Työkaverit eivät koskaan pyydä lounaalle
Olen ollut n.10 kuukautta uudessa työpaikassa, jossa viihdyn hyvin ja työ on kiinnostavaa. Joka päivä kuitenkin ihmettelen työpaikan sosiaalisia käytäntöjä tai niiden puuttumista. Tällä tarkoitan sitä, että minulla ei ole oikein ketään lounasseuraa ja edelleen syön käytännössä aina yksin lounasta, ellen ole itse aktiivinen ja pyydä muita lähtemään kanssani. Omassa lähitiimissäni ei ole sellaisia henkilöitä, joita voisin pyytää ja olenkin ollut tosi aktiivinen luomaan suhteita myös muihin tiimeihin. Olen sitten pyytänytkin näitä toisia kollegoita aika ajoin lounaalle kanssani ja minusta meillä on ollut mukavaa. Ongelmana on vaan se, että he eivät KOSKAAN pyydä minua vastavuoroisesti takaisin. En siis oikein tiedä, onko lounasseurani oikeasti heille mieluista. Tiedän, että olemme eri tiimeistä ja nämä toiset menevät usein syömään porukalla, mutta silti en ymmärrä tätä käytöstapojen puutetta (näin sen itse koen :).
Olen harmitellut asiaa nyt aikani ja päätynyt siihen, että en nyt viitsi enää pyytää heitä lähtemään kanssani, koska asiasta tulee minulle kiusallinen olo. Outoa on vaan se, että olen tutustunut näistä henkilöistä aika hyvin etenkin yhteen, joka melko usein tulee luokseni jutustelemaan niitä näitä. Mutta en vaan voi ymmärtää, miksei hänellekään tule mieleen silloin lounastunnilla, että olen olemassa.
Olen ihan ymmällä, osaisiko joku avata tätä juttua minulle? Ja juu, ei ole isot murheet mulla, vaan asia kismittää kuitenkin....
Kommentit (35)
Ehkä siinä työpaikassa on joku tietty sisäpiiri, johon ei sovi muita. Olen sellaisessa paikassa ollut.
Ehkä sä olisit niiden joukkoon tervetullut ilman erillistä kutsuakin..?
pystyttekö te muut tekemään avauksia?
Minun avaukseni eivät näy.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä olisit niiden joukkoon tervetullut ilman erillistä kutsuakin..?
Tätä ihmettelen kyllä suuresti, että miksi joku odottaa erillistä kutsua?! Lounaalle lähdetään x aikana ja ne lähtee ketkä lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä olisit niiden joukkoon tervetullut ilman erillistä kutsuakin..?
Tätä ihmettelen kyllä suuresti, että miksi joku odottaa erillistä kutsua?! Lounaalle lähdetään x aikana ja ne lähtee ketkä lähtee.
Ei kaikkialla mennä tasan samaan aikaan aina lounaalle. Meillä osa porukasta lähtee aiemmin, osa myöhemmin, ja osa käy hyvin satunnaisiin aikoihin syömässä. Varsinkin, jos ei työskennellä samassas tilassa ei välttämättä huomaa, jos muut lähtivät syömään, jos ei pyydetä siis.
Ehkä ne tykkää syödä yksin. Itse tykkään aina käydä yksin syömässä ja niin useimmat muutkin tiimissäni. Menemme aina eri aikoihin ruokalaan siksi, ettei tule velvollisuudentunnetta mennä samaan pöytään tutun kanssa ;) Näin it-alalla, kun työntekijät erakkomaisia nörttejä.
Meillä mennään syömään kukin omien aikataulujensa mukaan ja istutaan seuraksi, jos joku siellä on. Ehdottomasti vältellään kuivakoiden pomojen pöytää, koska ne ei jauha kuin työasiaa. Käyn lounasruokalassa kerran pari viikossa, istumatyön takia lähden monesti ulos talosta syömään, että tulee liikuntaa. Niin tekee moni muukin. Kahvitauko iltapäivällä on meillä sosiaalinen tilanne.
Syöttekö jossain työpaikka ruokalassa vai erillisissä liunasravintoloissa jolloin ihmiset menee eri paikkoihin?
Hei, kiitos kommenteista. Vihdoin pääsen vastaamaan :)
Selvennyksenä siis, että työpaikkani lähellä on useita ruokapaikkoja, niin en voi oikein tietää, mihin porukka on menossa. En myöskään istu tämän toisen tiimin lähellä, joten ei voi harrastaa spontaania "mennään kaikki yhdessä" käytäntöä.
Siksi tätä harmittelen, koska olen kyllä kertonut, että minusta on mukava saada lounasseuraa ja kertonut, ettei omassa porukassa oikein ole seuraa. En siis odota mitään virallisia kutsuja, vaan jonkinlasta kohteliasta vastavuoroisuutta, niin että tietäisin olevani toivottua seuraa...
Olen nyt käynyt sitten yksin, kun en viitsi aina kysellä.
Vierailija kirjoitti:
Hei, kiitos kommenteista. Vihdoin pääsen vastaamaan :)
Selvennyksenä siis, että työpaikkani lähellä on useita ruokapaikkoja, niin en voi oikein tietää, mihin porukka on menossa. En myöskään istu tämän toisen tiimin lähellä, joten ei voi harrastaa spontaania "mennään kaikki yhdessä" käytäntöä.
Siksi tätä harmittelen, koska olen kyllä kertonut, että minusta on mukava saada lounasseuraa ja kertonut, ettei omassa porukassa oikein ole seuraa. En siis odota mitään virallisia kutsuja, vaan jonkinlasta kohteliasta vastavuoroisuutta, niin että tietäisin olevani toivottua seuraa...
Olen nyt käynyt sitten yksin, kun en viitsi aina kysellä.
Miksi omassa porukassasi ei ole seuraa? Meillä mennään yleensä lounaalla nimenomaan omassa porukassa.
Voin vastata omasta puolestani. Koen, että lounastauko on eräänlainen lepohetki vaativan työn lomassa. Siksi käyn mieluiten yksin syömässä tai sitten sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat jo hyvin tuttuja. Ei tarvitse olla skarppina tai esittää fiksuja mielipiteitä, vaan keskittyä siihen syömiseen.
Uskon, että sinusta pidetään ja sinua arvostetaan, varmasti myös lounaskutsusi ovat toivottuja. Mutta jos työkaveri ovat yhtään samanlaisia kuin minä, tavallaan ymmärrän heitä.
Ok, ihan hyviä pointteja. Oman tiimin porukka syö eväitä, selvennyksenä.
Sekin mietityttää, että olen tutustunut ihan hyvin yhteen tämän toisen tiimin työntekijään, joka käy aina juttelemassa niitä näitä luonani. Ja olen häntä muutaman kerran pyytänytkin kanssani, vaan eipä koskaan toisin päin.
Kaipa mä vaan koen tämän lounasasian eri lailla kuin muut, sosiaalisempana tilanteena.
Pyydätkö aina samoja tyyppejä? Laajenna skaalaa? :)
En pyydä aina samoja, mutta tuon kyseisen porukan tunnen oman tiimini lisäksi parhaiten...
Onneksi seuraa löytyy, jos vaan pyydän. Mutta siitä päästäänkin alkuperäiseen ongelmaan, eli olen aina se joka pyytää :) :)
Vierailija kirjoitti:
En pyydä aina samoja, mutta tuon kyseisen porukan tunnen oman tiimini lisäksi parhaiten...
Onneksi seuraa löytyy, jos vaan pyydän. Mutta siitä päästäänkin alkuperäiseen ongelmaan, eli olen aina se joka pyytää :) :)
Entäpä, jos tämän tiimin tapana ei ole pyytää ketään lounaalle vaan porukassa mennään ilman pyytämisiä? Ja ne siis lähtee lounaalle, jotka sattuvat olemaan juuri silloin lähdössä? Sinä taas odotat, että sinua pyydettäisiin mukaan? Meillä ei työkaverit pyydä toisiaan mukaan lounaalle vaan joku ensimmäisenä sanoo, että "mä lähden nyt syömään" ja muut sitten joko lähtevät mukaan tai menevät myöhemmin.
Meillä on sama juttu eli isompi porukka käy syömässä keskenään samaan aikaan ja myöskään en kuulu kyseiseen porukkaan, toki voin liittyä seuraan jos haluan. Myös he menettävät mahdollisuuden tutustua minuun ja mahdollisiin töihin, joihin en viitsi itselleni tuntemattomia ottaa. Käytännössä siis vanhat tutut ja piintyneet tavat ovat kääntyneet itseään vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sama juttu eli isompi porukka käy syömässä keskenään samaan aikaan ja myöskään en kuulu kyseiseen porukkaan, toki voin liittyä seuraan jos haluan. Myös he menettävät mahdollisuuden tutustua minuun ja mahdollisiin töihin, joihin en viitsi itselleni tuntemattomia ottaa. Käytännössä siis vanhat tutut ja piintyneet tavat ovat kääntyneet itseään vastaan.
Ja mä taas en ymmärrä ollenkaan tällaisia prinsessoja, jotka eivät voi mennä mukaan niinkuin kaikki muutkin vaan odottavat, että Heidän Kuninkaallinen Korkeutensa Uusi Työkaveri ihan erikseen kutsutaan mukaan. Riittääkö edes suullinen kutsu vai pitäisikö tuoda hopealautasella sinetöidyssä kirjekuoressa?
Vierailija kirjoitti:
Entäpä, jos tämän tiimin tapana ei ole pyytää ketään lounaalle vaan porukassa mennään ilman pyytämisiä? Ja ne siis lähtee lounaalle, jotka sattuvat olemaan juuri silloin lähdössä? Sinä taas odotat, että sinua pyydettäisiin mukaan? Meillä ei työkaverit pyydä toisiaan mukaan lounaalle vaan joku ensimmäisenä sanoo, että "mä lähden nyt syömään" ja muut sitten joko lähtevät mukaan tai menevät myöhemmin.
No joo varmaan, mutta en ole telepaatikko, että tietäisin, minne ovat matkalla ja milloin, kun en istu heidän kanssaan...:)
Nostan, josko kellään olisi näkemystä....?