Mitkä asiat olivat mielestäsi paremmin lapsuudessasi? Missä on otettu takapakkia?
Itselleni tulee mieleen ainakin se, että sai helpommin töitä eikä työpaikan saamiseen tarvinnut tutkintoja. Ihmiset olivat myös kohteliaampia toisilleen. Avioeroja ei ollut niin paljon eikä nuorison pahoinvointia.
Kommentit (58)
Onko avioero välttämättä paha asia? Parempi erota kuin olla huonossa liitossa. Tässä suhteessa ihmiset ovat nykyisin jopa fiksumpia.
No ainakaan itänaapuri ei kurittanu lähialueidensa asukkaita. Oisko lihapiirakat olleet silloin parempia kuin nyt.
Aika kultaa tunnetusti muistot joten lapsuuden asioita saattaa muistaa ja muistella liiankin ruusuisessa valossa. Kaiken kaikkiaan Suomessa asiat ovat varmasti paremmin kuin lapsuudessani 1960-luvulla.
Mitä sitä menneitä muistelemaan? Nyt saan palkkaa ja sitä tulee riittävästi ja saa päättää omista asioistaan. Voisin sanoa että kivempi olla aikuinen kuin lapsi nykyisin.
Olin lapsi 1960-luvulla ja ainoa parempi asia, mikä tulee mieleen, on talonmiehet. Ei mennyt päiväkausia ennenkuin huoltoyhtiö saa pihat aurattua vaan talonmies alkoi auraamaan melkein heti, kun lunta alkoi pyryttämään.
Turvallisuusasioissa ollaan menty paljon eteenpäin, olen itse ollut lapsena kolarissa jossa turvavyö olisi voinut säästää aika paljolta mutta eihän niitä silloin takapenkillä ollut. Toisaalta välillä mietin onko siinä menty jopa liian pitkälle kun ei lasten uskalleta antaa tehdä enää yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Some pilannut maailmaan.
Erinomainen pointti! Vaikka päinvastaista luulisi, somesta ei ole kuin pääosin harmia. Vaikka tämä uusi tietotekniikkamaailma kaiken karvaisine tindereineen sun muineen muka on niin mahtava, on sillä huonotkin puolensa.
Nallekarkkeja sai 60-luvulla kioskeista pennillä kappale, nyt ei saa enää edes eurolla kappale.
Sauna oli parempi silloin. Puulämmitteinen kiuas. Nyt on sähkösauna.
Pääosin on kyllä menty eteenpäin oman lapsuuteni ajoista. Ehkä elämä oli silloin kuitenkin jotenkin rauhallisempaa eikä puhuttu tietoyhteiskunnasta. Maalta tulleet nuoret miehet ja naiset saivat kaupungeista työpaikan ja heidät opetettiin työhönsä, työstä saatavalla palkalla tuli toimeen.
En nyt keksi montakaan asiaa jotka olisi olleet paremmin joskus 60 tai 70 luvulla. Yksi juttu joka on hirveästi parantunut on asumisen taso. Vaikka Suomessa kuulemma edelleen asutaan suunnilleen ahtaimmin Euroopassa niin enää ei koko perhe majoitu johonkin hellahuoneeseen!
Lapsi 80-luvulla, teini ysärillä ja silloin ei jatkuvasti roikuttu netissä milloin milläkin laitteella pöyristymässä joka asiasta, vaan oikeasti keskityttiin asioihin. Toisaalta nyt, jos tarvitsee jotain, niin siinä mielessä netti on kätevä vehje. E-kirjat eivät vie tilaa ja paljon voi hoitaa asioitaan ihan puhelimella.
Siinä on kyllä menty taaksepäin että opettajilla ei koulussa ole enää mitään valtaa eikä heitä kunnioiteta. Lapsilla on nykyisin vain oikeuksia muttei mitään velvollisuuksia. Mihin tässä vielä päädytäänkään.
Ihmisillä oli enemmän aikaa toisilleen, kun internettiä ym. ei vielä ollut keksitty. Tosin televisio alkoi kilpailla ihmisten ajasta laajemmin 60-luvulla. Kylässäkin istuttiin hiljaa kuin kirkossa, kun kaikki töllöttivät jotain Peyton Placea tai Jatkoaikaa. Ja sunnuntaina päiväkahviaikaan Sirkus Papukaijaa, joka oli lastenohjelma, mutta joka viehätti myös monia aikuisia. Elokuvateatteritkin alkoivat kitua, kun televisio vei niiltä asiakkaat.
Sain liikkua ja mennä lapsena ympäri lähi kaupunginosia 60-luvulla ihan yksikseni tai kavereiden kanssa ilman pelkoa oikeastaan mistään jopa spurgut ja pimeän viinan ostajat osasivat käyttäytyä. Kenelläkään ei koskaan sattunut mitään asfaltti-ihottumaa vakavampaa. Maailmani 6-10 vuotiaana oli paljon avarampi kuin 80-luvulla syntyneen lapseni tai hänen lapsensa eikä vanhempia tarvittu taluttajaksi joka paikkaan.
1970-luvulla mentiin eteenpäin. Oli maailmanrauhaa, tai ainakin sitä tavoiteltiin. Kokonaisia uusia asutusalueita rakennettiin ripeästi. Yhden ihmisen muutaman vuoden palkalla saattoi ostaa asunnon ja auton. Musiikki oli parempaa. Ihmissuhteet oli helpompia, kenenkään ei tarvinnut olla täydellinen kelvatakseen muille. Kotimaan matkailu oli arvostettua. Isovanhempien myötä tuli karavaanielämäkin tutuksi, se oli kivaa ja yhteisöllistä. Myös mökeillä oltiin koko suvun kesken, eikä vain perheen. Vaikka olin pieni tyttö, muistan että naiset olivat tosi kauniita, sellaisia Charlien enkeleistä karanneita, laitettuja, muttei överiksi tai naurettaviksi niin kuin nykyään. Nuorisokulttuurilla meni kovaa, oli bändejä ja festareita, mutta homma oli vaatimattomampaa, ei vielä sellaista musiikkiteollisuutta. Suomessa oli vaateteollisuutta. Ruoka oli terveellisempää kotiruokaa. Poimittiin itse marjoja. Suomalaisessakin arkkitehtuurissa harrastettiin kaikkea nykyisin karsittua luksusta: oli uima-altaita ja kokolattiamattoja. Monet yritykset toimivat aivan uusissa rakennuksissa. Tiet olivat uusia, päällysteet kunnossa.
Olin lapsi 1970-luvulla. Avioeroja ei ollut, mutta sitäkin enemmän pskoja avioliittoja. Minusta minun lapsuudessa ei ollut mitään hyvää.