miks ihmiset tiedekunnissa on niin fakkiutuneita niihin oman

Mitä on tiede?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:13"]Mitä on tiede?
[/quote]möööö

Evoluutiokin on vain teoria.

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

Kaikki tiede ja maisterit ja muut jutut sais lopettaa menee vero rahat hukkaan!! Oikeisiin töihin kaikki tohtorit ja professorit ja filosofian maisterit!

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:13"]

Tieteenalan teorioihinsa et ne ei kestä jos yrittää esittää jotain uutta? Tai sekoittaa kahta eri tieteellistä näkökulmaa toisiinsa?

[/quote]

Ehkä olet juntti ja puhut asioista oppimattomasti ja mutu-tuntumalta.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:53"]

Kaikki tiede ja maisterit ja muut jutut sais lopettaa menee vero rahat hukkaan!! Oikeisiin töihin kaikki tohtorit ja professorit ja filosofian maisterit!

[/quote]

Juu ihan turhia kaikki. Lääketieteen kandit turhakkeita. IT-osaajat, pöh. Kuka muka tarvitsee jotain puhelinsovelluksia tai nettipankkeja ym. Fyysikot ja matemaatikot, pah. Ketä kiinnostaa mitä avaruudessa tapahtuu miten rakennetaan kestävä pilvenpiirtäjä. 

Epävarmuus. Ovat tosi epävarmoja, ovatko valinneet oikean alan ja työllistyykö omalle alalle. Työuran edetessä ja oman ammattitaidon kehittyessä voi olla enemmän avoin muille.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]voi jakaa nollalla. mun uus teoria.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Esitänpä tässä, että mikä tahansa luku potenssiin nolla ei olekaan yksi. Haha, koko sun maailma romahti eikä yksikään teoria enää päde. Onnea matkaan sinne tieteeseen.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Esitänpä tässä, että mikä tahansa luku potenssiin nolla ei olekaan yksi. Haha, koko sun maailma romahti eikä yksikään teoria enää päde. Onnea matkaan sinne tieteeseen.

[/quote]

Pölö. Sehän matematiikassa on fysiikassa onkin kivaa, että nuo asiat on todistettu jo sata kertaa. On toki olemassa teorioita näilläkin aloilla, joita kukaan ei ole vielä onnistunut todistamaan. NÄiden ratkaisemisesta sitten maksetaankin parhaimmillaan miljoonia. Mutta juu, ei romahtanut maailmani. Se, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä matematiikasta hölkäsen pöläystäkään on minusta hyvin vapauttavaa. Että siinähän jaatte nollalla, pidän teitä vain idiootteina. Luonnontieteet sentään ovat tieteitä, toisin kuin humanistipellejen pölhöilyt :D

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Esitänpä tässä, että mikä tahansa luku potenssiin nolla ei olekaan yksi. Haha, koko sun maailma romahti eikä yksikään teoria enää päde. Onnea matkaan sinne tieteeseen.

[/quote]

Väite: k^0 ei ole 1

Kumotaan alkuperäinen väite vastaväitteellä:

Tiedetään että (k^n)/(k^n) = 1

Murtolauseke (k^n)/(k^n) on mahdollista kirjoittaa muodossa k^(n-n) = k^0, joten k^0 = 1 kaikilla k

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:10"]
. Luonnontieteet sentään ovat tieteitä, toisin kuin humanistipellejen pölhöilyt :D
[/quote]

Näiden puusilmien takia. Keskustelen kyllä mielelläni oman tieteenalani lainalaisuuksista haastavaankin sävyyn, mutta näin asenteellisten tyyppien kanssa en ole jaksanut vääntää tällä vuosituhannella. Nuorempana kylläkin.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Esitänpä tässä, että mikä tahansa luku potenssiin nolla ei olekaan yksi. Haha, koko sun maailma romahti eikä yksikään teoria enää päde. Onnea matkaan sinne tieteeseen.

[/quote]

Väite: k^0 ei ole 1

Kumotaan alkuperäinen väite vastaväitteellä:

Tiedetään että (k^n)/(k^n) = 1

Murtolauseke (k^n)/(k^n) on mahdollista kirjoittaa muodossa k^(n-n) = k^0, joten k^0 = 1 kaikilla k

 
[/quote]

Eihän tuo todistus päde jos k^n=0?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Veikkaan, että matematiikassakin löytyy joku ulottuvuus jossa nämä normit on kumottu.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:35"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:03"] [quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"] totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä.  [/quote]   Esitänpä tässä, että mikä tahansa luku potenssiin nolla ei olekaan yksi. Haha, koko sun maailma romahti eikä yksikään teoria enää päde. Onnea matkaan sinne tieteeseen. [/quote]   Väite: k^0 ei ole 1   Kumotaan alkuperäinen väite vastaväitteellä: Tiedetään että (k^n)/(k^n) = 1 Murtolauseke (k^n)/(k^n) on mahdollista kirjoittaa muodossa k^(n-n) = k^0, joten k^0 = 1 kaikilla k   [/quote] Eihän tuo todistus päde jos k^n=0?

[/quote]

Olisi pitänyt vielä kertoa että n on mikä tahansa luonnollinen luku.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 18:36"]

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Veikkaan, että matematiikassakin löytyy joku ulottuvuus jossa nämä normit on kumottu.

[/quote]

Jäännösluokilla laskettaessa ainakin 1+3 ei välttämättä ole 4. Joten tämä oli helppo. 0:lla jakaminen on hieman haastellisempaa. Pyörittäessä hyperreaalilukujen/laajennetun kompleksitason tai vastaavan maailmassa, joskus on hyödyllistä määritellä että a/0 = ∞. Toki Tätä käytetään oikeasti vain rajankäynneissä mutta.. Hyperreaaliluvuilla epästandardissa analyysissa on sitten infinitesimaalit jotka on ihan oma lukunsa, mutta joka tavallaan voidaan ajatella systeeminä jossa meillä on myös 0 jolla voidaan jakaa.

Ei ole mitenkään ihan itsestäänselvää tämäkään.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2015 klo 17:52"]

totta. Onneksi opiskelen matematiikkaa. Eipä tule yleensä ihmiset esittämään, että nollalla voikin jakaa tai, että heidän mielestään 1+3 ei olekaan neljä. 

[/quote]

Mutta 1 + 1 = 3

No en noista numeroistanne tieda mutta vastauksena alkuperaiseen kysymykseen, en tieda. Mutta juuri siksi haivyn yliopistolta heti kunhan taa vaikkari vaan on valmis.

Tiedekulttuurien tutkimustraditio näkee yliopistomaailman koostuvan akateemisista ”heimoista”, joilla on omintakeinen kognitiivinen ja sosiaalinen muotonsa (Becher & Trowler 2001; Ylijoki 1998, 130). Tieteellisten heimojen kulttuurin uusintaminen tapahtuu sosiaalistamalla noviiseja eli opiskelijoita heimon kulttuuriin ja moraalijärjestykseen (Becher & Trowler 2001, 48–49). Tieteenalakulttuurin moraalijärjestys määrittelee, mitä heimon piirissä pidetään arvokkaana ja mitä tuomittavana – mistä tai miten saa puhua ja mistä ei. Tiedekulttuurin uusintaminen voidaankin nähdä hienovaraisena sosiomentaalisena kontrollina (Zerubavel 1995 & 1997; Ylijoki 1998, 130). Amerikkalaisen sosiologin Eviatar Zerubavelin mukaan tutkijoiden yhteisö yleensä palkitsee tutkijoita siitä, että nämä rajoittavat älyllisen huomionsa omaan tieteenalaansa, ja toisaalta rankaisee niitä, jotka uhmaavat alan toimintaa kanavoivia normeja omaksumalla aineksia muiden tieteenalojen piiristä tai yhdistämällä asioita, joiden toivotaan pysyvän erillään toisistaan (Zerubavel 1997, 32, 39, 51–52). Yritys siirtää tieteenalakulttuurin rajoja voi johtaa tutkijan symboliseen karkottamiseen jäsenyydestä, jos kulttuurisen heimon ”patrioottiset” tunteet kuumenevat (Becher & Trowler 2001, 59).
– –
Tieteellisten heimojen moraalijärjestykset eivät yleensä ole eksplisiittisiä, saati kirjoitettuja, vaan julki lausumattomia oletuksia heimon toiminnasta, roolista ja siitä, mitä heimo ei hyväksy (Ylijoki 1998, 138–139).
– –
Tiedekulttuurien tutkimustraditio hahmottaa poikkeaviin tieteellisiin mielipiteisiin kohdistuvan kontrollin useiden alakulttuurien rajapinnoilla tapahtuvina paikallisina ”kahakoina” ja rajavartijoiden yli-innokkaana toimintana.
– –
Epävirallinen, informaalinen kontrolli ei perustu kirjoitettuihin sääntöihin. Se ilmenee työyhteisöissä ja verkostoissa, käytävillä, kahvipöydissä, huumorissa ja lähivuorovaikutuksen puheissa ja eleissä.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100639/072kivivuori.pdf

Epävirallisen sosiaalisen kontrollin välineiksi yllä lainatussa artikkelissa  mainittiin naureskelu ja ihmettely ensireaktiona, aiheen välttely kohtaamisissa, ”en halua tietää”, toistuva vitsailu, ulkopuolisten informointi, vetoaminen ammatti-identiteettiin, uravaikeuksien tuominen esille, yhteisön ulkopuolelle sulkeminen, hulluuden leima ja nimetön häirintä.