Sensijaan, että koko ajan satsataan lisää mt-resursseja, pitäisikö miettiä mitä siellä takana on?
Saikkuakin haetaan pahan mielen takia.
Sairauslomaa jopa huonon sään takia: ”Haetaan ikään kuin kompensaatiota sille, että on paha mieli”
https://www.is.fi/tyoelama/art-2000005290354.html
Onko elämä niin suojattua nykyään, että toiset tarvitsevat kriisiapua Afrikan tähden takia ja naisetkin tulleet entistä neuroottisemmiksi? Lastenkin ongelmat johtuvat usein yksinhuoltajuudesta ihan jo huonon toimeentulon kautta tai se äiti yksin ei saa pidettyä kuria. Ja pitäisikö monien vaan get a grip, niin kuin Joanna Lumleykin neuvoo?
https://www.dailymail.co.uk/video/news/video-2600587/Video-grip-Joanna-…
Ja miten tämä kaikki epäsuotuisa kehitys tulee sitten feministisen politiikan mukana kun kenenkään huonoja ratkaisuja ei saa kritisoida kun pitää vaan empaattisesti ymmärtää ihmisten ja varsinkin naisten ongelmia ja lisätä resursseja eikä vahingossakaan miettiä mitä siellä takana mahtaa olla. Koska ihan siltä tämä kaikki vaikuttaa meillepäin.
Kommentit (3)
Ne resurssit ovat loppuneet jo kauan sitten. Eihän se niin mene että jos pyromaani riehuu kaupungissa niin siihen vastataan lisäämällä palokunnan määrärahoja.
Minä aloin voida paljon paremmin kun pääsin eläkkeelle ja niin käy suurimmalle osalle mt kuntoutujia. Joten siitä voi päätellä että vika on yhteiskunnassa ja ihmisissä. Mitä enemmän on yksinään sitä parempi olo on.
Nykykasvatus tekee lähtökohtaisesti nuoresta heikon. Lisäksi kaikenmaailman mielenterveysongelmia suorastaan ihaillaan. Eikä se nappien vetäminen ja kaikenlaisen polttelu tee hyvää varmasti tässä yhtälössä.