Empatiakyvytön mies
Onhan sitä tullut epäiltyä jo kauan, mutta nyt siitä sai sitten vahvistuksen psykologisissa testeissä. Eihän mikään ole muuttunut, mutta tuntuu silti niin hämmentyneeltä ja lopulliselta. Kai sitä on vain ajatellut, että mies on vain tuollainen vaikean lapsuuden takia tai jotain, mutta olen odottanut että ajan kanssa sekin asia muuttuu. Parempaa, uskollisempaa, kiltimpää, älykkäämpää, seikkailullisempaa, omistautuvampaa ja hauskempaa miestä noin muuten saisi hakea, mutta koskaan en tule tässä suhteessa ymmärretyksi ihmisenä ja vaikka mies rakastaakin varmasti koko kapasiteetillaan, niin joskus tuntuu ettei se vaan ihan riitä.
Mies on vahingossakin jo niin itsekäs, että aivan huvittaa jo ja lähtökohtaisesti ajattelee vain itseänsä, koska ei millään muulla ole hänelle niin paljoa merkitystä. Haluaisi kyllä että olisi, mutta kun ei vain toimi niin. Tunnen oloni niin itsekkääksi kun ei se hänen vikansa ole, mutta haluaisin joskus tukea, lohtua ja ihan vain ymmärrystä ilman erikseen pyytämistä ja neuvomista. No parempi kai sekin kuin näytteleminen ja tukea ja lohtua saa sentään pyytäessä edes, mutta eihän se ole sama. Ymmärtää/tulkitsee tunnetilani oikein vain äärimmäisissä tunnekuohuissa, vaikkapa kun itken, mutta ei silloinkaan oikein ymmärrä miten pitäisi toimia tai tehdä ja ei yleensä käsitä mitenkään koko tilannetta tai mikä siihen on johtanut ja miksi. Joskus on käytännöllisyyttään tai itsekkyyttään miltei julma käytökseltään, vaikkei sitä niin tarkoittaisikaan, ei vain koskaan osaa ajatella kenenkään muun kannalta ja uskoo aina kun asian laidan kertoo hänelle ja pahoittelee. Tuntuu aivan uskomattomalta ja suorastaan typerältä joutua edes selittämään sellaisia asioita aikuiselle ihmiselle, joka on kuitenkin muuten äärimmäisen älykäs ja todella lahjakas monissa asioissa. Esim. voisi aivan hyvin ehdottaa sairaan lapsen telkeämistä kylpyhuoneeseen, ettei sotke muuta kotia ja vasta selitettäessä ymmärtää miksi se ei todellakaan ole hyvä idea ja miltä sellainen olisi hänestä tuntunut lapsena. Meillä ei siis ole lapsia ja mies ei aio niitä onneksi koskaan tehdä muutenkaan.
Tarvitsee varmaan panostaa hyvien ystävien saamiseen, niin on kaikki elämäntarpeet balanssissa sitä kautta. Seurustelun alussa epäilinkin, että noin hyvä mies on varmasti joku sarjamurhaaja tai sekopää minun tuurillani. Toisaalta, enpä vaihtaisi miestä tai hetkeäkään pois, mutta olisihan sitä voinut saada hieman helpommankin parisuhteen, vaikka onpa jollakin toisella varmasti paljon vaikeampaakin.
Kommentit (28)
Otsikossa käsitellään taas miehiä jotka kai jo tutkitusti ovat tunnekylmempiä ja epäempaattisempia kuin naiset.
Mutta on niitä empatiakyvyttömiä naisiakin, jopa äiteinä.
Minulla itsellä anoppi on aivan kyvytön mihinkään empatiaan paitsi kun katsoo jotain hömppää telkkarista, niin itkee. Tosin siinäkin hän taitaa ajatella vain itseään ja omaa samaistumispintaa ko tilanteeseen. Elekielikään ei kerro minkäänlaisesta empatiatunteesta kun kerron jonkun itseäni kohdanneen merkittävän murheen.
Joitain ihmisiä kohtaan saattaa olla jopa avoimen vahingoniloinen.
Vierailija kirjoitti:
En oo koskaan ymmärtäny miks empatiakyvyttömän ihmisen pitää väenväkisin saada puoliso ja perhe jos heitä kohtaan ei tunneta mitään (tai tunnetaan vain hyvin vähäistä ehkä opeteltua) empatiaa.
Tosin joskus käy myös niin että rakastuneena osoittaa empatiaa, mutta pitkän suhteen edetessä ja rakkauden hiipuessa empatiakin katoaa. Ei siis ole enää tarvetta esittää huolehtivaa, kuuntelevaa ja toista huomioivaa.
Ei sitä välttämättä itse tiedä, ettei ole empatiakykyä. Perhe hankitaan koska niin tekee muutkin. Sitä sopeutuu osaksi yhteiskuntaa kun suorittaa asioita joita sinun oletetaan tekevän tietyn ikäisenä. Vasta kun ne asiat on hankittu, niin huomaa, että minulta taitaa jokin palikka puuttua, kun en saa tästä samaa irti kuin muut.
Ehkä ihmisiä on erilaisia? Miehille lämpimät tunteet ovat ehkä vaikeampia kuin naisille? Erikoista että kyseessä heti joku lääketieteellinen ongelma ja puoliso kärrätään hoitoon. Entä jos mies sanoisi että olet hysteerinen ja varaisi ajan lääkärille..?
Meillä empatiakyvyn puute näkyi miehellä ehkä juuri siinä ettei hän kyennyt a) näkemään ympärillään olevaa läheisten pahoinvointia ja tyytymättömyyttä millään tasolla
b) emotionaalisesti latautuneissa tilanteissa meni itse ihan lukkoon eikä kyemnyt lohduttamaan edes lapsia saati minua tai kavereitaan c) hänen "empatiansa" oli sitä että jos mahdollista, niin hän alkoi heti fyysisesti korjaamaan ja ratkaisemaan tilannetta ilman että olisi kyennyt pohtimaan mikä aiheutti ko tilanteen ja toisen negatiiviset tunteet tai vain lohduttamaan.
Mies oli muka kaverin kanssa viihteellä, olikin yön poissa. Tuli kotiin ja väitti olleensa hotellissa.
Petti luottamuksen.
Kun koitan keskustella asiasta, ei ole yhtään empaattinen, päinvastoin röyhkeä ja alkaa kettuilla! Nauroi ettei tää haittaa mitään ja hänen ei tarvitse todistella missä oli jos en kerran usko?
Empatiaa ja tunteet yleensäkin aiheuttaa miehelle vain ongelmia kuluja ja vaivaa. Naisten pitäisi opetella ajattelemaan järjellä eikä tunteilla niin tämä yhteiskunta voisi muuttua paremmaksi kaikille. Kaikkihan sen tietää että tunteet estää järjen käytön.
Ihan suoraan sanottuna yhdeltäkään naiselta ei tule empatiaa miestä kohtaan vaikka ihan joka nainen vaatii että miehen pitää olla empaattinen naisia kohtaan
Voi lapsikulta.
Perussana on EMPATIA
Jos osoittaa empatiaa on EMPAATIKKO
Jos ei osoita empatiaa on EMPATIAKYVYTÖN tai EPÄEMPAATTINEN
Ei tällä ole mitään tekemistä vammaisuuden kanssa.