Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten sietää tuttavaa joka jyrää, on alentuva, eikä anna puolustautua?
10.04.2022 |
En oikein osaa kunnolla kuvata tuttavani käytöstä, mutta se on erittäin inhottavaa ja jotenkin jyräävää ja mitätöivää.
Hän saattaa esimerkiksi päättää minun puolestani etukäteen, mitä mieltä olen asioista, miten ajattelen, tunnen ja mitkä ovat arvoni. Sen jälkeen kun hän on leimannut minut väärin. Siis sellaiseksi joka en ole, hän selittää minulle alentuvasti, ettei häntä haittaa vaikka olen X.
Että hän on olevinaan niin hyvä taivaan lahja minulle, että hän voi suvaita minua vaikka olen X.
Kun yritän selittää, että minä olen itse se joka päättää miten minä ajattelen ja asiat koen, eikä hänellä ole oikeutta tulla minulle selittämään miten minä ajattelen, niin hän keskeyttää.
"Joo joo! Ei sinun tarvitse selittää, ei minua kiinnosta vaikka sinä olet X."
Minua itseäni loukkaa äärimmäisen paljon tuollainen käytös, ja koen sen röyhkeimpinä ja inhottavimpina asioina mitä toiselle voi tehdä.
Eli ei kunnioiteta toista ihmistä edes sen vähimmän verran, että annettaisiin tämän edes itse päättää mitkä omat arvot on.
Ja toinen röyhkeys siihen päälle, ettei anneta toisen puolustautua, vaan vaijennetaan toinen.
Miten tuollaisen henkilön kanssa voi diilata? Kun toinen käytännössä kakkaa päällesi eikä anna puolustautua.
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen viimeisten vuosien aikana karsinut kuvatunlaiset ihmiset elämästäni. Suosittelen samaa.
Entä jos tuollainen henkilö on vaikka sellainen, ketä ei voi "jättää" kuin sikaa?
Jos hän on sukulainen, työkaveri tai muuten elämässäsi sellainen, kenestä ei pääse helposti eroon.
Miksi jotkut ihmiset ovat tuollaisia?
Haluaisin ymmärtää, mikä saa ihmisen käyttäytymään noin? Miksi he tekee toisille noin?
Vierailija kirjoitti:
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, nyökkäile ja myötäile. Tuttavat on tuttavia, ei niiden kanssa olla kuin satunnaisesti.
Mulla on aivot siinä välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä edes yritä puolustautua.
Jyräämisen alkaessa katot vaan silmistä läpi ja vastaat jotain tyylillä aha, jepjep, selvä, oukei, etkä missään tapauksessa vastaa mitään pidempää.
Et ole sen kanssa tekemisissä enää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos tuollainen henkilö on vaikka sellainen, ketä ei voi "jättää" kuin sikaa?
Jos hän on sukulainen, työkaveri tai muuten elämässäsi sellainen, kenestä ei pääse helposti eroon.
Miksi jotkut ihmiset ovat tuollaisia?
Haluaisin ymmärtää, mikä saa ihmisen käyttäytymään noin? Miksi he tekee toisille noin?
Jos ei pääse helposti eroon, niin sitten pääsee vähän vaikeammin eroon. Ei tuollaisia kannata edes yrittää ymmärtää, siellä on lapsena mennyt jokin todella pahasti pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Et ole sen kanssa tekemisissä enää?
Joo, mutta jos on vähän niin kuin pakko. Totta kai sitä heivaa kaikki luonnevikaiset ystävät ja kaverit taikka puolisot ja kumppanit, mutta on myös sellaisia tilanteita, joissa ei voi heivata tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä edes yritä puolustautua.
Jyräämisen alkaessa katot vaan silmistä läpi ja vastaat jotain tyylillä aha, jepjep, selvä, oukei, etkä missään tapauksessa vastaa mitään pidempää.
Eli antaa tyypin voittaa. Mutta sitten hän jää siihen uskoon että olen kaikkea sitä hänen keksimäänsä skeidaa.
Ja kun en saa oikaista asiaa, enkä puolustaa itseäni, niin voi olla hänelle sama asia kuin myöntäisin olevani X.
Sitten hän voi rientää kaikille muille selittämään totena sitä soopaa, että henkilö Y on tunnustaunut olevansa X.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole sen kanssa tekemisissä enää?
Joo, mutta jos on vähän niin kuin pakko. Totta kai sitä heivaa kaikki luonnevikaiset ystävät ja kaverit taikka puolisot ja kumppanit, mutta on myös sellaisia tilanteita, joissa ei voi heivata tyyppiä.
kuten mikä?
olen jättänyt koko suvun tuollaisen myrkkyllisyyden takia ja eronnut töistä joissa oli yksi tyyppi joka ei voinut olla yhtään yhteistyökykyinen vaan halusi päättää kaiken. työpaikan oli saanut suhteilla toisin kuin minä olin saanut pitkällä koulutuksella.
Älä siedä. Eroa tai pysy kaukana. Jos on lähisukulainen soittele joskus. Laita "ranttaliksi" ja sano suoraan, häivy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole sen kanssa tekemisissä enää?
Joo, mutta jos on vähän niin kuin pakko. Totta kai sitä heivaa kaikki luonnevikaiset ystävät ja kaverit taikka puolisot ja kumppanit, mutta on myös sellaisia tilanteita, joissa ei voi heivata tyyppiä.
Jos tyyppi kuuluu työyhteisöön, kannattaa puhua asiasta esimiehelle. Missä muussa tilanteessa olisi muka pakko olla tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä edes yritä puolustautua.
Jyräämisen alkaessa katot vaan silmistä läpi ja vastaat jotain tyylillä aha, jepjep, selvä, oukei, etkä missään tapauksessa vastaa mitään pidempää.
Eli antaa tyypin voittaa. Mutta sitten hän jää siihen uskoon että olen kaikkea sitä hänen keksimäänsä skeidaa.
Ja kun en saa oikaista asiaa, enkä puolustaa itseäni, niin voi olla hänelle sama asia kuin myöntäisin olevani X.
Sitten hän voi rientää kaikille muille selittämään totena sitä soopaa, että henkilö Y on tunnustaunut olevansa X.
Kokeile vetää huumorilla:
- Oletpa hauska tyyppi, kun keksit tuollaisia vitsejä.
- No nythän sinulla lähti mieikuvituslentoon ja kuvittelet ihan satuja.
- Luulet minun olevan x? Ettet vain itse olisi? Mutta niinhän taidat ollakin (ja tähän nauru ja silmänisku päälle)
Vierailija kirjoitti:
Olen viimeisten vuosien aikana karsinut kuvatunlaiset ihmiset elämästäni. Suosittelen samaa.
Nimenomaan! Ei tuollaisia tuttavuuksia tarvitse katella päivääkään.
Kuuntele itseäsi hyvänen aika. Ystäviä on harvassa ja jos yksikin, panosta ystävyyteen. Muihin ei kannata aikaansa ja energiaansa tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä edes yritä puolustautua.
Jyräämisen alkaessa katot vaan silmistä läpi ja vastaat jotain tyylillä aha, jepjep, selvä, oukei, etkä missään tapauksessa vastaa mitään pidempää.
Eli antaa tyypin voittaa. Mutta sitten hän jää siihen uskoon että olen kaikkea sitä hänen keksimäänsä skeidaa.
Ja kun en saa oikaista asiaa, enkä puolustaa itseäni, niin voi olla hänelle sama asia kuin myöntäisin olevani X.
Sitten hän voi rientää kaikille muille selittämään totena sitä soopaa, että henkilö Y on tunnustaunut olevansa X.
Kokeile vetää huumorilla:
- Oletpa hauska tyyppi, kun keksit tuollaisia vitsejä.
- No nythän sinulla lähti mieikuvituslentoon ja kuvittelet ihan satuja.
- Luulet minun olevan x? Ettet vain itse olisi? Mutta niinhän taidat ollakin (ja tähän nauru ja silmänisku päälle)
Hyvä!
Ensimmäinen hyvä ja vakavasti otettava neuvo.
Tuohan se on tuo vika!
Tulen käyttämään tuota viimeistä! Hän saa maistaa juuri sitä omaa lääkettään.
Teen sen vielä siten, että vedän ihan yli. Enkä lopeta, kun hän jo suuttuu.
Hän saa maistaa sitä omaa sontaansa ja ei tule koskaan pääsemään siitä X-leimastaan eroon.
JES! Kiitos sinulle!
Itse vain ignooraisin kaiken mitä minulle sanoisi, en vastaisi edes kysymyksiinsä. En suostuisi kahdenkeskisiin tapaamisiin ollenkaan ja muutenkin välttelisin viimeiseen asti.
Jos hän on työkaverisi, vähän ikävämpi juttu. Tuo täyttää kai työpaikkakiusaamisen merkit, joten pomon/luottamusmiehen pitäisi kiinnostua tapauksesta.
Alue: Aihe vapaa
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, nyökkäile ja myötäile. Tuttavat on tuttavia, ei niiden kanssa olla kuin satunnaisesti.