, laitettuja, muttei överiksi tai naurettaviksi niin kuin nykyään. Nuorisokulttuurilla meni kovaa, oli bändejä ja festareita, mutta homma oli vaatimattomampaa, ei vielä sellaista musiikkiteollisuutta. Suomessa oli vaateteollisuutta. Ruoka oli terveellisempää kotiruokaa. Poimittiin itse marjoja. Suomalaisessakin arkkitehtuurissa harrastettiin kaikkea nykyisin karsittua luksusta: oli uima-altaita ja kokolattiamattoja. Monet yritykset toimivat aivan uusissa rakennuksissa. Tiet olivat uusia, päällysteet kunnossa.
Monta hyvää asiaa mainitsit. Maailmanrauhaa ei sentään ollut 1970 luvulla. Sodittiin ankarasti ympäri maailmaa, Portugalin sodat 1961-74 koloniaalisodiksi kutsutut,(Afrikassa mm. Angola ja Mosambik). Portugal ei halunnut luopua Afrikan kolonioistaan. Biafran karmea sota 1967-1970. Vietnamissakin sodittiin vuoteen 1975 asti. Suomi oli lintukoto, jossa ei näistä sodista paljonkaan tiedetty. Suomesta lähti melkein puoli miljoonaa ulkomaille töihin, lähinnä Ruotsiin juuri 1960-70 luvuilla.
Tuntuu, että lapset ovat nykyään väkivaltaisempia. Kauhulla olen kuunnellut kuinka omat lapset kertoo, kuinka jo 11-12 vuotiaat kantaa puukkoa koulussa ja ryöstelee kauppoja/kioskeja. Ylä-asteelle meno kuulemma pelottaa, koska siellä meno on vielä hurjempaa. Omassa lapsuudessa kasarilla ja ysärillä asiasta olisi noussut hirveä haloo, jos jollain olisi ollut teräase koulussa. Nyt se tuntuu olevan arkipäivää. Vähän pelottaa oman jälkikasvun puolesta.
Alue: Aihe vapaa
Lapset leikkivät pihoillansa ja metsissä.
Nyt on älypuhelin kourassa.