*~*ENSKATTARET TORSTAINA*~*

Onnittelut MiaMikille ja koko perheelle,hienoa!!:)



AinoAurora: Mä murehdin koko loppuraskauden kroppaani ja kaikki tutut ihmetteli vaan että mitä sä sitä murehdit,sehän on luonnollista että kroppa muuttuu..no hitto olkoon mutta ei siitä tarvi tykätä! Kyllä koko raskausaika oli ihana ja mahakin niin ihku että, mutta tiesin jo silloin että kriisi pukkaa kun maha lähtee ja löllöt jää;) Kaikki hoki että ei sua ne enää kiinnosta kun saat sen vauvan syliin,no nyt sitten tuskailen joka päivä raskausarpien, pömppömahan ja ylimäärästen kilojen kanssa..pah!Kyllä mä itteni tiesin:) Seuraavaks otan stressin siitä miltä tissit näyttää imetyksen jälkeen..X)

lääkärineuvola takana. ja niinhän siinä kävi kuin salaa toivoin, eli lääkäri jatko saikkua suorilta kolme viikkoa ja sano et voit kyllä töihin sanoa ettet palaa marraskuussa niiks pariks viikoks, et kirjoitetaan sitten lisää lomaa kuun lopussa. ja mä kun murehdin että kuinka saikkua kerjäisin, niin eikä mitään. sille riitti et teen töitä mielenterveyspuolella, yks asukas uhannut potkaista. yks vaihtoehtohan olis ollut että palaan johonkin muuhun yksikköön, lääkäri ei pitänyt fiksuna ideana koska kipeitähän ne ihmiset pohjimmiltaan on vaikka paremmassa voinnissa oisivat, ja stressi se siitäkin tulisi.



että päiviin koitan täällä ohjelmaa keksii. noo, multa kun ei oo kielletty liikkumista eikä oikeestaan mitään niin ehkä jatkan samalla linjalla kun nää kaks viikkoo. melkein joka päivä oon käynyt salilla, kerran käytiin uimassa miehen kaa, siivousta, leipomista, veljentytön vahtimista mun äitin kaa ja kavereiden tapaamista.



sit näistä paljon keskustelua herättäneistä aiheista:



sukupuoli: kyllä minun mielestä saa sanoa että toivoo jompaa kumpaa sukupuolta. minä ainakin koko ajan aattelen että poikahan se tuolla massussa asustaa. eikä se missään nimessä sulje pois etteikö meillä tyttöä rakastettaisi jos hän sellainen sattuisikin olemaan. oon vaan ite aina ollut niin poikatyttö ja miehelläkin tosi vähän tyttölapsista kokemusta, et ois se silleen eri asia. mut jos on tyttö niin aivan ihana varmasti hänkin, ja kyllä mä senkin voin jalis- ja lätkäkentille viedä:) (nimenomaan minä veisin, mies aina kiroo kun koulussa joutu pelaan liikunnassa lätkää, mua taas v....tti kun joutu niitä samoja piruetteja jankkaan joita olin ehkä jonkin verran tehnyt kun seitsemän vuotta taitoluisteluu harrastin, mielummin oisin poikien peleissä ollut mukana)



down ja kehitysvammaisuus: oikeesti nostan hattua niille jotka ihan sataprosenttisesti on valmiita sitoutumaan, onhan downiakin monenasteista. meille oli aluks selvä että ultriin mennään, mut lähinnä kurkkaan pikkusta. veriseuloista lääkäri sano et te totta kai meette, sanottiin ettei mennä ellei np-ultrassa mitään näy. jos ois poikkeavuutta näkynyt niin sit ois verikokeet otettu. ja kyllä me se puhuttiin ettei välttämättä oltais valmiita sitoutumaan sairaan lapsen hoitoon. eikä tässä ole kyse siitä että haluttais vaan täydellinen lapsi. mut olen itse kouluaikana käynyt tutustumassa tuossa lähellä vaikeasti kehitysvammaisten hoitopaikassa, siellä ne hoitajat suoraan sano et ehkä vajaaseen 10 prosenttiin potilaista pitää kukaan yhteyttä. eli vaikka nyt jaksaisinkin hoitaa sairasta lasta, niin miten 20 vuoden päästä tms. enkä mä suoraan sanottuna haluais heti lapsen synnyttyä alkaa ajattelemaan että todennäköisesti lapseni kuolee ennen minua.



omasta kropasta: mä oon siitä " onnellisessa" asemassa että oon tottunut siihen että kroppani ei oo sieltä pienimmästä päästä. nyt on tullut turvotusta viä lisää ihan ympäriinsä, mut muuten aika hyvin jakautunut tohon massuun ja tisseihin. mut ainakaan viä ei siis massukaan oo ihan joka suuntaan levinnyt.



annika on tosiaan tainnut päästä hommiin:)



meillä pitäis varmaan olla sellanen listaemo mitä jossain chateissa, niin voitaisiin tuo makkara viikonloppuna heittää takaisin miehen kainaloon jos jostain syystä erehtyis palstaileen:) tervemenoa kainaloon:)



poppis: joo, toi kaihoistan iltasatu oli kyllä kaiken kruunu. nyt hän sit on kovasti loukkaantunut kun hänen puheitaan alettu vääntämään, eli ilmeisesti hän sais sanoo mitä vaan, mut muut ei saa tuoda ilmi mielipidettään. toivottavasti päiväs olisi paranemaan päin bd



sara-maria: mun sukulaiset arvas varmaan viikon 4 tienoilla mun raskauden. kun en oo syönyt sikaa/nautaa viiteen vuoteen. sit äitienpäivänä tuli hirvee himo maistaa pippuripihviä ravintolassa, jossa sitä silloin muinoin söin,ja muistin että oli ihan sairaan hyvää. mut hyi että se oli kamalaa! varmaan aika kultas muistot, nyt oli kyllä kun kengänpohjaa... :P



aa: mä oon kestovaipoissa samalla kannalla. oon varmaan vaan niin mukavuuden haluinen, että kestikset saa multa jäädä. äippäpakkauksessakin tulleen kestiksen laitan hyvällä mielellä eteenpäin kun löysin ihmisen jolle se kelpaa ja on käyttöä. sit voin kestiksii harkita kun niitä vaippoja ei mee enää sataa päivässä:) eli sit kun kaveri ei tarvii vaippoja kun nukkuessaan tms, eli vähän samaan tapaa sekakäyttöä voisin harkita kun ope

kropasta vielä. ootappa vaan kun tulee se aika kun tissit onkin ne joista tulee riisipussit:) monet tuntuu valittelevan et kun imetyksen jälkeen lähtee enemmän kun on tullut. tosin mäkin voisin kyllä näistä luomusilikoineista jo luopua:) oikeesti kun kesällä etsin mekkoa veljen häihin niin yhdessä mekossa tissit näytti kun ois sellaset monen desin silikonit. eli ei mitään sellasta mulle tuttua pehmeää täytettä vaan kaks hirmusta kiinteetä palloo pukkas kaula-aukosta kuin pamelalla konsanaan:P



mykerinos: musta kanssa " täydellisiä" äitejä on vaikea lokeroida. ihan kaikista ei oo äideiks, mut mä luulen et me jotka täällä jaetaan, puretaan, pohditaan näytetään jo sillä välittävämme. ja joskus lehdissä meinaa mennä sekaisin hyvä koti ja varakas koti jossa on rahaa hankkii kaikkee hienoo. mutta eipä sillä rahalla sitä tärkeintä saa, eli rakkautta.



heini: tsemppiä saikulle. mitä jos hankkisit kirjoja tai käskisit miehen käydä vuokraan sulle leffoja:)



miamik: tervetuloa takaisin nyytin kera ja onnea vielä



pikku-milli: anopit rulettaa;)



jahas, oiskos siinä näin aamupäivän tarpeiks riittävästi. ja kuten moni muukin jo tänään niin mäkin pahoittelelen jos joku kommenteistani saa jonkun mielenrauhan järkkymään.



jos kuitenkin vähän piristäisin lopuksi: mies oli ihan mahdoton eilen. tuli myöhään (klo 19) aikoihin töistä ja sit koko loppuillan piti kuunnella ja tunnustella mun massua ja höpötellä massulle. meinas äitiltä hermot mennä:)



tikru ja simppis 27+6

MiaMikille paljon onnea tyttövauvasta!



Poppikselle onnittelut tyttö uutisista. Mä toivoin kans koko ajan poikaa. Kyllä olin sitten onnellinen kun ultratäti kertoi että selvä poikahan siellä on. Mun mielestä se kuitenkin kaikkien oma asia minkälaisen perheen sitä haluaa. Kyllä mäkin vielä varmasti tyttöä joku päivä toivon kun me ajateltiin hommata lapsia enemmänkin.



Mua on kanssa alkanu ärsyttään noi tuomitsevat neuvot ja ohjeet. Ihmiset on jo multaki kerenny kyselemään että " kuinkas kauan oot aatellu imettää ja meinaatko ottaa epiduraalin synnytyksessä" . Ja joka kerta mä vastaan että en tiiä kun en oo ennen imettäny enkä synnyttäny. Tottahan mä toivon että voisin imettää sen puolvuotta mutta kun asiat ei yleensä oo niin ennalta arvattavia, siksi yritän vaan olla hirveesti ajattelematta asioita. Itse teen varmasti parhaani.



Kestovaipoista sen verran että ajattelin yrittää käyttää pojulla niitä ainaki kotona. Ja se ei liity mitenkään luonnonsuojeluun vaan rahaan. Ei nyt mitään köyhiä olla mutta on se hyvä yrittää säästää ees jostain. Pyykkiä täytyy muutenki pestä että kai ne siinä samalla tulee kans pestyä. Ukkokultani lupas hommata meille pesutornin.



Sara-Marialle. Mä en pystyny syömään alku raskaudessa muuta kuin perunoita ja tomaattia ja nyt mulle on tullu ihan mieletön himo bigmac hampurilaisiin mistä en oo ennen välittäny. Niin ja suklaavanukkaisiin, nam.





Pyykit odottaa.. Hyviä päivän jatkoja kaikille!



Hermione ja poju tasan 23 rv

Pikku kirjotus virheitä, ne on nää raskausaivot..

MiaMikille onnittelut pikkuneidistä!



AA ja Poppis: ihan hauska, kun vähän tuuletetaan ajatuksia, olen myös seuraillut ko.keskusteluja. Eipä mun tartte purkaantua, kun te teitte sen jo:)



Makkaralle iloa iltaan:) Koskahan me helmikset saadaan näkeminen aikaiseksi???Koskee myös ainakin Mykistä.(Vaik mä olenkin huijarihelmis, kun la siirtyi tammikuulle;))



Omaan napaan ei ihmeempiä, viikko sitten tehty 4d-ultra oli ihana kokemus, mä olen joka päivä silitellyt pojan kuvia. Pojalla on ihan mun suu, se näytti samalta yhdessä kuvassa kuin mitä mä näytin yhdessä tarhakuvassa, jossa murjotin;)



Väsynyt olen kyllä koko ajan, tuntuu, ettei mikään uni riitä. Olen nyt parisen viikkoa syönyt rautatabletteja, väsyttääköhän ne enemmän?



sjt+nappula 23+2

eikös makkara laittanut, et helmillä olisi 22.10. tapaaminen?? Tuo ajankohta saattaisi minulle sopia...ja riippuu ny vähän miten enskattarien kanssa treffit sovitaan :)

mie kun en ole pitkään aikaan helmiksissä kirjoitellut...lurjus...aina muka niin kiirus!

Kiva sulla, kun olet jo päässyt pikkuista noin kurkistelemaan, kyllä varmaan on liikuttavaa nähdä ne pienet kasvot:))



oikein paljon jaksuja kaikille vointejen kanssa!

Mykis

Onnea prinsessan johdosta äidille ja isälleKerro kaikki, kun ehdit ja jaksat, mut nopeaa toimintaa on ainakin ollut :)



Mun piti tohon tyttö/ poika keskusteluun kommentoida vaan omalta osaltaini, että mä en oikeestaan osannut varsinaisesti toivoa kumpakaan, sen sijaan mulla on kyllä koko raskauden ajan ollut sellanen intuitiivinen " tyttö-olo" ;)) Mutta ei siinä mitään pahaa ole, jos jompaa kumpaa toivoo enempi. Mun yks kaveri ainakin sanoi aina ihan suoraan, että kolmas muksu hommattiin tytön toivossa, ja tytön kyllä saivatkin kahden pojan jälkeen, mutta ei siinä musta mitään pahaa ole!



Mä oon jotenkin ollu ihan unessa taas koko päivän... Nukuinkin tossa sohvalla jo hetken, mutta taidan kohta mennä uudestaan päikkäreille, kun on ihan zombie olo ;)) Ahaakin valvoi yöllä ja on nyt tainnu nukkua vaan suurimman osan päivää :))



Ja Viiperolle kiitos kommenteista, mä luulen myös että kyse on vaan sisätutkimuksen aiheuttamasta ärsytyksestä, ja menee toivottavasti ohi.



Mulla ei oo kans muuten mitään komplekseja kropan suhteen, mutta jo etukäteen hirvittää hiukan, mitä rinnoille tapahtuu sit joskus imetyksen jälkeen... Mä kun oon aina ollut pienirintainen, ja nauttinut täysillä siitä, kun on jotain " varustusta" nyt omasta takaa... SItäpaitsi mä en haluu tulla äitiini, joka myös on pienirintainen, mutta nyt sil on lähinnä tyhjät nahkapussit rintojen paikalla ://

Paitsi onhan mulla lievä " mahakompleksi" , kun maha on suhteessa aika pieni... Vaikka oikeesti mä vaan ihailen mahaani peilistä iltaisin ;)) Silloin vaan masentaa, kun vertaa itseä muihin :) Vaikka sanoin kyl just aamulla miehelle, että kunhan Ahaa saadaan maailmaan ja se vähän kasvaa, on mun oikeesti pakko alkaa vähän liikkua ja kuntoilla, etten ihan kokonaan lössähdä...



Pikku-Milli, myötätunto-sädetystä anopin kanssa! Kuullostaa rasittavalta... ;)



Tuli mieleen sjt:n ultrasta, me tajuttiin yht' äkkiä eilen illalla, että ilmeisesti nähtiin viime viikolla ä-polilla myös tota 3D-kuvaa... Pikkusen on hidas sytytys molemmilla :) Mut lapsivesipunktion yhteydessä lääkäri ensin huolella ultras ja nähtiin aivan selkeä ja ihana kuva Ahaan kasvoista, kun toinen just haukotteli :)) Eilen taas katottiin ihan tavan-ultralla, eikä siitä kyllä vieläkään hyvällä mielikuvituksellakaan saa oikeen mitään tolkkua... Ja jostain TYKSin nettisivuilta luin, että niillä on siellä se 3D härveli myöskin, eli kyllä sen täytyi se olla :))



Nyt taidan mennä toiseen kertaan päikkäreille :DD



t. Ope ja Ahaa rv 37+3

Heippa vaan!



Olipas piristävää lukea alkupinon avautumisia - täällä allekirjoitetaan monta kohtaa!



Mulla oli ystävä kattoremonttievakossa päivällä ja aamulla ennen hänen tuloaan ennätin jo pikaisesti siivotakin. Nyt vois ihan pian käväistä päikkäreillä, kun sitten myöhemmin on se synnytysvalmennus. Käytiin ystävän kanssa vuokraamassa leffa, koska kävelylle ei sateen vuoksi viitsinyt mennä. Katsottiin se Geishan tarina. Oli muuten aika hyvä elokuva, eli suosittelen, jos ette ole nähneet!



MiaMikille ja miehelle onnittelut suloisesta tytöstä! Kuullosti mahtavan nopeelta tuo synnytys. Voiskohan sitä tilata samanlaisen tänne?



Itseasiassa nyt en jaksa kirjoittaa yhtään enempää, vaan poistun tuohon takaoikealle sohvalle pitkäkseni. Hyviä vointeja taas kaikille!



-Amy ja EkaVekara, rv 37 tasan

käytiin tänään siis ekaa kertaa neuvolassa. Aika paha pettymys oli se, että kerrottiin ettei Oulussa pääse kuin yhteen(!!!) ultraan ja se ois viikolla 18. Tosi outoa. Itse pitäisi sitten kustantaa yksityisellä muut, jos haluaa jotain nähdä. Varasinkin sitten samantien niskapoimu-ultraan ajan viikolle 12 ja pitää miettiä sitä jatkoa sitten... mites muissa kaupungeissa?



Muuten oli ihan mukavaa. Sydänääniä ei vielä kuulunut neuvolan laitteilla, mutta viikkojakin on vasta 8, eli eipä tässä kai vielä kannata huolestua. Hirveä pinkka tuli luettavaa ja asiaa, mutta kaipa sitä omaakin järkeä saa käyttää ihan vapaasti:)

käytiin tänään siis ekaa kertaa neuvolassa. Aika paha pettymys oli se, että kerrottiin ettei Oulussa pääse kuin yhteen(!!!) ultraan ja se ois viikolla 18. Tosi outoa. Itse pitäisi sitten kustantaa yksityisellä muut, jos haluaa jotain nähdä. Varasinkin sitten samantien niskapoimu-ultraan ajan viikolle 12 ja pitää miettiä sitä jatkoa sitten... mites muissa kaupungeissa?



Muuten oli ihan mukavaa. Sydänääniä ei vielä kuulunut neuvolan laitteilla, mutta viikkojakin on vasta 8, eli eipä tässä kai vielä kannata huolestua. Hirveä pinkka tuli luettavaa ja asiaa, mutta kaipa sitä omaakin järkeä saa käyttää ihan vapaasti:)

käytiin tänään siis ekaa kertaa neuvolassa. Aika paha pettymys oli se, että kerrottiin ettei Oulussa pääse kuin yhteen(!!!) ultraan ja se ois viikolla 18. Tosi outoa. Itse pitäisi sitten kustantaa yksityisellä muut, jos haluaa jotain nähdä. Varasinkin sitten samantien niskapoimu-ultraan ajan viikolle 12 ja pitää miettiä sitä jatkoa sitten... mites muissa kaupungeissa?



Muuten oli ihan mukavaa. Sydänääniä ei vielä kuulunut neuvolan laitteilla, mutta viikkojakin on vasta 8, eli eipä tässä kai vielä kannata huolestua. Hirveä pinkka tuli luettavaa ja asiaa, mutta kaipa sitä omaakin järkeä saa käyttää ihan vapaasti:)

käytiin tänään siis ekaa kertaa neuvolassa. Aika paha pettymys oli se, että kerrottiin ettei Oulussa pääse kuin yhteen(!!!) ultraan ja se ois viikolla 18. Tosi outoa. Itse pitäisi sitten kustantaa yksityisellä muut, jos haluaa jotain nähdä. Varasinkin sitten samantien niskapoimu-ultraan ajan viikolle 12 ja pitää miettiä sitä jatkoa sitten... mites muissa kaupungeissa?



Muuten oli ihan mukavaa. Sydänääniä ei vielä kuulunut neuvolan laitteilla, mutta viikkojakin on vasta 8, eli eipä tässä kai vielä kannata huolestua. Hirveä pinkka tuli luettavaa ja asiaa, mutta kaipa sitä omaakin järkeä saa käyttää ihan vapaasti:)

vahingossa lähettelin sitten ihan liikaa viestejä, sori.... tässä sekoilen... enköhän mä jossain vaiheessa opi tän jutun:)

Kyllä se vaan sitten oli maanantaina vihdoinkin menoa, eli epäsäännölliset supistukset muuttui kuin muuttuikin säännöllisiksi, ja päästiin yliaikaiskontrollista suoraan synnytyssaliin. Synnytys kirjattiin alkaneeksi klo 13, tyttö syntyi klo 21.13 eli ei ollut hirvittävän pitkä koettelemus.



Ja voi sitä palkintoa! Joka ikinen kärvistelyn sekuntti oli sen arvoista, palkintona ihana pieni prinsessa. Painoa tytöllä 3650 gr (se siitä isosta vauvasta), pituutta 50 cm ja pipo 36 cm.



Synnytys oli suht helppo, vaikka epiduraalista ei ollutkaan paljon apua. Tänään kotiuduttiin ja nyt harjoitellaan yhteiseloa. Imetys on lähtenyt vähän kankeasti käyntiin mutta eiköhän se tästä!



Palailen paremmalla ajalla!



Karssuli ja Aino-tyttönen 3 vrk

Onnea MiaMik hirmuisesti ja toivottavasti Annika on myös vihdoin ja viimein päässyt " hommiin" ...



Karssuli

Mykis: Mä olen kaikin tavoin onnistunut missaamaan tuollaisen päivämäärän kuin 22.10. Pitänee kaivella pinoja, vaikka ahkerasti olen yrittänyt lukea:)



Vanilja84: Me ollaan itse jouduttu maksamaan kaikki ultrat paitsi viikon 13 ultra, joka ei ollut np-ultra. Eli kyllä täällä Treen lähellä on sama juttu. Ja heti naapurikunnassa asiat paljon paremmin...



Juuri heräsin taas päikkäreiltä, ei näy väsymykselle loppua...



sjt 23+2

Pikaonnittelut MiaMikille ja Karssulille, kun toi typy tossa just sopivasti heräs... =) Eli just kun tähän pääsin...



Karssuli: Tsemppiä imetyspuuhiin... Kyllä se siitä - päivä kerrallaan alkaa menee paremmin. =)



Eipä siis muuta tällä erää, kun neiti hermostuu. (Ollaan mun porukoilla Hankasalmella...)



Burde ja Penni (melkeen 2vkoa)

Tässä sitä synnytyskertomusta:



Elikkäs synnytys laitettiin alkaneeksi siitä klo 22 ekasta toooodella kipeästä supistuksesta ja siitähän ne alkoikin sitten samantein tulla 3-5 minsan välein. Ajattelin jo tuon ekan supistuksen tullessa, että epiduraali tänne ja äkkiä!! Mies oli juuri nukahtanut ja oli ihan autuaan tietämätön mun tuskistani! Kävin suihkussa, istuin jumppapallon päällä, lämmittelin kauratyynyä ja oikein mistään ei ollut apua. Kipu meinaa tuntui aina supistuksen tullessa masussa, selässä, lantiolla ja se heijastui reisiin. Ei nimittäin ollut minullakaan niin iso kauratyynyä ettäkö olisi yltänyt koko vartalolle ;)



Klo 00.30 aloin herättelemään miestä ja jouduin sanomaan jonkun 10 kertaa, että nyt pitäisi lähteä. Mies ei meinannut millään tajuta, tuijotti vain minua ja laittoi vain päätä takaisin tyynyyn. Automatkalla miestä rupesikin se jo naurattamaan ja hän kertoi että luuli minun vain olleen jollain pisureissulla ja yritän huiputtaa häntä, mutta totisesta ilmeestä oli sitten päätellyt :) Ennen kuin herättelin miestä, soitin synnärille ja kysyin saanko tulla ja he sanoivat että ei muutakuin vauhtia persuuskiin¿ Automatkan aikana supisteli koko ajan 3-4 minuutin välein ja oli ihan tuskaa istua. Pepun lämmitin vähän auttoi kipuun, mutta toi tuskahien ottalle.



En nyt tarkkaa muista kellon aikaa (kivut oli todella hirveät ja veivät muistin melkein kokonaan alkuyöstä), mutta taisimme saapua synnytysvastaanottooon joskus klo 1.30. Siellä tehtiin sisätutkimus ja olin 3 cm auki. Sain siellä peräruiskeen, vaikka meinasinkin siitä kieltäytyä. Supistuksia nimittäin tuli 1-2 minsan välein niin ei ajatus tuntunut yhtään houkuttavalta¿



Synnytyssaliin pääsimme klo 2.10 (Taysissa todella hiljaista, yksi synnyttäjä minun lisäksi). Salissa olin 4 cm auki¿ Toivoin ammeeseen pääsyä ja sinne pääsimmekin. Amme ei kyllä juurikaan auttanut kipuihin, joten aika nopeasti aloimme valmistelemaan epiduraalia. Aika tuntui todella pitkältä ja tuskaiselta ja jokaisella supistuksella meinasi taju lähteä kankaalle. Supistuskäyrää ja vauvan sykekäyrää otettiin melkein koko ajan¿



Epiduraalin sain klo 3.40. Sitä ennen tietenkin puhkaistiin kalvot ja sehän sitten saikin vielä tiheämmät supistukset aikaiseksi. Ja kivut koveni (luulin ettei enää voi koveta). Oksensin siitä lähtien joka ikisellä supistuksella ja mies vain urheana vaihtoi puhdasta kaarimaljaa käteen. Kalvojen puhkeamisen jälkeen aukesin 4cm->6cm hujauksessa (ponnistamisen tarve oli jo valtava tässä vaiheessa). Epiduraalia laittaessa minulle tuli varmaan 3 kipeää supistusta ja arvatkaa oliko vaikeata olla siinä kyljellään, selkä pyöreänä? Kätilö sai kyllä todella käyttää voimiaan että sai minut pysymään paikallaan. Epiduraali alkoi vaikuttamaan n. vartissa ja se oli kyllä taivaan lahja :) Tunsin koko ajan supistuksen, mutta kipu oli poissa, paineen tunne ei kylläkään. Pystyin jo jopa keskustelemaan miehen kanssa :) Tähän asti puhuminenkin oli ollut vaikeaa kipujen takia.



1½ tuntia seurailin vain supistuskäyrää ja odoteltiin siinä avautumista. Olin vähän yli tunnissa sitten sen 10 cm auki ja kätilö alkoi valmistelemaan ponnistusvaihetta. Hän ohjasi minut kyljelleen ja sanoi että aina supistuksen tullessa laita ylempi jalka koukkuun ja ota siitä kiinni samalla ponnistaen pikkuhiljaa vauvaa alaspäin. Tein tätä jonkun aikaa itsekseni. Sitten kätilö sanoi että voin kääntyä selälleen ja koitetaan ensin silleen ponnistaa. Asento tuntui minusta todella hyvältä ja jo muutaman ponnistuksen jälkeen kätilö sanoi että nyt ei tarvitse ponnistaa. Minä olin ihan ihmeissäni ja kysyin miksi? Kätilö vastasi, että pää on jo ulkona, hän auttaa nyt olkapäitä ja niin tyttö oli maailmassa 7 minuutin ponnistamisen jälkeen. Sain tytön heti rinnalle ja siitä alkoikin kova lutkutus ja tyttö pääsi heti tisulle. Kätilöt hääräsi vielä jalkapäädyssä, kun ei meinannut istukka irrota millään. Menetin normaalia enemmän verta, 750 ml ja se tuntuukin vähän voinnissa heikotuksena. Kätilöt ihmettelivät ettei väliliha revennyt. Sisälle tuli muutama pikku repeämä, joihin laitettiin 1 tikki muutamaan kohtaan, myös ulkosynnyttimeen tuli pieni repeämä.



Olimme synnytyssalissa melkein 3½ tuntia, kun ei meinannut tytön tissin lutkuttamisesta tulla loppua. Kätilö kysyikin saako antaa lisämaitoa, mutta en halunnut antaa. Nautin nimittäin hirveästi kun tyttö oli tisulla, oli ihanaa katsoa omaa pikkuista tytärtä :) Eli aamupalan syömiset salissa meni silleen, että se oli yhteinen perheateria :)



Tyttö siis syntyi aamulla klo 5.52, painoa 3765g ja pituutta 49cm. Synnytyksen kestoksi merkittiin 8h 5min.



Mitään ei jäänyt synnytyksestä hampaan koloon ja voisihan sitä kohta heti uudestaan ;) Ei sitä kipua nimittäin enää muista¿



Taysissa oli siis todellakin mukavat kätilöt/lastenhoitajat ja sain olla aika rauhassa vaavin kanssa osastolla :) Kävivät vain välillä kyselemässä onko vauva syönyt jne. Öistä osastolla voin sanoa sen verran, että eka yö oli vauvalla levoton, nukuimme pari tuntia. Toisena yönä nukuimme jo yhteensä 6 tuntia ja viime yö meni todella hyvin. Tyttö heräsi syömään 1½-2½ tunnin välein ja nukkui kaikki välit sikeästi ja sai äitikin nukkua :) Voipi olla että eilisellä maidon nousulla rintoihin oli osuutta asiaan¿



Nyt minulla on alkanut kuume nousemaan, olisikohan jo tulossa ensimmäinen rintatulehdus??

Ja kiitos Mialle synnytyskertomuksesta!



Täällä onkin sitten avauduttu oikein urakalla! Hyvä vain! Pääsee parhaiten lähelle ihmisten TODELLISIA ajatuksia, kun välillä avautuvat :) Että antaa tulla vaan, lisää avautumisia odotellaan!!



AA, minullekin tuo muuttuva kroppa aiheuttaa harmaita hiuksia. Tottahan toki tykkään AJATUKSESTA, että ulospäinsuuntautuvassa masussani kasvaa meidän ihana pieni poika, mutta en siltikään nauti liiemmin paisuvasta olemuksestani. Vaikka en minä mikään treenaaja olekaan, niin on tämä silti vaikeaa :/ Mulla kun tuo oman kehon kuva muutenkin vähän vinksallaan, niin ei tämä pyöristyminen herkkua ole, täytyy myöntää. Vaikka vasta sanoi miehen täti, että onko vauva imenyt minusta massaa, niin ei minusta kyllä näytä siltä.



Tisseistä pakko sanoa sen verran, että en hirveästi nauti siitä, että kasvavat. Kun olen oikeasti pienikokoinen ihminen ja minulla normaalistikin kokooni nähden suht kookkaat rinnat, niin nyt saan jatkuvasti kommenttia ystäviltä, sukulaisilta ja tuttavilta, että " onpas sulla todella tissit isot/kasvaneet!" Kivakiva, ainoa asia mitä ihmiset minussa huomaavat, on minun tissit.



Onnekseni täytyy sanoa, että VIELÄ ainakaan ei ole noita raskausarpia ilmestynyt. Tiedä sitten vaikuttaako se, että olen hyvällä kosteusvoiteella rasvannut mahaani ja tissejä JOKA ILTA raskauden ensiminuuteilta asti... Kaiken järjen mukaan olisi pitänyt tulla (minulla samanlainen iho kuin äidilläni ja hänellä oli raskausarpia jo tässä vaiheessa) mutta hyvä vain kun ovat tähän asti pysyneet poissa.



Oma napa: selkä ja maha kipeä jakuvasta pikku ipanoiden nostelemisesta ja muuten vain kyykkimisestä tuolla päiväkodin lattioilla (lelujen keräämisestä yms.) Ei kiva. En kyllä olisi uskonut, että minulle mitään selkäkipuja tulee, mutta niin vain sitä on aivan jäykkä, kun kotiin pääsee. Ja masua vihloo (liitoskipuja?!). Iltaisin vähän närästää ja aamuisin maha löysällä. Mutta muuten tosi hyvin menee :)



Han ja Rumpali 23+1

Karssulille ja miehelle myös kamalan paljon onnea tytön johdosta! Toivottavasti se imetyskin alkaa sujua, kun rauhassa saatte kotosalla opetella yhdessä!



MiaMik, kiitokset synnytyskertomuksesta! Helpostihan se tyttö lopulta sit maailmaan tuli :) Ja kiva että ruoka maistuu ja imeminen sujui alusta alkaen!



Sitä lukee nykyään ihan eritavalla noita synnytyskertomuksia kun vielä joku aika sitten... ;))



t. Kolmannen kerran tänään... Ope ja Ahaa 37+3 edelleen ;))